Jos Martti Luther siirtyisi aikakoneella nykyaikaan, mitä hän sanoisi homopareista tai naispapeista?

Jaa artikkeliTilaa Seura
Kansankirkkomme oppi-isä Martti Luther esitti 95 teesiä katolisen kirkon anekauppaa vastaan 500 vuotta sitten. Siitä alkoi muun muassa Pohjoismaihin levinnyt uskon reformaatio. © Getty Images
Mitä teesejä Luther tänään naulaisi kirkkokuntansa oveen? Mitä hän sanoisi nähdessään väännöt naispappeudesta ja homoparien vihkimisistä? Entä mitä mieltä Lutherista on presidentti Sauli Niinistö?

Ankea ja harmaa Suomi. Umpimielinen ja synkkä maa. Puhumattomien alamaisten valtakunta. Muukalaisvihamielinen ja kaunainen.

Vanhurskaskin. Itsemurhien lehto. Manala, jossa synkistelyä tahdittaa hevi-musiikki.

Toisaalta:

Ahkerien ihmisten Suomi. Kuuliainen velkojensa maksaja. Sääntöjen noudattaja, rehellisten ihmisten maa. Etupulpetin oppilas EU:ssakin.

Näin väitetään 100-vuotisjuhlavuottaan viettävästä Suomi-neidosta. Martti Lutherin (1483–1546) sanotaan olevan kaiken takana.

Takana olisi myös oma, ankarampi versio hänen protestantismistaan. Suomessa luterilaisuus leimaa koko kulttuuria. Myös esivallan kunnioittamisen tärkeyttä Luther tähdensi.

Puhdistus

Uskonpuhdistus – suuri puhdistus?

Sanaparia käytetään yleisesti vain Suomessa. Muualla puhutaan reformaatiosta eli uskon uudistuksesta.

Terminä uskonpuhdistusta pidetään asenteellisena verrattuna tieteellisempään, neutraaliin reformaatioon.

”Uskonpuhdistus on outo sana. Eihän uskon puhdistamisesta puhuta muualla protestanttisessa maailmassa, paitsi aikanaan Virossa”, vahvistaa teologian tohtori Matti Myllykoski, Uuden testamentin tutkijadosentti Helsingin yliopistosta.

Korruptio

Joka tapauksessa tänä vuonna vietetään Lutherin reformaation 500-vuotisjuhlavuotta. 31.10.1517 Luther lähetti kuuluisat 95 teesiään Wittenbergistä kirkkonsa piispoille.

Suomessa juhlinta tiivistyy ensi loka–marraskuun vaihteessa vietettävään Luther-viikkoon.

Teesinsä Luther tähtäsi anekauppaa, taivasosuuksien ostamisia, vastaan.

Niiden naulaaminen Linnankirkon oveen sitä vastoin on legendaa. Lutherin tiedetään ilmaisseen, että tarkoituksena oli puuttua kirkon epäkohtiin, ei hyökätä paavinistuinta vastaan.

Siten Luther, joka itsekin oli katolinen munkki, ei olisi pyrkinyt koko kirkkokunnan hajoittamiseen. Hänhän yritti vain taistella kirkkoa riivannutta korruptiota vastaan.

Mikael Agricola ja Martti Luther

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö saa opastusta Saksan historiallisen museon Luther-näyttelyssä kuraattori Anne-Marie Ziesakilta. © Lehtikuva

Olisiko Suomi nykyisellään ilman Lutheria?

Lähdimme selvittämään asiaa Lutherin Saksaan ja Berliiniin.

Kysyimme siellä asiasta tasavallan presidentti Sauli Niinistöltä. Hän itse halusi sisällyttää Saksan vierailuunsa tutustumisen Der Luther Effekt -näyttelyyn Saksan historiallisessa museossa.

”Ilman Lutheria Suomi ei varmasti olisi se maa, jonka nykyisin tunnemme”, Niinistö vastaa.

”Yleisemmällä tasolla esimerkiksi suomen kieli eteni Mikael Agricolan vaikutuksesta ja hänen suomenkielisistä kirjoituksistaan.”

Juuri Agricola, Lutherin oppilas Wittenbergin yliopistosta, edisti suomen kielen kehittämistä ja levitti kansankielistä kirjallisuutta Suomessa.

Työssään Agricola noudatti Lutherin nimenomaisia ohjeita.

