Lasten ja nuorten mediakasvatusta korostetaan tutkimuksissakin – Iäkkäämpien mediataidoista on tietoa vain niukasti: ”On olemassa riski, että taidot jakaantuvat ikäryhmien kesken”
Tärkeintä medialukutaidon kehittämisessä on, että motivaatio harjoitteluun lähtee ihmisestä itsestään.
Valeuutisia ja -medioita, disinformaatiota, propagandaa.
Mediaympäristö on muuttunut viime vuosina siten, että virheellisen tiedon levittäminen tahallisesti tai tahattomasti on helpompaa kuin koskaan.
Siksi myös medialukutaidon ja -kasvatuksen merkitys on kasvanut. Näin uskovat esimerkiksi perusopetuksen opettajat Sanomalehtien liiton tuoreen kyselyn mukaan.
Yli 80 prosenttia vastanneista kertoi myös kokevansa, että oppilaat tarvitsevat tukea erityisesti medialukutaitoon ja lähdekritiikkiin liittyen.
”Mediakasvatuksella on vahva yhteiskunnallinen rooli ja journalismikasvatuksen merkitys on tässä ajassa aivan keskeinen”, totesi Sanomalehtien liiton mediakasvatusasiantuntija Hanna Romppainen tiedotteessa.
”On tärkeää, että kouluissa puhutaan luotettavan mediasisällön merkityksestä ja vastuullisen journalismin pelisäännöistä sekä hyödynnetään journalistisia sisältöjä opetuksessa.”
Niin, kouluissa puhutaan. Mediakasvatus on mainittu esimerkiksi uudessa opetussuunnitelmassa.
Entä muiden ikäluokkien medialukutaito?
Usko omaan medialukutaitoon heikkenee iän myötä
Mediakasvatuksen tutkimus keskittyy usein lähinnä lapsiin ja nuoriin. Sen sijaan aikuisten ja erityisesti ikääntyneiden taitoja on kartoitettu määrällisesti vähemmän.
Näin, vaikka useat tutkijat ovat tuoneet esille aikuisten ja ikääntyneiden mediakasvatuksen tarpeellisuuden 2000-luvun alusta.
Verrattuna lapsiin ja nuoriin, on aikuisten koko ikäryhmää ”vaikeampi tavoittaa”, sanoo mediakasvatuksen asiantuntija Emmi Huhtanen Mediakasvatusseurasta.
”On olemassa riski, että mediataidot jakaantuvat ikäryhmien kesken.”
Tammikuussa 2019 julkaistun amerikkalaistutkimuksen mukaan iäkkäät jakavat valeuutisia Facebookissa useammin kuin nuoret – yli 65-vuotiaat jopa seitsemän kertaa enemmän.
Miksi iäkkäämmillä on heikompi nettilukutaito? Syitä voi olla useita. He voivat luottaa kavereidensa suosituksiin helpommin. He ovat alkaneet käyttää internetiä myöhäisemmällä iällä, jolloin sen käytön harjoittelu voi olla haastavampaa.
Vuonna 2017 Medialiitto selvitti eri ikäryhmien käsityksiä valeuutisista. Tutkimuksen mukaan suurin osa vastanneista luottaa omiin kykyihinsä tunnistaa valheellinen uutinen. Nuoremmat ikäluokas luottavat itseensä enemmän kuin vanhemmat.
”On mielenkiintoista, kuinka usko omaan medialukutaitoon heikkenee iän myötä”, totesi tutkimuksen toteuttaneen Tietoykkösen kehitys- ja asiakkuuspäällikkö Tanja Herranen.
”Epävarmoja omasta kyvystään tunnistaa valeuutinen on lähes neljäsosa yli 65-vuotiaista vastaajista.”
Kirjastot, kansalaisopistot, järjestöt
Medialukutaito ei tarkoita vain luetun ymmärtämistä ja lähteiden kriittistä tarkastelua.
Se sisältää myös muun muassa uusien välineiden ja palveluiden käytön hallitsemisen sekä keskusteluihin osallistumisen ja aktiivinen mediassa toimimisen.
On sanottu, että medialukutaito on nyky-yhteiskunnan kansalaistaito. Että se kuuluu kaikille, ja kaikkien pitäisi hallita se.
Kuinka niitä voi kehittää, jos ei enää opiskele?
Mediakasvatuksen dosentti Päivi Rasi Lapin yliopistosta kertoi Ylen haastattelussa tammikuussa 2019, että ikäihmisille parhaita paikkoja oppimisen kannalta ovat työväen- ja kansalaisopistot, kirjastot ja muut mahdolliset kokoontumispaikat. Moni järjestö tekee mediakasvatustyötä.
Eläkeläisten nettitaitoja edistetään myös eri projektien kautta. Tällainen on esimerkiksi Eläkeliiton Netikäs-hanke. Asiantuntijoiden tuottamiin mediasivistysmateriaaleihin on koottu ohjeita verkossa toimimiseen.
Tärkeintä on, että motivaatio kehittää taitojaan lähtee ihmisestä itsestään, sanoo Emmi Huhtanen.
”Yksi keino on vertaisoppiminen, tuki joltain toiselta samanikäiseltä.”
Huhtanen korostaa, että kaikkien iäkkäiden mediataidot eivät ole heikolla tolalla – aivan samoin kuin nuorempien ikäluokkien kohdalla. Yleistyksiä ei voi tehdä.
Voi olla, että vanhemmat ovat tottuneet luottamaan painettuun sanaan. Siksi sähköisessä muodossa olevan tiedon luotettavuutta ei osata arvioida kriittisesti.
Voi myös olla, että elämänkokemus suojelee. Että on hyvä yleissivistys, ja osaa sen vuoksi erottaa faktan ja fiktion.