Keksintömaailman parasiitit – patenttipeikot uhkaavat kaataa patenttijärjestelmän

Jaa kaverilleTilaa Seura
© jussi Jääskeläinen
Tietotekniikassa patentteja on niin valtavasti, että niistä on tullut osa härskiä peliä. Markkinoilla häärii ”patenttipeikkoja”, joiden keskeinen tavoite on kiristys.

Patenttijärjestelmän alkuperäisenä ihanteena on ajatus keksijänerosta, joka kellarissa puurtaa ja pähkäilee, tekee suuren keksinnön, patentoi sen ja nettoaa omaisuuksia.

Suomalaisilla pitäisi olla aihetta riemuun, sillä Euroopan ja Suomen patenttivirastojen tilastojen perusteella Suomi on asukaslukuun suhteutettuna keksintöjen määrissä Euroopassa sijalla viisi.

Tosiasiassa yksittäiset keksijät synnyttävät patenteillaan tulosta kuitenkin vain ani harvoin.

”Yleisesti voitaneen sanoa että 95 prosenttia patenteista on kaupallisesti arvottomia”, selvittää teknologia- ja liiketoimintainnovaatioiden professori Marko Torkkeli Lappeenrannan yliopistosta.

Tämä pakottaa kysymään, mitä patentit nykyisin ovat?

Patenttien sekamelska

Monien patenttien uutuusarvo voi olla pieni, mutta se riittää tuomaan suojaa kilpailijoita vastaan. @JUSSI JÄÄSKELÄINEN

Yhä useammin ne ovat pelinappuloita vailla merkittävää uutta keksintöä. Esimerkiksi Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti Pohjola kirjoittavat vuonna 2014 julkaistussa raportissaan, että innovaatiot ovat usein pieniä parannuksia, jotka syntyvät muualla tehtyjen keksintöjen kopioinnista ja kokeiluista.

Monet patentit ovat yrityksen patenttiperheen laajentamista ja teknologian tuoman kilpailualueen niin sanottua ”miinoittamista”, Torkkeli kertoo.

”Eli uutuusarvo voi olla hyvinkin pieni, mutta se riittää vahvistamaan yrityksen patenttiperhettä ja siten tuomaan suojaa kilpailijoita vastaan.”

Varsinkin tietotekniikka-alan yhtiöissä silmiinpistävää on, että niillä on patentteja suhteellisen paljon verrattuna niiden liiketoimintaan.

Esimerkiksi Nokialla on nykyisin noin 30 000 omaa patenttia ja yhdistyttyään vuonna 2015 tietotekniikkayhtiö Alcatel-Lucentin kanssa niitä pulpahti 38 000 lisää. Nokian kirkkaimmat helmet ovat patentteja, jotka liittyvät suoraan johonkin kansainväliseen standardiin, esimerkiksi kännykkä- tai dataverkkoihin.

Korkean teknologian aloilla patentoidaan keksintöjä jo niin paljon, että voidaan puhua patenttitiheiköistä. Näin kertoo aiheesta väitöstutkimuksen tehnyt erikoistutkija Jarkko Vuorinen Kilpailu- ja kuluttajavirastosta.

Kauhun tasapainoilua

Vuorisen mukaan esimerkiksi matkapuhelimen tai mikroprosessorin valmistaminen vaatii satojen patenttien lisensoimista tai muuten uhkana ovat oikeudenkäynnit, joissa laitevalmistaja voi joutua vetämään tuotteen kokonaan markkinoilta. Patenttien vaikea hallittavuus voi jopa vaikeuttaa uusien tuotteiden luomista.

”Uhkana on, että patenttijärjestelmä saattaa osoittautua jopa innovaatioita edistävän tarkoituksensa vastaiseksi.”

Vuorisen mukaan työrauha saavutetaan vasta silloin, kun jokainen pystyy haastamaan toisensa oikeuteen.

Loputon patenttisota on kuluttava kaikkien kannalta. Suomen Pankin vanhempi tutkimusneuvonantaja Tuomas Takalo havainnollistaa, että patenttien hankkiminen perustuu samaan puolustautumislogiikkaan, jolla maat hankkivat aseita tai ylläpitävät armeijaa.