Tänään Raamatun ensimmäistä suomentajaa ja Turun piispana toiminutta Agricolaa pidetään kirjoitetun suomen kielen isänä– niin ruotsinkielinen kuin hän äidinkieleltään todennäköisesti olikin.

Presidentti

Niinistö myös otaksuu, että suomalaisiin asenteisiin ja arvomaailmaan on periytynyt jotain sellaista, joka voidaan käsittää luterilaiseksi ”puhdasmietteisyydeksi”.

”Sieltä meille periytyvät monet asenteemme luterilaisesta etiikasta. Kuten työn arvostaminen”, presidentti sanoo.

Näyttelyn Ruotsin osastolla, jossa mukana on siis myös Suomi, Niinistöä tervehtii ensin Lars Levi Laestadiuksen hahmo. Hän oli Tornionjokilaaksosta laajalle levinneen lestadiolaisuuden isä, suuri herännäisjohtaja.

Niinistö huomaa Laestadiuksen, mittailee häntä katseellaan. Sitten hän pysähtyy Agricolan omistaman vanhan rukouskirjan kohdalle.

”Oman ikäpolveni ihmisillä on syvään juurtunut kunnioitus kirjoja kohtaan. Agricolan ansiosta myös kirjoitustaito yhdistyi tiiviisti luterilaisuuteen.”

Suomessa kirjoitus- ja lukutaito ovat korkealla. Näyttelyssä myös Agricolan muut kirjat tekevät presidenttiin vaikutuksen. Kuten hän tietää, osa niistä on käsin kirjoitettuja hengentuotteita; niitä tehtäessä ei ole käytetty gutenbergiläistä painotekniikkaa.

”Kuinka omistautuneita ihmiset silloin olivat. Ja miten vaatimattomissa valaistus-, kirjoitus- ja muissa olosuhteissa he silloin hengentuotteitaan tekivät. Kyllä tämä minua mietityttää, se kaikki on hyvin vaikuttavaa. Valtavaa omistautumista aamusta iltaan.”

Suomen kieli

Mikael Agricola oli Lutherin oppilas ja lähettiläs. Uuden testamentin suomentamisen hän aloitti jo opiskellessaan Wittenbergissä.

Herra presidentti, miksi halusitte vierailla juuri tässä näyttelyssä?

”Koska olen esteellinen osallistuakseni muihin reformaation juhlavuoden tilaisuuksiin Saksassa”, Niinistö vastaa.

Luther ja luterilaisuus siis kiinnostavat presidenttiä. Ne ovat vankka osa kansallista kulttuuriperimäämme.

Lähtiessään ulos Niinistö kirjoittaa arvovieraiden vieraskirjaan muutakin kuin nimensä ja ammattinsa. Hän kertoo, mitä.

”Kirjoitin muun muassa, että tämä näyttely on erityisen mielenkiintoinen suomalaiselle, koska luterilaisuus vei suomen kieltä niin paljon eteenpäin.”

Niinistö on yhtä vaikuttunut näkemästään kuin muut suomalaiset – ja saksalaiset. Erityisen otettu on Der Luther Effekt -näyttelyn kuraattori Anne-Marie Ziesak, presidentti Niinistön opas.

”Luther vaikutti Suomeen niin suuresti, ja Agricola loi maahanne kirjakielen. Ja presidentti Niinistöllä on kunnia toimia Suomen valtionpäämiehenä”, Ziesak sanoo.

Ymmärtämättömyys

Entä jos Luther äkkiä ilmestyisi nykyaikaan? Mitä mieltä hän olisi vaikkapa naispappeudesta?

Teologian tohtori Myllykoski muistuttaa, kuinka tavattoman särmikäs ihminen Luther oli.

”Jos 1500-luvulla elänyt Luther tempaistaisiin 500 vuotta eteenpäin nykyaikaan, hän olisi ymmällään. On myös muistettava, että vaikka Luther oli iloinen kansanmies, hän oli myös Raamatun erehtymättömyyden korostaja, joka toisaalta halusi rökittää tekopyhyyttä. Hän ei ymmärtäisi meidän aikaamme”, Myllykoski aloittaa.

Kohauttajateologi Myllykoski, joka on tuonut keskusteluun muun muassa mahdollisuuden Jeesuksen joukkohautaamisesta ylösnousemuksen sijaan, lähestyy päätelmäänsä:

”Luulen, ettei omaan aikaamme riuhtaistu Luther hyväksyisi naispappeutta. Tämä siitäkin huolimatta, että Luther oli ovien avaaja.”

