Mihin sitoutuu edunvalvontavaltuutettu?

Jaa kaverilleTilaa Seura

Kuka saa eläkettä tutkinnon suorittamisesta? Miten välttää maksu automaattinostoista?

  • Iäkäs sukulainen pyysi edunvalvontavaltuutetukseen. Suostuin, ja yksi lapsistani varavaltuutetuksi. Kehotin sukulaistani ottamaan yhteyttä lakimieheen asioiden järjestämiseksi. Mihin oikeasti sitoudun? Kuka maksaa matkani ja ylläpidon silloin, kun valtuutusta tarvitaan? Asun kaukana sukulaisestani.

Sitoudut hoitamaan sukulaisesi asiat ja edistämään hänen parastaan hänen haluamallaan tavalla silloin, kun hän ei enää siihen itse pysty. Kirjallisesti tehty määrämuotoinen valtuutus voi koskea niin taloudellisia kuin henkilöasioita, muun muassa terveyden- ja sairaanhoitoon liittyviä asioita.

Ennen kuin teet päätöksen tehtäviisi kuuluvassa asiassa, sinun on tiedusteltava sukulaisesi mielipidettä, jos asia on tärkeä ja kuuleminen käy isommitta ongelmitta. Ilman erillistä määräystä et kuitenkaan voi myydä tai pantata valtuuttajasi kiinteistöä etkä lahjoittaa omaisuutta.

Tehtävääsi helpottaa, jos sukulaisesi määrittelee tarkasti asiat, joita valtuutus kattaa. Toivottavasti hänellä on myös hoitotahto, jonka noudattamista valvot.

Valtuutetulla on oikeus saada valtuuttajan varoista kulukorvaus sekä tehtävän laatuun ja laajuuteen nähden kohtuullinen palkkio.

Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan vasta, kun asia tulee ajankohtaiseksi, ehkä jopa vuosikymmenien päästä. Silloin sinun pitää vahvistuttaa valtuutus maistraatissa. Siihen tarvitaan ajantasainen lääkärinlausunto sukulaisesi terveydentilasta. Lausunnon mallipohja löytyy esimerkiksi verkkosivulta terveysportti.fi.

Kun valtuutus tulee voimaan, annat maistraatille kolmen kuukauden kuluessa omaisuusluettelon niistä valtuuttajan varoista ja veloista, joita olet oikeutettu hoitamaan. Jos valtuutus koskee talousasioita, on pidettävä kirjaa valtuuttajan varoista ja veloista sekä tilikauden tapahtumista.

Hyvä, että sinulla on varavaltuutettu, joka voi sijaistaa tilapäisen esteesi vuoksi. Lapsesi voidaan nimetä lisäksi myös toissijaiseksi valtuutetuksi, joka hoitaa hommat valtuutetun pysyvän esteen, esimerkiksi kuoleman varalta. Koska mitä tahansa voi sattua kenelle tahansa, kumpaankin tehtävään olisi hyvä olla nimettynä useita henkilöitä. Muuten maistraatti voi joutua nimeämään yleisen edunvalvojan, jonka toiminta on valtuutetun tehtäviä paljon säännellympää.

Valtuuttaja voi peruuttaa valtuutuksen, ja myös valtuutettu voi luopua tehtävästään.

Kun asiantuntija laatii valtuutuksen, vältytään virheiltä tai puutteilta, jotka voivat estää myöhemmin valtuutuksen vahvistamista ja joustavaa toteuttamista.

Tarvittaessa neuvoa saa esimerkiksi Edunvalvontavaltuutusyhdistyksestä, jonka verkkosivulla on kattava lainmukainen mallipohja edunvalvontavaltuutuksesta. Muistiasiantuntijat ry julkaisi vastikään kirjan Oikeudellisen ennakoinnin opas.

  • Kuulin, että eläkettä karttuu myös tutkinnosta, jos se on suoritettu vuoden 2005 jälkeen. Ketä etuus koskee? Onko sille ikärajaa?

Etuus koskee sellaista, joka on suorittanut ammattikoulu-, ammattikorkea- tai korkeakoulututkinnon 1.1.2005 jälkeen. Eläkettä ei kartu ylioppilas- tai jatkotutkinnosta.

Valmistuessaan pitää olla 18–67-vuotias. Jos suorittaa tutkinnon eläkkeellä, uutta eläkettä kartuttaa vain se opiskeluaika, mikä ei ole mennyt eläkkeen kanssa päällekkäin.

Vaikka olisit opiskellut kuinka kauan, eläkettä karttuu vain tutkinnon laskennallisen laajuuden mukaan, mutta enintään viideltä vuodelta. Jos taas valmistut etuajassa, opiskelusta kertyy eläkettä koko kyseisen tutkinnon laajuisena. Myös ulkomainen tutkinto kartuttaa eläkettä, jos tutkintoon on saatu opintotukea Suomesta.