”Eli kuten armeija, patentit aiheuttavat vain niin sanottuja turhia kuluja, mutta niitä on pakko hankkia, kun muutkin tekevät niin.”

Patenttien roskakori

Varsinkin Yhdysvalloissa haettujen patenttien määrä on ollut voimakkaassa nousussa ja erityisesti isot pelurit, kuten Google, Apple, Facebook ja Amazon ovat paisuttaneet patenttisalkkuaan jatkuvasti. Yritykset käyttävät huomattavia rahasummia paitsi patentointiin myös patenttioikeudenkäynteihin.

Kulkusuunta on tämä, koska patenttien arvoa on vaikea määrittää ennen kuin sitä on testattu oikeudessa, kertoo ETLA:n tutkimusjohtaja Petri Rouvinen. Niinpä monet toimijat patentoivat Rouvisen mukaan usein myös suuren määrän heikkolaatuisia tai arvottomia patentteja.

Esimerkiksi keinuminen ja tenniksen pelaaminen polvisuojan kanssa on patentoitu, Rouvinen havainnollistaa. Klassinen esimerkki huonosta patentista on Rouvisen mukaan myös Amazonin ”one click”, eli yhden klikkauksen ostotapahtuma.

”Applella on patentteja esimerkiksi käden liikkeisiin, kun käytetään älylaittetta. Itse laittaisin ne patenttien roskakoriin.”

Applen hiuksia halkoviin patentteihin lukeutuvat myös muun muassa korvakuulokkeiden irrotettavat kumisuojat sekä älypuhelimen näytössä sovellusten logoina toimivat pyöristetyt neliöt. Näiden käytöstä Apple on haastanut Samsungin oikeuteen.

Patenttisodat riehuivat pitkään älykännyköiden alueella, mutta tämä piikki on hiljattain taittunut. Sen sijaan niin kutsuttu esineiden internet on seuraava mahdollinen teknologinen alue, jossa patenttisodat puhkeavat, valaisee ETLA:n tutkimuspäällikkö Heli Koski.

”Näiden teknologioiden alueilla puuhastelevat yritykset varmasti valmistautuvat tähän myös strategisen patentoinnin keinoin.”

Patenttipeikot piinaavat

Patenttisodat riehuivat pitkään älykännyköiden alueella. @JUSSI JÄÄSKELÄINEN

Patenttisodissa häärii myös ei-tuotannollisia yrityksiä, joille on ilkeämielinen nimitys ”patenttipeikko” tai ”patenttitrolli”.

”Ne hankkivat patentteja, mutta eivät tuota mitään. Ne pyrkivät rahastamaan yrityksiä, jotka tuottavat jotain hyödyllistä. Tuotannollisen yrityksen on pakko maksaa, koska ei voi koskaan olla varma, voittaako vai häviääkö oikeudessa”, kertoo Takalo.

Esimerkiksi suurilla yrityksillä on usein erilliset lisensointiosastot ja joskus erilliset patentti-holding-yhtiöt, joiden kautta toiminta etenee. Patenttipeikkoja nimetään harvoin suoraan nimeltä, mutta Business Insiderin listauksen perusteella kaikkien jättiläismäisin patenttipeikko on lisensointiin keskittynyt Intellectual Ventures. Eri arvioiden mukaan yhtiöllä on 40 000–60 000 patenttia.

Takalo tähdentää, että eri toimijat saavat tyypillisesti sovittua patenttiloukkaukset oikeuden ulkopuolella ja vain harvat jutut päätyvät oikeuteen asti. Science-lehdessä julkaistu artikkeli kertoo, että patenttipeikkojen kanssa sopiminen tai niille häviäminen oikeudessa vähentää Yhdysvalloissa teollisen yhtiön tutkimus- ja kehitysbudjettia 25 prosenttia.

