Kodittomia kissoja ennätysmäärä! Luonnossa jopa yli sadan kissan villiintyneitä laumoja

Pelastettujen populaatioiden kissoista soveltuu uuteen kotiin sijoitettaviksi usein vain osa. Lopuille armeliaampaa on lopettaminen.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Pelastettujen populaatioiden kissoista soveltuu uuteen kotiin sijoitettaviksi usein vain osa. Lopuille armeliaampaa on lopettaminen.
(Päivitetty: )
Teksti:
Milla Asikainen

Suomen eläinsuojeluyhdistystenliiton mukaan Suomessa hylätään vähintään 20 000 kissaa vuodessa. Tilanteen juuret ovat kesäkissailmiössä, joka on muuttunut Suomessa ympärivuotiseksi ongelmaksi.

”Kissatalot ovat hukkumaisillaan uudelleensijoitettaviin kissoihin. Tilaa ei enää riitä, tilanne on pahempi kuin aikaisemmin”, kertoo SEY:n toiminnanjohtaja Kati Pulli.

Hylätty kissa kuolee viimeistään talvella, jos ihminen ei auta sitä

Kaikkia kissoja ei koskaan löydetä. Luontoon hylättyjä kissoja uhkaavat erilaiset sairaudet silmävaivoista ripulisairauksiin. Myös pedot ja liikenne tappavat paljon kissoja.

”Kissan yleiskunto on ratkaiseva asia sen kannalta, kuinka pitkään se selviää. Kissa pystyy lämmittämään itse kehoaan jonkin verran, jos se on hyvin ravittu”, Pulli selittää.

Kissa on peto, joten suurin osa kissoista pystyy pyydystämään itselleen jonkin verran ruokaa – harvoin kuitenkaan tarpeeksi. Kissan olisi saatava myös juotavaa.

”Jos kissa ei saa nestettä, voivat sen sisäelimet vaurioitua ja kissa riutuu kivuliaasti kuoliaaksi”, kertoo puolestaan Porvoonseudun eläinsuojeluyhdistyksen hallituksen jäsen Sanna Järvenpää.

Niin sanotuista kesäkissoista ilmoitetaan runsaimmin elo-syyskuussa.

”Usein myös lokakuussa tulee vielä ilmoituksia. Ihmiset alkavat kylmillä säillä kiinnittää enemmän huomiota vapaina kulkeviin kissoihin. Lumen tulo on usein rajana. Ne kissat, jotka pystyvät, ovat siihen mennessä yleensä hakeutuneet ihmisasutusten lähistölle”, Järvenpää kertoo.

Talven tullen pelastamatta jääneet kissat kuolevat kylmyyteen, mikäli ne eivät ole päässeet hakeutumaan ihmisasumusten läheisyyteen.

kissa

© PSEY

Lisääntyminen voi olla räjähdysmäistä villiintyneissä populaatioissa

Hyväntahtoinen ihminen voi ruokkia pihapiiriin muuttanutta kissaa, ja jättää ilmoittamatta siitä eläinsuojeluun.

”Ihmiset eivät välttämättä ymmärrä tekevänsä mitään väärää. Se voi olla jäänne maatilakulttuurista. Maatilojen navetoissa saattoi asua kissoja, joita ruokittiin, mutta jotka eivät olleet varsinaisia kotikissoja”, Sanna Järvenpää kertoo.

Jos kissa on leikkaamaton, voi se alkaa lisääntyä toisten leikkaamattomien kissojen kanssa.

”Kissan ominaistuoksu on todella erilainen riippuen siitä, onko sitä leikattu. Leikkaamaton kissa houkuttelee lähistölleen muita leikkaamattomia. Kissat voivat lisääntyä useammankin kerran vuoden aikana, joten niiden määrä voi kasvaa hyvin nopeasti.”

Pahimmillaan kissoja voi olla samassa populaatiossa yli 100. Näiden laumojen kissat ovat hoitamattomia, ja niiden keskuudessa leviävät esimerkiksi loiset ja monet  sairaudet helposti.

Suuri populaatio herättää usein lopulta naapurien huomion, kun kissat alkavat temmeltää myös heidän tonteillaan. Silloin naapuri saattaa ilmoittaa laumasta eläinsuojeluun.

Kaikki villeinä kasvaneet kissat eivät sovellu sijoitettaviksi uusiin koteihin. Ratkaisevaa kissan tulevaisuuden kannalta on se, minkä ikäinen se on, ja kuinka suuressa laumassa se on kasvanut.

”Nuoret, alle vuoden ikäiset, kissat yleensä selviävät ja saadaan sijoitettua uudelleen, mikäli niillä ei ole pahoja kroonisia sairauksia.”

Vanhempikin kissa voi saada uuden elämän, mikäli se on sopeutettavissa.

”Jos kissa on ollut koko ikänsä ulkona, ja yllättäen se pyydystetään ja viedään sisätiloihin, voi se olla äärimmäisen stressaantunut. Siinä vaiheessa lääkäri tekee päätöksen, onko kissan nukuttaminen armeliaampi vaihtoehto”, Sanna Järvenpää selittää.

Populaatiokissat harvemmin ovat aggressiivisia vaan ennemminkin arkoja ja pelokkaita. Ne monesti soveltuvat hyvin sijoitettaviksi sellaisiin koteihin, joissa on kissa jo ennestään.

”Niiden elinympäristössä on ollut muita kissoja, joten se on niille luontaista.”

Jos pidät kissaasi vapaana, leikkauta se –  ilmoita löytöeläimistä löytöeläintalolle

Kissat ovat petoja ja tappavat pieniä eläimiä vapaana ollessaan. Jos kissaa kuitenkin haluaa pitää vapaana, on huolehdittava sen leikkauttamisesta, etteivät kissat pääse lisääntymään hallitsemattomasti.

Kiiltäväturkkista ja hyvin ruokittua vapaana liikkuvaa kissaa ei kesäaikaan tarvitse saman tien viedä löytöeläintaloon, sillä se ei välttämättä ole hylätty. Jos taas ilmat ovat kylmät tai kissa huonokuntoisen näköinen, olisi tärkeä ottaa yhteys eläintensuojeluun.

”Löytöeläimet pitäisi viedä alueen löytöeläintalolle. Jos niitä ei viedä sinne, ne kuolevat”, Pulli toteaa.

X