Kertooko Airiston veneturma merenkulkutaitojen rapautumisesta?

Airiston veneturma on herättänyt keskustelua vesilläliikkumistaitojen rapautumisesta. Onnettomuustilastoista ei löydy tukea oletukselle.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Airiston veneturma on herättänyt keskustelua vesilläliikkumistaitojen rapautumisesta. Onnettomuustilastoista ei löydy tukea oletukselle.
(Päivitetty: )
Teksti:
Alisa Kaukio

Kahden ihmisen hengen vaatinut Airiston veneturma on herättänyt keskustelua vesillä liikkumisen turvallisuudesta.

Länsi-Suomen Merivartioston meripelastusjohtaja Anssi Somppi arvioi Helsingin Sanomissa veneiden koon ja vauhdin kasvaneen samalla, kun joidenkin ihmisten merimiestaidot ovat aiempaa heikompia.

”(…) osa ihmisistä osaa vain sen verran, että vesille päästään, eivätkä he ole niin kiinnostuneita merenkulusta, vaan vauhdista ja hienoista veneistä ylipäätään”, Somppi kommentoi HS:lle.

Iltalehden haastattelema kokenut veneilijä – joka tunsi toisen Airiston onnettomuudessa menehtyneistä miehistä – toivoo, että veneilystä tehdään lakimuutoksella luvanvaraista toimintaa – ainakin suuritehoisten ja nopeiden veneiden kuljettajille.

”Nykyisin tarjolla olevilla kursseilla ei harjoitella paljoakaan käytännön taitoja.Ne keskittyvät enemmän lakitietoon ja navigointiin”, hän kommentoi Iltalehdelle.

Poikkeuksellinen veneilytragedia nostaa ymmärrettävästi keskustelua veneilyn turvallisuudesta ja merimiestaitojen tilasta.

Onnettomuustilastoista ei kuitenkaan löydy viitteitä vesillä liikkumisen vaarallisuuden lisääntymisestä.

Veneily on lisääntynyt – onnettomuuksien määrät pysyneet kutakuinkin ennallaan

Veneilyonnettomuuksia koskevasta tilastoinnista vastaa Traficom.

Traficomin veneet ja rekisterit -yksikön päällikön Ville Räisäsen mukaan huviveneilyn määrä on ollut jo vuosikymmeniä kasvussa. Siitä huolimatta veneilyonnettomuuksien määrä ei ole kasvanut merkittävästi.

”Veneilyn määrä on kasvanut jo vuosikymmeniä, mutta tilastoissa se ei erityisesti näy. Vaikka veneilyn määrä on kasvanut merkittävästi, yleinen turvallisuustaso on pysynyt kärryillä, eikä ole tullut nousua onnettomuusmääriin tai kuolemantapauksien määrään sen takia”, Räisänen kertoo.

Traficomin tilastojen mukaan Suomessa kuolee vuosittain 30-50 veneilijää ja onnettomuuksia tapahtuu noin 2000. Veneilylle suosiolliset säät näkyvät tilastoissa onnettomuuksien määrän vähäisenä nousuna.

Suuremmat onnettomuudet, kuten Airiston ihmishenkiä vaatinut yhteentörmäys, herättävät huomiota. Niitä kuitenkin tapahtuu harvoin, Räisäsen mukaan yleensä 0-2 kertaa vuodessa.

”Se on hyvin pieni prosentuaalinen osuus onnettomuuksista.”

”Isommassa ja nopeammassa veneessä on enemmän tuhovoimaa”

Meripelastusseuran turvallisuuspäällikkö ja vastaava valmiuspäällikkö Marko Stenberg on havainnut veneiden koon kasvavan erityisesti merellä. Kalliin veneen ostajalla on yleensä kokemusta jo ennestään, mikä lisää vesillä liikkumisen turvallisuutta.

”Järkikin jo sanoo, että jos ostat satojen tuhansien eurojen arvoisen veneen niin, kyllä siellä on yleensä jo jonkinlaista taustaa alla. Poikkeuksia tietysti on aina”, Stenberg sanoo.

Suuri vene on matkustajilleen turvallisempi, mutta kokematon tai välinpitämätön kuljettaja voi aiheuttaa vahinkoa ympäristölleen aikaansaamalla aallokkoa, joka rikkoo laitureita tai kolhii laiturissa seisovia veneitä.

”Isommassa ja nopeammassa veneessä on tuhovoimaa enemmän, jos on paljon massaa liikkeellä ja kovaa vauhtia mennään. Se aikaansaa mahdollisesti enemmän haittaa”, Ville Räisänen sanoo.

Pienille veneille ja kanooteille pelkästään suurien aaltojen muodostuminen voi aiheuttaa oikeita vaaratilanteita.

”Aallot aiheuttavat haittaa ja sitä eivät ihmiset aina ihan ymmärrä”, Marko Stenberg muistuttaa.

Henkilövahingot veneillessä eivät ole tavanomaisia

Stenberg muistuttaa siitä, että hyvään merimiestapaan kuuluu omien tietojensa ja taitojensa ylläpito ja ennen kaikkea muiden huomioiminen vesillä liikkuessa.

Räisäsen mukaan ihmiset kouluttautuvatkin vapaaehtoisesti koko ajan enemmän.

Toisaalta veneilyharrastuksen lisääntyminen kasvattaa myös välinpitämättömien toimijoiden määrää.

”Valtaosa suomalaisista osaa veneilyn säännöt tosi hyvin ja ottaa muut huomioon. Pieni osuus voi olla välinpitämättömämpiä ja sen vuoksi voi tapahtua ikävämpiä tapauksia”, Räisänen sanoo.

Myös Stenbergin mielestä huonosti käyttäyvät veneilijät näkyvät muita enemmän, mikä voi vääristää käsitystä veneilijöiden taidoista.

”Aika paljon puhutaan siitä, että veneilijöiden taidot olisivat heikentyneet, mutta ei minulla ole ainakaan mitään sen tueksi.”

Pelastusliivit säästäisivät monet veneilijät hukkumiselta

Traficomin Räisäsen mukaan yleisin syy veneilykuolemaan on pienen moottori- tai soutuveneen kallistuminen tai kaatuminen, jonka seurauksena veneilijä päätyy vedenvaraan.

Valtaosa onnettomuuksissa kuolleista on keski-iän ylittäneitä miehiä, jotka eivät ole käyttäneet pelastusliivejä.

”Nämä vanhemmat herrasmiehet ovat luultavasti veneilleet ikänsä samoilla vesillä ja kokevat osaavansa kaikki asiat, mutta pelastusliivit unohtuvat ja uimataidot eivät ole enää samalla tasolla kuin 30-40 vuotta. He voivat olla hyvin pitkänkin linjan veneilijöitä.”

Meripelastusseuran Stenberg muistuttaa siitä, että tunti on lyhyt aika avun saapumiselle vesillä, mutta pitkä aika vedenvaraan joutuneelle ihmiselle varsinkin ilman kelluttavia pelastusliivejä.

X