Toisaalta Myllykoski tähdentää Lutherin käsitystä naisesta ja miehestä samanlaisina ihmisinä. Myllykosken mielestä Lutheria ei voi syyttää sen enempää omasta 1500-luvun fundamentalismista kuin siitäkään, miltä hänen perintönsä nyt näyttää.

Tästä seuraa, että teologi Myllykoski kannattaa kirkkonsa pappien homojen vihkioikeutta, olipa kysymys nais- tai miespareista.

Juutalaiset

Lutherin 95 teesiä on luettavissa Wittenbergin Linnankirkon ovesta. Kirkossa on myös Lutherin hautapaikka.

Paljon on puhuttu myös Lutherin suhteesta juutalaisiin. Ensin Luther suhtautui heihin isällisesti toivoen heidän kääntyvän kristinuskoon, mutta sen jälkeen, kun käännynnäisiä ei Lutherille ilmoittautunut, hän kääntyi kiihkolla juutalaisia vastaan.

”Puheet juutalaisista Jeesuksen tappajina kuuluivat reformaatioon. Natsijohtaja Adolf Hitler sai hirveällä tavalla käyttää Lutherin antisemitismiä hyväkseen. Se oli suorastaan lahja natseille”, Myllykoski sanoo.

Toisin kuin Myllykoski itse, natsit ja monet muut unohtavat, että Jeesus oli juutalainen.

Myllykoski myös muistuttaa ihmisistä, jotka suhtautuivat juutalaisiin suopeammin kuin Luther.

”Katolisten joukosta Hitlerin tehonyrkkejä löytyi vähemmän. Sen sijaan erityisesti protestanttinen Saksa oli natseille otollista SS-miesten värväysaluetta.”

Mitättömyys

Entä nykykirkon suopeaksi sanottu suhtautuminen maahanmuuttajiin ja pakolaisiin?

Myllykoski vastaa, että Lutherin mukaan kaikki ihmiset ovat samasta puusta.

Kysymykseen on kuitenkin vaikea vastata, sillä Lutherin aikoina ei nähty nykyisiä pakolaismääriä.

”Mutta uskonnolla on oltava myös kyky uudistua.”

Mitä sitten näkevät maahanmuuttajat Suomessa?

”Suomessa Lutherin tulkinnan lähtökohta on, että ylimaallinen pyhyys mykistää ihmisen kohtalonsa edessä. Täällä uskonperinteessä korostuu, että kukaan ei ole mitään. Kuolevaisen ihmisen on oltava nöyrä”, Myllykoski arvostelee suomalaista versiota Lutherista.

Kaunaisuus

Myllykoski otaksuu saman tulkinnan olevan myös Suomen humalahakuisen juomakulttuurin takana. Noidankehä täyttyy väitteessä, että kelvottoman ihmisen ainoa pelastus on kirkon ankara evankeliumin pelastus.

Versio vaikuttaa meillä jopa suhteessa Ruotsiin ja ruotsinkielisiin. Lyöty itsetunto kohentuu kummasti huutelussa, jossa kaikki ruotsinkieliset ovat vaikkapa homoja.

”Ruotsalainen mies elää luontevammin eurooppalaisessa tapakulttuurissa, jota elämänilo vahvistaa. Uskonto on osa sitä, mutta selvästi jo taka-alalla.”

”Suomalainen sitä vastoin menee yksin saunaan ja sieltä olutpullo kourassaan kuistille. Kun suomalainen sitten näkee linnun lentävän järven tyynen pinnan yllä, hän miettii, että jokin ihmeellinen tarkoitus tällä kaikella täytyy olla”, Myllykoski sanoo.

Ruotsissa tai muualla luterilaisessa maailmassa kirkkorakennuksetkin ovat Myllykosken mukaan koreampia ja värikkäämpiä kuin Suomessa.

”Ne ovat ihmisläheisempiä.”

Herännyt

Teologian tohtori Timo Junkkaala edustaa tiukempaa katsantoa kuin Myllykoski. Junkkaala on Helsingin yliopiston kirkkohistorian dosentti, mutta kenties paremmin hänet tunnetaan Suomen Raamattuopiston ex-rehtorina ja toiminnanjohtajana.

Junkkaala on kokenut hengellisen herätyksen itsekin. Niinpä hän on läheltä tutkinut herätysliikkeitä. Uskovaisena ihmisenä Junkkaala kuuluu kirkkoon, mutta vastustaa esimerkiksi naispappeutta.

