Boikotin syyt vaihtelevat maahanmuutosta eettisiin kysymyksiin – mutta onko niillä oikeasti vaikutusta?

Sosiaalisen median aikakaudella boikotti-into on herkässä. Ennen boikotteja aiheutti kuluttajien huoli tuotanto-oloista, nyt reagoidaan maahanmuuttoon.
Jukka Vuorio
Ajankohtaista 29.3.2016 18:31

Useimmat 80- ja 90-luvuilla kasvaneet muistavat Nestlén, McDonald’sin, Shellin ja Israelin vastaiset boikotit. Nyt sosiaalisen median aikakaudella tuotteiden ja tuottajien boikotointi on entistä herkemmässä.

Ennen kuluttajat ryhtyivät boikotteihin, jos tuotteiden alkuperästä tai valmistustavoista paljastui jotakin epäeettistä, kuten lapsityövoimaa, ympäristötuhoja tai alkuperäiskansojen huonoa kohtelua. Nyt boikotilla uhataan, jos tuote tai palvelu kytkeytyy jollakin tavoin maahanmuuttoon.

Suomen rajojen sulkemista vaativa ja turvapaikanhakijoita aktiivisesti vastustavan kansanosan boikottilista kasvaa jatkuvasti. Ainakin Yleisradion, Sanoma-konsernin, Seuraakin kustantavan Otavamedian, Suomen Punaisen Ristin, useiden elintarvikkeiden, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon, uuden Star Wars -elokuvan, S-ryhmän, Suomen jääkiekkomaajoukkueen ja useimpien puolueiden boikotointia on ehditty vaatia, koska edellä mainitut ovat tavalla tai toisella ilmaisseet tukensa monikulttuurisuudelle.

Mutta onko boikoteilla oikeita seurauksia?

Boikotti ja vastaboikotti

Joskus boikotit aiheuttavat myös vastareaktion. Silloin boikottia paheksuvat ryhtyvät ostamaan boikotoitavia tuotteita tai palveluita, vaikka eivät niitä välttämättä tarvitsisikaan.

Näin kävi viikko sitten esimerkiksi Orkla Foods Finlandin kohdalla.

Rajojen sulkemista vaativa ja turvapaikanhakijoita vastustava Rajat kiinni -ryhmittymä ilmoitti maaliskuun puolivälissä ryhtyvänsä boikotoimaan Orkla Foodsin tuotteita. Orklan tuotemerkkejä ovat esimerkiksi Felix-ketsuppi, Kallen mätitahna, Grandiosa-pitsat ja Fun Light-mehut.

Syynä boikottiin oli Felixin mainos, jossa Josephine-niminen nuori suomalaisnainen kertoo kalastusharrastuksestaan ja haaveestaan asua maaseudulla. Mainoksen lopussa sanotaan, että ”Felix tuntee Josephinen ja miljoonien muiden suomalaisten maun”. Tämä riitti raivostuttamaan vihamielisesti maahanmuuttajiin suhtautuvan ryhmän, sillä Josephinen ihonväri ei ole tavalliseen suomalaiseen tapaan valkoisen ja vaaleanpunaisen välimaastosta.

Orkla Foods tviittasi 21.3. vastauksena boikottiin, ”ei haittaa meitä”. Vastaus on uudelleentviitattu tätä kirjoittaessa 307 kertaa.

Yksinkertainen vastaus sai Twitterin innostumaan yrityksen selkeästä viestistä. Tämän jälkeen someen ilmestyi runsaasti kuvia kansalaisten tekemistä ketsuppiostoksista. Yhtäkkiä ketsuppia tai mehua ostamalla pystyikin tukemaan yhdenvertaisuutta ja vastustamaan rasismia. Myös viestintätoimisto Ellun kanat kehui Orklan toimintaa sosiaalisessa mediassa.

”Mainoksesta oli tullut jo aiemmin meille jonkin verran positiivista ja negatiivista palautetta. Mutta kun Rajat kiinni -ryhmän henkilöt ryhtyivät tviittaamaan meitä vastaan, niin moni rasistien huuteluun kyllästynyt sai yhtäkkiä Felixistä symbolin ottaa kantaa asiaan”, sanoo Orkla Foods Finlandin viestintä- ja vastuullisuuspäällikkö Emma Vironmäki.

Yrityksessä arvioidaan, ettei heihin kohdistettu boikotti ole vähentänyt tuotteiden menekkiä.

”Seuraamme koko ajan tuotteiden menekkiä, mutta en vielä osaa sanoa, miten aiemmin tässä kuussa saatu huomio on vaikuttanut. Arvelisin kuitenkin, että jos jotain vaikutusta on ollut, niin todennäköisesti toiseen suuntaan kuin mitä boikotin järjestäjät toivoivat”, Vironmäki sanoo.

