Matkailija valehtelee rahasta – ”Anna viisi tähteä, saat alennusta!”
Hotelli ottaa valtavan maineriskin, sanoo kriisiviestinnän asiantuntija. Moni asiakas nimittäin julkaisee myös kehupyynnöt sosiaalisessa mediassa.
Airbnb:llä on myös älypuhelinsovellus.
Suomalaisnainen vuokrasi Lontoossa itselleen asunnon Airbnb:n kautta – ja siellä häntä odotti yllätys.
Vaatimattoman kellariasunnon pöydällä oli paperi, johon pyydettiin kirjoittamaan asunnosta positiivinen arvio. Näin hän saisi seuraavasta yöpymisestä itselleen tai ystävälleen alennusta.
Nainen ei kirjoittanut asunnosta mitään, koska se oli hänen ensimmäinen Airbnb:n asuntokokemuksena eikä hänellä ollut vertailukohteita.
Kellarista luksukseksi
Nyt hän on ollut yli kymmenessä Aibnb:n asunnossa, ja tämä ensimmäinen kellariasunto oli ehdottomasti kehnoin. Ainoa hyvä asia asunnossa oli sijainti, joka olikin erinomainen.
Hän hämmästyikin katsellessaan myöhemmin arvioita ”tästä kälysestä kellariasunnosta”.
Ne olivat suorastaan ylistäviä ja täysin epärealistisia asunnon tasoon nähden. Viisi tähteä oli tullut monelta – ja ilmeisesti myös tuntuvia alennuksia.
Omistaja alkoikin myydä tuota kämästä kellariloukkoa luksusasuntona.
Vaatimaton lontoolainen kellarihuone on yllättäen saanut viisi tähteä.
Samantapaisiin tilanteisiin matkailijat ovat törmänneet myös Tripadvisorin sivustolla.
Jos on antanut hotellille vaikkapa neljä tähteä, hotellista voidaan olla yhteydessä ja pyytää, että voisitteko antaa hotellille viisi tähteä.
Tästä voi saada palkinnoksi vaikkapa illallisen:
Tuttua on. Hotelli Princetonissa (NJ) lupasi sponsoroida päivälliseni, jos nostan arvioni viiteen tähteen. Samantapaista selittelyä kuin sinulle Turkissa.
— Olli Ainola (@Ainola1) 12. kesäkuuta 2018
Jos yllä oleva tviitti ei näy, voit katsoa sen täältä.
Suomessa laki kieltää maksetun kehun
”Jos hotelli ehdottaa asiakkaalle, että kun kehut meitä, saat alennusta tai muita etuja, hotelli ottaa valtavan maineriskin. Moni asiakas nimittäin myös julkaisee nämä hotellien pyynnöt sosiaalisessa mediassa”, kriisiviestinnän valmentaja ja sosiaalisen median asiantuntija Katleena Kortesuo sanoo.
Kortesuo muistuttaa, että Suomessa kuluttajalainsäädäntö kieltää tällaisen maksetun kehun.
”Suomessa kuluttajan on pystyttävä erottamaan, milloin hän on maksetun markkinoinnin kohteena. Tästä hyvänä esimerkkinä on bloggarit, jotka kehuvat jonkin yrityksen tavaroita. Heidän on kerrottava lukijoilleen, että kysymyksessä on kaupallinen yhteistyö”, Kortesuo jatkaa.
”Mutta sitten olemmekin jo vaikeamassa maastossa, kun emme enää liiku Suomen lain piirissä”, Kortesuo sanoo.
Tähtien taistelu
Kortesuo on huomannut, että sosiaalisessa mediassa erilaiset arviot ovat myös valtapeliä.
”Sosiaalisessa mediassa lieveilmiönä on se, että ihminen antaa vääriä lausuntoja edistääkseen omaa asiaansa tai saadakseen rahaa.”
”Jos ei tykätä jonkun yrityksen toiminnasta, niin sille annetaan yksi tähti, vaikka ei olisi ikinä ostanut mitään kyseiseltä yritykseltä.”
Tämmöisissä tapauksissa syntyy myös yrityksen puolustajia.
”He antavat viisi tähteä, vaikka eivät myöskään ole ole koskaan käyttäneet kyseisen yrityksen palveluja.”
Pitkät jäljet
Sosiaalisessa mediassa valheella on Kortesuon mielestä pitemmät jäljet kuin todellisessa elämässä.
”Sosiaalisessa mediassa on vaikeampi todistaa jokin asia valheeksi. Ja esimerkiksi ajatellaan hotellisuositusta, jossa joku nostaa oman arvionsa neljästä viiteen, valehteleeko hän? Arvioija voi itse ajatella, että hänellä on kyllä lupa nostaa arvosanaansa, kun on joka tapauksessa pitänyt hotellista paljon.”
Kortesuo muistuttaa, että sosiaalisessa mediassa suurin osa on rehellisiä arvioita.