Patenttipeikon ominaisuuksia on joidenkin mukaan nähtävissä myös Nokiassa. Digitaalisiin ja yksilönoikeuksiin keskittynyt Techrights kertoi joulukuussa 2016 artikkelissaan, että ”Nokia on nyt virallisesti patenttipeikko” ja että tämä on Microsoftin vaikutuksen tulosta. Lehden mukaan Microsoft on halunnut muovata muita yhtiöitä – yleensä haavoittuvia sellaisia – aseiksi Microsoftin kilpailijoita vastaan.

Yhdysvalloissa yritysstrategina työskentelevä Tero Kuittinen valaisee BGR-lehdessä, että Microsoft saattoi sallia Nokian pitää itsellään lukuisat puhelinpatentit, koska näin se kykeni muuttamaan yhtiön aseeksi Android-käyttöjärjestelmää myyviä toimijoita vastaan. Android on käytössä muun muassa Googlen laitteissa.

Mielensäpahoittajat

Suomessa patenttipeikkoja vastaan on iskenyt Asmo Saloranta, joka on kehittänyt ASMO-nimisen laturin. Se on kehitetty paloturvalliseksi ja virtapihiksi, sillä se ei käytä lainkaan virtaa silloin, kun siihen ei ole kytkettynä puhelinta.

Laitteen ydin on tarkasti patentoitu, mutta kaikki muut laturissa käytetyt ratkaisut Saloranta on kuitenkin tuonut tarkoituksella julki. Näin hän vei patenttipeikoilta mahdollisuuden patentoida laturissa käytettyjä ratkaisuja.

”Onpa minulle tarjottu myös sellaista diiliä, että annan osuuden patentista amerikkalaiselle lakitoimistolle, joka sitten voi hoitaa puolestani kaikki patenttipeikkojen uhkaukset ja kiristykset. Tällaisen lakitoimiston vetäjä kävi ihan Suomessa etsimässä yhteistyöyrityksiä.”

Suomalaisiin patenttipeikkoihin Saloranta ei ole törmännyt, mutta muita kampittajia on eteen tullut.

”Kohdalle on sattunut näitä mielensäpahoittajia, jotka pelkästä valittamisen ilosta tai kateudesta jättävät patenttihakemuksesta valituksia, jotka hidastavat ja kallistuttavat patenttiprosessia.”

Seassa on yksityishenkilöitä, mutta myös ammattimaisesti tehtyjä isojen yritysten huomautuksia. Nämä perustuvat Salorannan mukaan puhtaasti yritysten omien kapallisten etujen turvaamiseen.

Petollinen halpuutus

Karkeasti yleistäen Yhdysvalloissa patentointi maksaa 2 000 euroa verrattuna Euroopan alueen 70 000 euron patentointikuluihin, Torkkeli kertoo. Euroopan unionissa on jo sovittu yhtenäisestä ”eurooppapatentista”, jonka jalona tarkoituksena on pienentää patentoinnin kuluja suhteessa sen kattavuuteen markkinoilla.

Takalo näkee kustannusten alentamisen luisumisena väärille raiteille. Hänen mukaansa kustannusten lasku kannustaa hakemaan yhä enemmän patentteja ja patentoimaan yhä vähemmän arvokkaita innovaatiota, kun tavoitteen pitäisi olla päinvastainen.

”Erityisesti patentin hakemisen ja voimassapitämisen tulisi olla jatkossa sitä kalliimpaa, mitä laajempi on patentin maantieteellinen ulottuvuus.”

Takalon mukaan patenttijärjestelmän toiminnassa vaikeuksia aiheuttaa oikeuksien rajapintojen epämääräisyys, niiden määrän kasvu ja pirstoutuminen. Patenttioikeuksien vahvistamisessa on hänen mukaansa saatettu myös mennä jo liian pitkälle.

Takalo esittää, että moraalikato-ongelmien purkamiseksi esimerkiksi Patentti- ja Rekisterihallituksen (PRH) budjetin ja patentoimismaksujen välinen yhteys tulisi katkaista.

”Pitäisi myös varmistaa, että PRH:n patenttitutkijoilla on riittävät kannustimet huonolaatuisten hakemusten hylkäämiseen. Patentin hakemisen ja uusimisen maksuja pitäisi tuntuvasti korottaa.”

X