Lääkäri murtaa rokotevastustajien myytin: Jos imetys suojaisi vakavilta taudeilta, miksi historiassa vauvat kuolivat niihin?

Jaa artikkeliTilaa Seura
Ennen äidinmaitovastikkeita vauvat elivät täysin rintamaidolla. Imetys ei silti suojannut kulkutaudeilta kokonaan, vaikka rokotevastustajat näin vihjaavat. © Museovirasto/Samuli Paulaharju, 1930
Rokotevastustajien yksi teesi on, että imetys suojaa lasta kulkutaudeilta lähes aikuiseksi asti. Lääkäri muistuttaa, että sata vuotta sitten vauvat elivät puhtaasti äidinmaidolla, mutta heitä kuoli silti tauteihin.

Rokotuksia vastustava Rokotusinfo-yhdistys on listannut erilaisia syitä olla rokottamatta lapsi. Rokotusten sivuvaikutusten, ideologian ja uskonnon lisäksi perusteluista löytyy yllättäen myös lapsen imetys:

”Ajatellaan, että äidin immuniteetti ja täysimetys antavat lapselle ainakin ensimmäisen puolen vuoden tai vuoden aikana paljon passiivista immuniteettia ja tämän jälkeen sairaudet kestää paremmin”, yhdistyksen verkkosivuilla kerrotaan.

Rokotusinfo-yhdistyksen puheenjohtaja Jyrki Kuoppala ei jostain syystä halua nyt puhelimitse sanoa Seuralle suoraan, voisiko täysimetetyt lapset jättää kokonaan rokottamatta, vaikka sivusto antaa ymmärtää tällaista.

”Minulla ei ole lisättävää siihen, mitä nettisivuilla on”, Kuoppala sanoo.

Kuoppala kertoo, ettei hän tiedä, kuinka moni äiti nykyään jättää imetyksen takia lapsen rokotukset väliin.

Täysimetys mainitaan kuitenkin usein rokotusten vastustajien keskustelupalstoilla: sen katsotaan antavan rokotteita paremmin suojaa monia tappavia tauteja vastaan.

Jos imetys suojaisi vakavilta kulkutaudeilta, historiassa lapset eivät olisi kuolleet niihin

Lääketieteen näkökulmasta imetyksellä ei ole juuri mitään tehoa vakavia tauteja, kuten tuhkarokkoa tai poliota vastaan. THL:n rokotusohjelman ylilääkäri Tuija Leino muistuttaa, että historia olisi ihan toisenlainen, jos imetys antaisi niin hyvän suojan kuin rokotevastustajat väittävät.

Esimerkiksi viime vuosisadan alussa, kun äidinmaidonvastikkeita ei ollut käytössä, ja vauvat elivät tyystin rintaruokinnalla, imetyksen olisi tuon teorian mukaan pitänyt estää kaikki sairastumiset.

”Sata vuotta sitten lähes joka perheestä joku pikkulapsi kuoli esimerkiksi kurkkumätään tai tuberkuloosiin”, Leino sanoo.

Vain siinä tapauksessa, että äiti itse oli selvinnyt esimerkiksi hinkuyskästä, lapsi saattoi imetyksen kautta saada häneltä immuniteetin. Suojaus tuli siinä tapauksessa äidille kehittyneen vastustuskyvyn, ei imetyksen ansiosta. Imetys vain siirsi immuniteettia lapselle, mikäli lapsella oli hyvä onni.

”Taudin itse sairastaneelta äidiltä saa paremman suojan tautia vastaan kuin rokotetulta äidiltä”, Tuija Leino kertoo.

Tämä on kuitenkin arpapeliä.

Täysimetys suojaa monilta lastentaudeilta

Merkittävin suoja tauteja vastaan tulee vauvalle jo sikiöaikana istukan kautta.

”Äidinmaitoon menee vain sellaisia vasta-aineita, mitä äidillä on todella paljon kehossaan. Jos äiti on vastikään sairastanut flunssan tai vatsataudin, vauva saa näiden tautien vasta-aineet maidosta. Vakavien kulkutautien, kuten tubin, vasta-aineita äideillä ei ole nykyään kovin paljon, joten niihin vauva ei saa imettäjältään suojaa”, Tuija Leino kertoo.

Vauva saa äidinmaidosta suoja-aineita lähinnä aivan pikkuvauva-aikana, jolloin lapsille ei vielä edes anneta rokotuksia.

Imetys ei suojaa aikuisiälle asti kaikkia tartuntatauteja vastaan, vaikka tällaista väärää käsitystä levitetäänkin.

”Tämä on ihan harhaluulo. Täysimetyksellä ei ole enää suurempaa merkitystä siinä vaiheessa, kun rokotusohjelma alkaa täysillä pyöriä. Tautisuojan kannalta ei ole merkitystä, annetaanko esimerkiksi kahdeksankuukautiselle vauvalle muuta ruokaa kuin äidinmaitoa,” Leino sanoo.

X