Millainen tietokone seniorille? Pöytäkone, kannettava vai tabletti?

Jaa kaverilleTilaa Seura

Oletko hankkimassa itsellesi tai vanhemmillesi uutta tietokonetta, mutta et tiedä, minkälainen laite olisi sopivin. Tarjontaa on niin, että taviksen päätä heikottaa. Neuvoja on kysyttävä tietävältä sukulaispojalta, jos sellainen sattuu lähipiirissä olemaan. Muuten menee sormi suuhun. Koitamme tässä artikkelissa hiukan avata erilaisten vaihtoehtojen parhaita puolia ja miksei myös heikompia.

Joko sinulla on tietokone?

Sinulla saattaa jo olla tietokone, jolla olet hoidellut pankkiasiasi ja sähköpostisi. Kone on ehkä jo jonkun vuoden ikäinen, eikä sen käyttöjärjestelmää ole päivitetty. Selainversiokin (Internet Explorer tms.) voi olla muutaman jo muutaman vuoden takaa. Vanhan koneen käyttöjärjestelmää ja ohjelmia pitäisi päivittää aika ajoin, sillä usein uudemmat versiot vastaavat paremmin nykyisiä tietoturvavaatimuksia. On ehkä aika miettiä uuden laitteen hankintaa!

iPad, muut tabletit ja vastaavat

Onki iPad tulossa standardiksi? Niin paljon siitä ainakin puhutaan, että se tuntuu usein olevan ainoa vaihtoehto, kun tableteista (taulutietokone?) puhutaan. Varsinaiseksi tietokoneeksi iPadista ei kuitenkaan oikein ole. Sen sijaan se ajaa asiansa mainiosti, jos vain surffailet netissä ja haluat katsella videoita. Jos puolestaan haluat kirjoittaa pidempiä kuin muutaman sanan viestejä tai tulostaa jotakin, on sinulla edessäsi tenkkapoo. Toki jos tulostimesi on langaton, saat siihen yhteyden myös pädillä.

iPad

Jos valintasi ultrathin keyboard folio logitechon iPad, suosittelen ilman muuta hankkimaan siihen Bluetooth-yhteydellä toimivan näppäimistön. Sellaisia on tarjolla useita. Itse kokeilin ensin Logitechin aurinkokennon avulla käyttövoimansa saavaa näppistä, mutta siihen jouduin pettymään. Vaikka kuinka pidin kennoa niin, että se aurinkoisena kesänä sai runsaasti valoa, ei se latautunut kunnolla. Seuraavaksi hankin metallisen, laitteen kantena samalla toimivan näppäimistön (sekin on Logitech!), jonka latauksen saa tarvittaessa USB-kaapelilla tietokoneesta tai seinästä. Näppis on erinomainen. Se on tunnokas, ja virta kestää todella pitkään.

Tabletit toimivat hipaisutekniikalla. Ns. nipistysotteella (suurennus: painetaan esim. peukalo ja keskisormi yhteen näytön pinnassa ja sitten siirretään sormia toisistaan kauemmaksi, pienennys: etäällä olevat peukalo ja keskisormi vedetään näytön pinnassa yhteen) näytössä olevan tekstin kokoa voi suurentaa ja pienentää. Tämä toimii vain sisältöalueella, mutta esimerkiksi internetselailussa välilehdet ja muut laitteen toimintoja ohjaavat painikkeet ja tekstit pysyvät edelleen pikkuruisina. Hiukankin heikkonäköiselle tämä aiheuttaa hankaluutta.

iPadista on olemassa myös Mini-versio.

iPad ei tosiaankaan ole tablet-markkinoilla ainoa vaihtoehto. Samassa hintaluokassakin laitteita on tarjolla useita, mutta myös halvemmalla niitä löytyy. Myös käyttöjärjestelmiä on Applen iOS:än ohella muita, kuten Android ja Windows. Tyypillisesti kännyköissä suositun Android-käyttöjärjestelmän laitteita saa myös varsin edullisesti. Koska itse en ole testannut Android-tabletteja, en niistä voi lausua mitään. Älypuhelimessa Android on käyttöjärjestelmänä kyllä erittäin hyvä.

iPadin edut

  • pitkä akun kesto
  • helppo käyttöliittymä
  • App Storessa on tarjolla todella runsas valikoima erilaisia sovelluksia niin hyötykäyttöön kuin huvituksiin
  • kulkee mukana helpohkosti
  • toimintaa helpottavia kansi- ja näppäinmalleja on tarjolla runsaasti ja suhteellisen edullisesti

iPadin heikkoudet

  • ei Flash-tukea (kaikki videot eivät näy, Flash-pelejä ei voi pelata esim. Facebookissa jne.)
  • pelkällä kosketusnäppäimistöllä hiukankin pidempien tekstien kirjoittaminen saattaa olla rasittavaa varsinkin, jos joutuu pitämään laitetta käsissään (laitteen paino reilut 600 g)
  • ilman langatonta usb-yhteyttä ulkoisten laitteiden liitettävyys on heikko
  • laite on melko kallis
  • vaatii sim-kortin 3G-yhteyttä varten

Surface

Windows-tableteista olen päässyt kokeilemaan Microsoftin Surface–tablettia sekä Acer Aspire P3 –Ultrabookia (se tulee markkinoille loppuvuodesta 2013). Molemmissa on käyttöjärjestelmänä Windowsin uusi, isoon ruudukkoon perustuva järjestelmä. Jos siihen ei ole aiemmin tutustunut, saattaa se muodostaa pienen kynnyksen, joka kannattaa kuitenkin ylittää. Monille ruudukko on tosin tuttu jo Lumia-puhelimista.