”Totta kai Orkla Foods Finlandilla ollaan erittäin kiinnostuneita asiakkaidemme mielipiteistä. Tässä tapauksessa vaikuttaa siltä, että asiakkaat ovat olleet viestimme kanssa samaa mieltä.”

Yleensä suomalaiset yritykset eivät julkisesti ota kantaa arvokysymyksiin.

”Eivät otakaan. Nyt oli kuitenkin meneillään rasismin vastainen viikko, ja saimme kannanotostamme kannustavia viestejä myös muilta yrityksiltä. Ja huomasin, että esimerkiksi HOK oli jo joulukuussa tehnyt hienon ja rohkeasti kantaa ottavan mainosvideon”, Vironmäki sanoo.

Vironmäki tarkoittaa mainoselokuvaa, jossa nähdään sekä maahanmuuttajataustaisia että kantasuomalaisia näyttelijöitä.

SPR:n keräys ennätykseen boikotista huolimatta

Suomen Punainen Risti SPR on kesästä 2015 lähtien kohdannut myös äänekästä vastarintaa ja tätä juttua kirjoittaessa 4215 henkilöä on Facebookissa liittynyt ryhmään, jossa boikotoidaan SPR:ää.

Punaista Ristiä boikotoidaan, koska järjestö perustaa ja ylläpitää turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksia maahanmuuttoviraston pyynnöstä.

Vaikka SPR:n vastustaminen on somessa äänekästä ja kiihkeää, luvut kertovat protestoinnin olevan sittenkin melko pienen porukan puuhaa. Esimerkiksi syksyllä 2015 järjestetty SPR:n Nälkäpäivä-keräys tuotti Suomen kaikkien aikojen ennätystuloksen.

”Nälkäpäivä-keräys toi noin neljä miljoonaa euroa. Se on kaikkien aikojen ennätys Suomessa ja noin kaksi kertaa enemmän kuin vuosi aiemmin”, kertoo SPR:n järjestöjohtaja Marita Salo.

Myös SPR:n vapaaehtoisten työntekijöiden määrä on ollut selkeässä kasvussa.

”Syksyn aikana vapaaehtoistoimintaan ilmoittautui noin 10 000 uutta ihmistä. Heistä noin 8000 on osallistunut toimintaan vastaanottokeskuksissa. Tässä on nähtävissä kannanottoa siihen keskusteluun, jota syksyllä vastaanottokeskusten ympärillä käytiin”, Salo sanoo.

SPR:n mukaan tämän vuoden tammikuussakin uusien vapaaehtoistoimijoiden määrä on ollut nousussa aiempiin vuosiin nähden.

Salo kertoo, että myös SPR:n kuukausilahjoittajien määrä on selkeässä kasvussa.

”On heitä huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi vuonna 2014. Tosin kampanjointiin kuukausilahjoittajien hankkimiseksi on myös panostettu paljon.”

Eläinoikeusliikkeessä uskotaan boikotoinnin tuloksiin

Vaikka Orkla Foods Finlandia ja SPR:ää vastaan kohdistuneet boikotit eivät ole olleet menestyksekkäitä, uskotaan kansalaisjärjestökentällä boikoteilla vaikuttamiseen yhä vahvasti.

Animalian vs toiminnanjohtaja Mai Kivelä kertoo, että eläinoikeusliikkeen historiassa boikotointi on usein käytössä nähty ja hyväksi todettu vaikuttamiskeino.

”Ne ovat tapa kiinniittää ihmisten huomio epäeettiseen toimintaan, ja saada boikotin kohde muuttamaan toimintaansa kestävämmäksi. Monen kasvissyönti perustuu siihen, ettei halua rahoillaan tukea tuotteita, joiden tuottamisen vuoksi eläimiä kohdellaan väkivaltaisesti”, Kivelä sanoo.

Parhaillaan eläinoikeusliike pitää yllä boikottikampanjoita esimerkiksi turkisteollisuutta, eläinkokeita ja hanhenmaksaa vastaan.

”Suomessa historia tuntee onnistuneita boikottikampanjoita, kuten Marimekon luopumisen turkisyrityksestä. Ja viimeisimpänä voittona voidaan pitää Särkänniemen delfinaarion sulkemispäätöstä. Särkänniemestäkin myönnettiin, että julkinen mielipide ja asenteet ovat kääntyneet merinisäkkeiden vangitsemista vastaan. Tätä edelsi eläinjärjestöjen vuosien pitkäjänteinen työ”, Kivelä sanoo.

Keskustelu