Tutkijan näkemys: Pyrkimystä etniseen puhdistamiseen jo Suomessakin. Voiko holokausti toistua Euroopassa?
Polttopullo turvapaikanhakijoiden asuntolaan tarkoittaa etnistä puhdistusta.
Syyskuussa 2015 Unkari patosi pakolaisvirtaa Serbian rajalla piikkilankaestein.
Kultaisen maapallon voittanut unkarilaisohjaaja László Nemes muistutti haastattelussaan 12.1. Helsingin Sanomissa, ettei pahuus ole kadonnut maailmasta natsi-Saksan kukistuttua maailmansodassa 1945.
Ohjaamastaan Son of Saul -keskitysleirielokuvasta palkittu Nemes ei yksilöinyt asiaansa tarkemmin, mutta oletettavasti hän katselee mietteliäästi kansalliskiihkon ja pakolaisvirtojen suuntaan Euroopassa. Nemesin kotimaassa demokratiaa on myös viety outoon suuntaan ja pakolaisiin suhtauduttu korostetun vihamielisesti.
”Rauha ei ole enää mikään itsestäänselvyys”, Nemes sanoi.
Holokausti syntyi eri olosuhteissa
Myös professori Jaakko Hämeen-Anttila on seurannut oudoksuen pakolaiskeskustelua, äärioikeistolaisten liikkeiden aktivoitumista ja poliittisten äänenpainojen muuttumista. Suomeenkin yltänyt turvapaikanhakijoiden virta on herättänyt hänen huomionsa.
Arabian kielen ja islamin tutkija Hämeen-Anttila suhtautuu kuitenkin Nemesiä optimistisemmin kehitykseen Euroopassa ja muualla maailmassa.
”Holokaustin, natsismin tai stalinismin toistuminen on epätodennäköistä ja mahdollista lähinnä teoriassa. Länsi-Euroopassa vastaavia hirveyksiä saa hakea yli 70 vuoden takaa Saksan ja Neuvostoliiton kansanmurhista. Sen sijaan Länsi-Euroopassa olisi monen asian muututtava, jotta pitäisi pelätä uusia etnisiä puhdistuksia tai suursotaa”, Hämeen-Anttila tähdentää.
Vaikkei edes Saksassa osattu etukäteen povata toisen maailmansodan ja juutalaisten holokaustin kaltaisia kauheuksia, tilanne oli Hämeen-Anttilan mukaan erilainen kuin nykyään.
”Hitlerin natsien kivutessa valtaan oli kulunut tuskin 15 vuotta siitä, kun Saksaa nöyryytettiin edellisessä maailmansodassa. Sen jäljiltä Saksassa oli jopa nälänhätää.”
Vääryyttä jaetaan
Kuten Hämeen-Anttila lisää, EU:hun kuuluvissa Itä-Euroopan valtioissa tilanne on uusi ja osittain toinen. Niiden vapautumisesta Neuvostoliiton alta on kulunut tuskin 25 vuotta.
”Niissä demokratian vakiintuminen on ohuemmalla pohjalla kuin Länsi-Euroopassa, johon Suomikin – tosin marginaalissa – kuuluu. Unkari, Puola ja muut ovat kansallishenkisiä ja pakolaisvastaisia paljolti tämän takia. Ryhdytään siis herkästi jakamaan itse koettua vääryyttä muihin; paras esimerkki tästä kai on juutalainen Israel ja sen harjoittama palestiinalaisten miehityspolitiikka”, Hämeen-Anttila jatkaa.
Pakolaiset toivat katupartiot
Täysin samaa mieltä Hämeen-Anttila on ohjaaja Nemesin kanssa siitä, ettei rauha ole koskaan itsestäänselvyys. On kaiken lisäksi kulunut vain parikymmentä vuotta siitä, kun herrakansana itseään pitäneet serbit teurastivat ”vääräuskoisia” bosniakkeja entisen Jugoslavian etnisissä puhdistuksissa.
Sekin osoitti Hämeen-Anttilan mielestä, että ex-kommunistimaissa tilanne on toinen kuin lännen vanhoissa demokratioissa.
Mutta on Hämeen-Anttilalla riittänyt ihmettelemistä lännessäkin. Turvapaikanhakijoita on vastustettu, ja myös Suomessa katujen ”puhtautta” on lähdetty vahtimaan äärioikeistolaisin ja kansalliskiihkoisin tunnuksin.
”Haluan kuitenkin uskoa, että katupartiot ja muu liikehdintä pysyvät marginaalissa. Sama pätee niihin aika yllättäviin ja poliisin ristiriitaisiin lausuntoihin, jotka osoittavat, että tiedottamisessa on Suomessa vielä parantamisen varaa.”
Jännitteet kasvavat
Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta sanoo ensin, että maailmassa on yleisesti ottaen eletty viime vuosikymmenet lisääntyneen väkivallattomuuden aikaa.
Mutta:
”Viime aikojen kehitys yllätyksineen on viemässä meitä kohti kasvavaa kaoottisuutta. Valtion sisäisen kontrollin heikentyessä herää kysymys, johtaako kehitys väistämättä väkivallan kasvuun”, Teivainen sanoo.
Ristiriidat lisääntyvät, kun pakolaisvirrat kasvattavat jännitteitä, ja rasismi tulijoita vastaan lisääntyy.
”On myös mielenkiintoista, ketkä laajemmassa tarkastelussa haluavat ruokkia näitä jännitteitä”, Teivainen kysyy arvoituksellisesti.
Etnistä puhdistamista jo Suomessa
Teivainen vastaa itse:
”Venäjällä on tahoja, jotka toimivat länsimaiden ristiriitojen kärjistämisen puolesta. Venäjän hallitus myös tukee Länsi-Euroopan äärioikeistolaisia liikkeitä, jotka vastustavat maahanmuuttajia – vaikka onhan rasistisia liikkeitä toki Venäjälläkin aivan omasta takaa. Venäläisessä rasismissa on yhtäläisyyksiä esimerkiksi suomalaisten rasistien kanssa, jotka suhtautuvat tummaihoisiin vihamielisesti.”
Suunta on Teivaisen mielestä huono. Hän jakaa siitä ohjaaja Nemesin huolen.
”Rasismi ja katupartioiden väkivaltaisuus pelottaa minua. Pyrkimystä etniseen puhdistamiseen on myös se, että heittää polttopullon turvapaikanhakijoiden asuntolaan ja toivoo, että pakolainen päättäisi lähteä Suomesta pois. Polttopullon heittäjä yrittää vaikuttaa pakolaiseen pelolla.”
Otsikkoa Suomessakin on etnistä puhdistusta muokattu 14.1.2016 klo 11.3 Pyrkimystä etniseen puhdistamiseen jo Suomessakin.