Surfacea kokeilin sekä ilman näppäimistöä että sen kanssa. Näppiksenä käytössäni oli Touch Cover –niminen versio. Se toimii myös laitteen suojakantena. Touch Cover on hyvin ohut. Näppäimet ovat alustasta vain juuri ja juuri koholla, mutta kosketusnäytöstä ne eroavat karheudellaan. Ihan kauheasti en tähän näppikseen ihastunut. Se kyllä vastaa hyvin näppäilyyn, mutta kun painallukseen ei saa vastetta, tulee klikkailleeksi samaa näppäintä useampaan kertaan. Nyt näppäiltyäni laitetta jo pidempään, alkaa tuntumakin löytyä, mutta harjaannusta se vaati. Onneksi tarjolla on myös Type Cover –niminen, hiukan paksumpi ja oikeilla mekaanisilla näppäimillä toimiva versio. Luulen, että itse valistisin Type Coverin.

Ulkoinen näppis ja takakannessa oleva saranallinen levy, jolla laitteen saa seisomaan pöydälle, tekevät iPadia monipuolisemmilla liitännöillä varustetusta Surfacesta ihan oikean miniläppärin. Kun laitteessa on kaiken lisäksi mukana Office-paketti, niin onhan se sentään paljon kirjoittavalle mukavaa!

Acer Aspire P3 –Ultrabook

Nykysuuntauksena tuntuisivat olevan ns. ultrabookit. Näitä on tarjolla jo nyt laaja kokoelma. Niissä on useimmiten kosketusnäyttö, mutta myös näppäimistö. Ne ovatkin oikeastaan taulutietokoneen ja kannettavan yhdistelmiä. Niiden suurimpana etuna pidän keveyttä ja pientä kokoa, ja niihin saa liitettyä lisälaitteita.

Acerin Ultrabookista ei voi sanoa kuin, että kokemus oli hyvä. Hiukan laitteella oli painoa (1,39 kg), mutta käyttömukavuus oli sen verran kiitettävä, etten antanut painon häiritä. Metallikuori teki laitteesta erittäin tukevan tuntuisen, ja toisaalta kone oli myös kaunis katsella.

Täysikokoinen näppäimistö on erittäin tunnokas, ja sillä oli ilo kirjoittaa. Ainoa, mihin en tahdo tottua on, että välillä tarvitaan kosketusnäyttöä ja välillä näppäimistöä. Tosin toisaalla on tahtonut käydä niin, että käyttämässäni Windows 8 -kannettavassa olen yrittänyt tökkiä näyttöä, joka ei tue kosketusta.

Windows-tablettien ja taulutietokoneiden edut

  • pitkä akun kesto
  • tarjonnan laajuus
  • monipuoliset liitäntämahdollisuudet
  • esiasennettu Office-paketti (mm. Word, Excel)
  • kulkee mukana helpohkosti
  • toimintaa helpottavia kansi- ja näppäinmalleja on tarjolla runsaasti ja suhteellisen edullisesti
  • USB-portti (useimissa malleissa vakiona) mahdollistaa nettitikun
  • Surfacessa valmiiksi pystyasennon mahdollistava tuki

Windows-tablettien ja taulutietokoneiden heikkoudet

  • uusi käyttöjärjestelmä eroaa totutusta melkoisesti ja saattaa olla kynnys
  • sovelluksia on toistaiseksi tarjolla selvästi vähemmän kuin App Storessa tai Android Marketissa
  • vain vähän edullisia malleja, hinta muutoin iPadin luokkaa

Kannettava

Nykyään kannettavat tietokoneet tuntuvat olevan muodissa. Valikoima on laaja miniläppäreistä aina jopa hintaviin 18 tuuman näytöillä varustettuihin. Varsin tavallinen näyttökoko on 15,6 tuumaa. Mikäli näkö ei ole enää aivan priima, näytön kokoon ja laatuun kannattaa kiinnittää huomiota. Usein kannettavien näytöt ovat lisäksi kiiltäviä ja saattavat heijastaa ikävästi valoisissa olosuhteissa. Miniläppärissä sekä näyttö että näppäimistö ovat sen verran pieniä, että niiden käyttö voi olla tehonkin riittäessä hankalaa.

