Mitä uutta eläkkeistä?

Jaa artikkeli

Mikä muuttuu eläkeasioissa vuonna 2017, kun suuri eläkeuudistus tulee voimaan?

1. Suuri eläkeuudistus tulee voimaan vuoden 2017 
alussa. Ketä se koskee, ja mikä muuttuu?

Uudistus koskee niitä, jotka eivät vielä ole eläkkeellä. Palkansaajan työeläkemaksua ei enää vähennetä eläkkeen laskemisen perustana olevista vuosiansioista kuten nyt. Siten vuosiansiosumma on suurempi kuin nykykäytännöllä. Eläkkeen uudet karttumisprosentit koskevat palkkoja, jotka ansaitaan 1.1.2017 lähtien. Lykkäyskorotus eläkkeeseen korvaa nykyisen 63 vuotta täyttäneiden 4,5 prosentin vuosikarttuman.

Nykyisen osa-aikaeläkkeen taas korvaa osittainen varhennettu vanhuuseläke, jonka voi ottaa 1.2.2017 alkaen. Suurin muutos on alimman vanhuuseläkeiän asteittainen nousu, mutta se alkaa vasta vuodesta 2018.

Maksussa olevat eläkkeet eivät muutu. Toistaiseksi ei ole tehty myöskään muutoksia perhe-eläkkeeseen, mutta sitä selvitetään vuoden 2016 aikana.

2. Miten käy, jos uudistuksen 
voimaantullessa on osa-aikaeläkkeellä?

Osa-aikaeläke jatkuu entisellään, kunnes työntekijä siirtyy vanhuuseläkkeelle. Oikeus saada osa-aikaeläkettä loppuu kokonaan, jos osa-aikaeläkkeeseen tulee yli 6 kuukauden katkos sen vuoksi, että on tehnyt sinä aikana enemmän töitä kuin osa-aikaeläkkeellä saa.

3. Miten eläke karttuu, jos nyt yli 63-vuotias työntekijä aikoo jatkaa työssä kesän 2017 loppuun?

Eläkettä karttuu 4,5 prosenttia vuodessa palkasta vuoden 2016 loppuun asti. Sen jälkeen vuosikarttuma on 1,5 prosenttia. Eläkettä korotetaan kuitenkin 1.1.2017 alkaen 0,4 prosenttia joka lykkäyskuukaudelta. Puolen vuoden työssä jatkaminen korottaa eläkettä 2,4 prosenttia.

4. Henkilö on täyttänyt 63 vuotta ja on työttömänä ansiopäivärahan lisäpäivillä. Miten uudistus vaikuttaa hänen eläkkeeseensä?

Työttömyysturvan lisäpäiviin oikeutetut saavat päivärahaa vanhuuseläkkeelle tai korkeintaan 65-vuotiaaksi asti. Työttömyyspäivärahoista ei kartu eläkettä oman ikäluokan alimman eläkeiän jälkeen eli tässä tapauksessa 63 vuoden iän jälkeen.

Jos eläkkeen nostaa vasta 65 vuoden iässä, ansaittuja eläkeoikeuksia korotetaan eläkkeen alkamisvuoden tasoon palkkakertoimella. Se antaa yleensä suuremman korotuksen kuin työeläkeindeksi, jolla tarkistetaan jo maksussa olevaa eläkettä vuosittain.

5. Vaikuttaako uudistus 
kansaneläkkeeseen?

Kyllä. Kansaneläkkeessäkin eläkeikä nousee, mutta vasta vuonna 2030. Vuonna 2017 alkaa kansaneläkettä pienentää työeläke, joka on ansaittu alimman eläkeiän jälkeen tehdystä työstä. Lykkäyskorotus ei kuitenkaan pienennä kansaneläkettä.

6. Miten uudistus vaikuttaa kunnan, valtion ja kirkon eläkkeisiin ja ammatillisiin eläkeikiin?

Säännöt ovat periaatteessa samat kuin yksityisellä puolella. Julkisella puolella on kuitenkin vielä vanhoja ammatillisia eläkeikiä, ja ne nousevat samaa vauhtia kuin yleinen alin eläkeikä eli 3 kk vuodessa mutta eivät enempää kuin 2 vuotta.

Eläkeikä ei nouse syntymävuoden mukaan vaan sen mukaan, milloin ammatillinen eläkeikä täyttyisi nykysäännöin. Siten eläkeikä saattaa siis nousta vanhemmalla henkilöllä enemmän kuin nuoremmalla.

7. Mitä kannattaa ottaa huomioon ja tehdä, kun suunnittelee  jäävänsä eläkkeelle?

Kannattaa kysyä neuvoa omasta eläkelaitoksesta ja tutkia omia eläketietoja hyvissä ajoin.

Eläkelaitoksilla on laskureita, joiden avulla näkee oman karttuneen eläkkeensä ja voi arvioida vielä puuttuvaa osuutta. Eläkkeen määräytymistä voi tutkiskella myös Eläketurvakeskuksen laskurin avulla, joka löytyy esimerkiksi osoitteesta elakeuudistus.fi. Työeläkkeen laskentaopas löytyy työeläkelakipalvelu.fi:stä.

Eläkkeestä maksetaan erilaisia maksuja ja veroja kuin palkasta. Siksi bruttoeläke on yleensä pienempi kuin viimeinen palkka, mutta nettoeläke ei pienene suhteessa yhtä paljon. Nettoeläkkeen määrä selviää verotoimistosta tai vero.fi-laskurin avulla.

8. Mikä muuttuu eläkeasioissa 
jo nyt, tänä vuonna?

Merimiesten eläketurva uudistuu vastaamaan yksityisten alojen työeläkejärjestelmää. Karttumisprosentit ovat vuonna 2016 jo samat, mutta alemmista eläkei’istä luovutaan siirtymäajan jälkeen.

Vastaajina kehityspäällikkö Marjukka Hietaniemi ja johtaja Mikko Kautto Eläketurvakeskuksesta.

Teksti: Vellamo Vehkakoski
Kuva: 123RF

Viva 2/2016.

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X