Opintojen ohella tehdystä työstä kertyy myös työeläkettä. Lisäksi opiskelu kannattaa aina, tuohan oppiminen tutkitusti mielihyvää aikuisellekin.

  • Moni pankki laskuttaa siitä, että asiakas nostaa automaatista rahaa tililtään. Miten minimoida haitta? Ei liene hyvä pitää paljon käteistä kotonakaan. Miten saan säästöille turvallista tuottoa nyt, kun tilin korot ovat nollatasoisia?

Usea pankki todella perii nykyään maksun automaattinostoista. Ensimmäiset neljä tai viisi nostoa kuukaudessa ovat yleensä ilmaisia. Useampi nosto saattaa maksaa muutaman kymmenen senttiä. Veloitukselta välttyy, jos niputtaa nostokertoja. Mutta ei ole turvallista pitää isoja summia kotona.

Hyvä vaihtoehto on maksaa kaikki mahdollinen debit- eli pankkikortilla. Silloin ostoksesi veloitetaan suoraan tililtäsi. Monissa debit-korteissa on myös lähimaksuominaisuus, jonka tunnistaa radioaalloin kuvatusta lähimaksu-logosta. Voit maksaa enintään 25 euron ostoksia vilauttamalla korttia päätteen lähellä, ilman pin-koodia.

Käteistä voi nostaa korkeintaan 200 e ainakin S-ryhmän ja K-ryhmän kauppojen sekä Tokmanni-ketjun kassoilta, joissakin jopa ilman ostoksia, jos omistat sopivan kortin. Mutta usein palvelusta veloitetaan muutama kymmenen senttiä nostolta.

R-kioskeista voi nostaa 5–50 e kerralla maksu- ja luottokorteilla, jos vaihtokassa sallii. ”Ärrällä” voi – riippumatta omasta pankistasi – maksaa vuorokaudessa enintään 1 000 euron arvosta laskujakin, joissa on viitetiedot sisältävä viivakoodi. Asiakas maksaa mahdolliset korttimaksamisen kulut.

Säästöjen turvalliseen tuottoon ei ole yksiselitteistä vastausta. Korot ovat maltillisia, joten edes määräaikaiset tilit eivät tuota. Toisaalta inflaatiokin on niin matala, että se ei nakerra tiliäsi.

Jos rahaa on paljon, asuntosijoitus kannattaa riippuen paikkakunnasta, sijainnista ja asunnon koosta. Kysele neuvoja myös sijoituspalveluja tarjoavista yrityksistä ja pankeista. Niiden on ennen palvelun tarjoamista selvitettävä muun muassa asiakkaan taloustilanne, riskihalukkuus ja tietämys sijoittamisesta.

Samoja asioita pohtii lähes jokainen: yhdeksän kymmenestä suomalaisesta nostaa käteistä tavallisimmin pankkiautomaatista. Vajaa puolet yli 60-vuotiaista pitää rahansa käyttötileillä, hiukan harvempi säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä ja neljännes sijoitusrahastoissa. Se käy ilmi Finanssialan keskusliiton vuoden 2015 tutkimuksesta, jossa kyseltiin säästämistä, luotonkäyttöä ja maksutapoja.

Tiesitkö, että…

  • Puolet suomalaisista ei tiedä, mistä palvelusta pankille maksavat. Parhaiten palvelumaksun sisällön tuntevat yli 65-vuotiaat, käy ilmi TNS-Gallupin 11/2015 tekemästä tutkimuksesta.
  • Perinnönjako voidaan jatkossa oikaista, jos uusi perillinen tai perinnönjaossa sivuutettu sitä vaatii. Vuonna 2016 voimaan tulleita säännöksiä sovelletaan tilanteissa, joissa lapsen ja vanhemman suhde vahvistetaan vasta perinnönjaon jälkeen tai perillinen on sivuutettu jo toimitetussa perinnönjaossa.
  • Yli 50-vuotiaista 66 prosenttia on varautunut eläkkeelle taloudellisesti, heitä nuoremmista paljon harvempi. Silti yhdeksän kymmenestä ei usko, että lakisääteiset eläkekertymät riittävät menoihin. Vain kolme prosenttia uskoo lasten huolehtivan vanhemmistaan näiden eläkeiässä, käy ilmi varainhoitoyhtiö Finlandia Groupin vuoden 2015 tutkimuksesta.

Asiantuntijoina Kuluttajan talouden asiantuntija Paula Pessi Kuluttajaliitosta ja  
johtaja Erik Sirén Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE:stä, kehityspäällikkö Marjukka Hietaniemi Eläketurvakeskuksesta ja puheenjohtaja, lakimies Vesa Anttila Edunvalvontavaltuutus ry:stä.

Teksti: Vellamo Vehkakoski
Kuva: 123RF

Viva 3/2016.

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X