Jos kannettavaa haluaa pitää mukanaan, kannattaa sen painoon kiinnittää huomiota. Yleensä iso ruutuinen kone painaa enemmän. Toisaalta keveys lisää hintaa. Keveimmillään kannettavat painavat noin kilon verran, usein paino on kahden kilon tuntumassa. Mukana kuljetettaessa kannattaa virtalähde ottaa mukaan, ja se lisää tietysti matkapainoa. Akkujen kestot vaihtelevat runsaasti, ja ilmoitetut ajat ovat usein arvioitu reilusti yläkanttiin.

Käyttömukavuus ei kannettavissa ole paras mahdollinen. Mikäli istut koneella paljon, koneen oma kosketushiiri ei varmasti ole ergonomisesti paras vaihtoehto. Oheislaitteeksi kannattaakin hankkia ulkoinen hiiri, mielellään usb-porttiin liitettävä langaton versio.

Kannettavaa tietokonetta voi toki käyttää myös tavallisen pöytäkoneen asemesta ja hankkia siihen liitettäväksi ulkoisen näytön, näppäimistön ja hiiren. Ne parantavat käytettävyyttä ja ergonomiaa merkittävästi, ja kuitenkin sinulla on tarpeen vaatiessa kone, jota voit siirtää paikasta toiseen ja ottaa vaikka mukaasi.

Uusissa kannettavissa käyttöjärjestelmä tahtoo olla Windows kasi, joten sen käyttöön lienee pikku hiljaa syytä sopeutua.

Kannettavan edut

  • valikoima on todella laaja
  • kotikäyttöön tehokkaan koneen saa edullisesti
  • voi siirtää paikasta toiseen ja ottaa pidemmällekin reissulle mukaan
  • liitännät ulkoisiin laitteisiin (esim. tulostin) ovat monipuoliset
  • useissa malleissa CD/DCD-asema valmiiksi asennettuna

Kannettavan heikkoudet

  • riittävän isolla näytöllä varustetun koneen paino tekee kannettavasta usein käytännössä paikallaan pysyvän
  • usein akussa heikko varauksen kesto, ja virtalähde on pidettävä mukana
  • laitteen oma näppäimistö ja kosketushiiri eivät vastaa käyttömukavuudeltaan optimia

Pöytäkone

Pöytäkone on kätevä, jos sinulla on runsaasti tilaa, esimerkiksi työhuone. Varsinaiset keskusyksikötkään eivät ole enää nykyään kauhean suuria, joten tilaa laite ei vie ylen määrin. Pöytäkoneen etuna on se, että jonkin osan rikkouduttua, voit hyvin vielä korjauttaa koneen tai jos tarvitset lisää muistia, sitä on suhteellisen helppo lisätä koneeseen. Kannattaa kuitenkin jo ostovaiheessa selvittää laajennettavuus.

Pöytäkoneeseen on helppoa vaihtaa suurempi näyttö, jos sellaisen perään haikailet. Näppäimistö on mukavan tunnokas ja suuri vähemmänkin näppärille sormille. Virhepainallusten määrä vähenee. Langattomalla hiirellä ja näppäimistöllä vähennät mukavasti pöydällä ristiin rastiin menevien johtojen määrää. Mukanasi konetta et kuitenkaan voi kuljettaa.

Pöytäkoneen edut

  • konetta on helpompi huoltaa, kun osat ovat erillisinä. Jos näyttö hajoaa tai haluat suuremman/laadukkaamman näytön, selviät pelkällä uuden näytön hankkimisella
  • suhteellisen edullinen
  • voit helpommin valita koneesi kokoonpanon ja ostaa vain tarvitsemasi komponentit
  • näyttöjen ja muiden lisätarvikkeiden valikoima on laaja ja edullinen

Pöytäkoneen heikkoudet

  • vie suurehkon tilan
  • on kiinteästi paikallaan ja vaikka tv:n tai videoiden katselu on yhdessä hankalaa, jos kaikkien katsojien pitää asettautua työhuoneeseen ruudun ääreen
  • johtojen sekamelska voi olla rasittava, jos et hanki lisälaitteita langattomina (esim. hiiri ja näppäimistö)
  • langattomat lisälaitteet ladataan erikseen tai niissä on paristo

Kirsi Saukonsaari

Seniori, haluaisitko kysyä tietotekniikasta?

Tarvitsetko tietoteknistä apua? Osaatko perustaa sähköpostitilin? Tiedätkö, miten liität kuvia postiisi? Joko olet Facebookissa? Kysymyksiä on paljon, mutta vastauksia tuntuu olevan yllättävän vähän. Mikä sinua askarruttaa?

Kirjoita meille ja kysy, me koitamme auttaa. Ihan jokaiseen kysymykseen emme itse vastauksia tiedä, mutta koitamme löytää apua tietävämmiltä. Julkaisemme sellaisia kysymyksiä ja vastauksia, joiden ajattelemme koskettavan useampaakin varttunutta.

Laita postia tulemaan osoitteella:

kirsi(piste)saukonsaari(at)otavamedia(piste)fi (korvaa osoitteessa olevat teksit ao. merkeillä!)

Kirjoita aihekenttään seuraava otsikko: ’Seniori kysyy tietotekniikasta’

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X