”Naispappeuden kannattajat vetoavat siihen, että Lutherin mukaan naisilla ei ollut papin viran edellyttämiä kykyjä. Nykyisin naiset kuitenkin saavat saman koulutuksen kuin miehet, joten tällaiset perustelut naispappeuden vastutukseen ovat menettäneet merkityksensä. Lutherilla oli kuitenkin myös toinen perustelu: ”Uudessa testamentissa Pyhä Henki on Paavalin välityksellä määrännyt, että naisten tulee olla vaiti seurakunnassa””, Junkkaala sanoo.

Paljon vahvempia Junkkaalan mielestä ovat kuitenkin raamatulliset tosiasiat, joissa Lutherin voidaan katsoa vastustaneen naispappeutta.

”Tähän voidaan vedota myös nykyajassa. Viittasihan Luther Raamatusta puhuessaan myös Paavalin korinttolaiskirjeeseen. Se yksinteoin kehottaa naista vaikenemaan seurakunnassa.”

”Samaa sukupuolta olevien liittojen puolustajat joutuvat tulemaan toimeen ilman uskonpuhdistajan kannatusta.”

Ei homopareille

Luther vastustaisi Junkkaalan mukaan myös kirkon oikeutta homoparien vihkimiseen.

”Luther seurasi kristillisen kirkon näkemystä, joka perustuu Jeesukseen ja luomisjärjestykseen. Ne, jotka haluavat puolustaa samaa sukupuolta olevien liittoja, joutuvat tulemaan toimeen ilman uskonpuhdistajan kannatusta.”

Kirkko ei ole antanut lupaa homoparien viralliseen siunaamiseen tai vihkimiseen, Junkkaala lisää.

”On aivan eri asia, että jotkut papit ovat olleet asiassa liberaaleja ja oma-aloitteisia.”

Junkkaalan mielestä liberaaleihin kuuluvat myös Suomen evankelisluterilaisen kirkon homoliittojen puolustajiksi sanotut arkkipiispa Kari Mäkinen ja Helsingin piispa Irja Askola.

”Irtiotot homoliittojen vihkimisasiassa ovat erikoisia ja Raamatun sekä koko kristinopin pohjalta perusteettomia.”

Seksuaalisuus

Sitä vastoin myös Junkkaalan sanoin Lutherin opetukset armosta ja ilosta on tulkittu Suomissa usein väärin.

”Tarkoitan elämän-, ilon- ja seksuaalikielteisyyttä. Alkoholiasioissa Luther suhtautui kohtuukäyttöön suopeudella. Olen minäkin juonut Luther-olutta”, Junkkaala naurahtaa.

Seksuaalisuudesta Luther puhui Junkkaalan mukaan kauniisti.

”Mutta, Luther opetti tässäkin yhteydessä miehen ja naisen välisen avioliiton puolesta.”

Puhdasoppisin?

Katsauksen viimeisen sanan saakoon – jo yksin liikkeensä nimenkin vuoksi – Suomen evankelisluterilainen Lähetyshiippakunta eli Luther-säätiö.

Se on lähtenyt erilleen valtakirkosta, mutta vannoo Lutherin nimeen. Säätiö edustaa uskonasioissa niin kutsuttua kovaa linjaa.

Piispakseen se valitsi Risto Soramiehen.

”Hengellinen työ tapahtuu Lähetyshiippakunnan puitteissa. Olen sen ainoa piispa. Mutta emme vaadi jäseniltämme valtakirkosta eroamista, vaikka hiippakunta sen enempää kuin minäkään emme siihen kuulu”, piispa Soramies sanoo.

Soramiehen mukaan valtakirkko ei halua olla Luther-säätiön kanssa missään tekemisissä.

”Minulta valtakirkko otti pappisoikeudet pois.”

Soramies vahvistaa, ettei Luther voi hyväksyä homoparien vihkioikeutta. Tämä, samoin kuin kysymys naispappeudesta, liittyy myös Luther-säätiön lähtöön valtakirkosta.

”Lutherilla oli selvät sanat naispappeudesta. Hän tuomitsisi naispappeuden, samoin avoliitot”, Soramies sanoo.

Luther-säätiön mukaan valtakirkko on antanut periksi näissä asioissa, päin vastoin kuin kristikunnan suuri enemmistö.

X