Isoveljen selän takana

Jaa artikkeliLähetä vinkki
"EU on ensijainen väylä Suomen vaikuttamiselle, mutta emme voi jättäytyä pelkästään siihen", Paavo Väyrynen sanoo. Kuva: Tommi Tuomi.
Paavo Väyrynen peräänkuuluttaa Suomelta omaa linjaa Ukrainan kriisissä.

Tulevana viikonloppuna Krimillä järjestetään kansanäänestys, joka kuumentaa taatusti tunteita.

”Enemmistö tulee varmaankin kannattamaan Venäjän federaatioon liittymistä. Useimmat maat eivät tule äänestystulosta tunnustamaan”, nelinkertainen Suomen ulkoministeri Paavo Väyrynen (kesk) veikkaa.

Hän vertaa tilannetta shakkipeliin, jossa ulkopuoliset toimijat pyrkivät vaikuttamaan Ukrainan tilanteeseen. Venäjä on toistaiseksi niskan päällä.

Lännen ajamat pakotteet eivät Väyrysen mukaan ratkaise Ukrainan kriisiä.

”Ne johtavat vain vastapakotteisiin. Hulluinta olisi, jos Suomi ajaisi pakotteita. Me kärsisimme niistä eniten.”

Tasapuoliset vaalit toisivat alueelle vakautta, mutta juuri nyt tasapuolisuus tuntuu toiveunelta. Etyjin tarkkailijoita ei ole päästetty Krimille. Sen sijaan Venäjä on kutsunut vaalitarkkailijaksi kohudosentti Johan Bäckmanin.

”Bäckmanin kutsuminen oli Venäjän puolelta huonosti harkittu teko,” Väyrynen sanoo.

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) mukaan Suomi voi vaikuttaa Ukrainan kriisiin ”oikeastaan vain tukemalla EU:n pyrkimyksiä”.

Väyrynen on eri mieltä.

”Kysymys on, onko EU:n jäsenmailla yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan rinnalla omaa kansallista politiikkaa. Minusta pitäisi olla.”

Perinteisesti EU:n ulkopuoliset suhteet ovat olleet presidentin alaa. Väyrynen oli itse presidenttiehdokkaana 2011 vaaleissa. Oliko tuolloin puhetta, että Venäjä-suhteita hoidetaan jatkossa EU:n kautta?

”Ei ollut”, Väyrynen muistelee.

Julkisuudessa on puhuttu EU:n virhearviosta, kun se lämmitti suhteitaan Ukrainaan. Venäjälle annettiin kuva, että kyse on valtapiirijaosta. Miten näin iso virhe pääsi syntymään?

Väyrysen mukaan syyt juontavat EU:n laajentumiseen.

”Kun laajeneminen itään alkoi, mukaan tuli valtioita, joilla oli vahva Venäjänvastainen asenne.”

Väyrysen mukaan EU:n Venäjä-suhteiden ongelma on linjattomuus.

”Mukana on vanhoja maltillisia Nato-maita ja uusia Nato-maita, jotka ovat voimakkaasti Venäjä-vastaisia. Asetelma johtaa siihen, että kannanotot eivät ole tasapainoisia”, hän kritisoi.

Paavo Väyrysen mukaan on mahdollista, että Suomi joutuu kärsimään.

”Ainakin, jos pakotteiden tielle mennään.”

X