Presidentti Niinistö: Kreikan korkomenot vetävät pakkaselle
Alusta alkaen kriittisesti Kreikan talouskriisiin hoitotapaan suhtautunut presidentti Sauli Niinistö ei näe maan velkatilanteen helpottavan nopeasti. Tämä siitä huolimatta, että Kreikka sai vastikään myytyä runsaan 8 miljardin lainaerän markkinoille. ”Kreikan massiivisesta velasta kuullaan varmasti vielä moneen kertaan”, uskoo Niinistö.
Sauli Niinistö kuvattiin Mäntyniemessä bostoninterrieri Lennun kanssa. Kuva: Marjo Tynkkynen
Tilanne on kuitenkin hieman helpottunut. Lainanhoitomenot , korot ja lyhennykset, vievät maan kokonaistalouden pakkaselle.
”He pystyvät hoitamaan valtiontalouden menot lukuun ottamatta lainanhoitokuluja. Sekin on jo edistysaskel”, sanoo Niinistö.
Hän muistuttaa, että alun alkaen olisi pitänyt käsittää, että holtittomalla velanottajalla on ollut myös holtiton velanantaja. Käymällä näiden velkojien niskavilloihin, olisi saatu maksumiehiksi myös brittiläinen yhteisö, Japani ja Yhdysvallat.
”Nyt asiat ovat kuitenkin menneet niin kuin ovat menneet”, summaa presidentti Niinistö.
Afganistan ja Venäjä
Suomi on osallistunut Afganistanissa YK:n valtuuttamaan Nato-johtoiseen ISAF-operaatioon vuodesta 2002. Vuoden lopussa valtaosa suomalaisista rauhanturvaajasta palaa kotiin.
Hankkeen onnistumista presidentti Niinistö ei halua syvällisemmin analysoida – projekti tuli hänelle perintönä – mutta toteaa, ettei tilanne maassa ole ainakaan rauhoittunut. Ensi vuoden alkua hän odottaa ”hyvin varauksellisin tuntein”.
Niinistö nostaa aiheesta esiin yllättävän ja kauemmaksi näkevän ajatuksen.
”Kun sieltä nyt Nato vetäytyy, se on Venäjän kannalta hiukan ongelmallista, koska jos ja kun näyttää siltä, ettei tilanne siellä rauhoitu, sieltä saattaa heijastua paineita lähiympäristöön. Tästä on sinne Ukrainaan muutama tuhat kilometriä – siellä taas Nato edustaa venäläisille pahinta mahdollista. Sellainen on keskinäisriippuvuuden maailma näköjään.”
Suomi nyt johdonmukainen
Suomi kampanjoi aktiivisesti päästäkseen YK:n turvallisuusneuvostoon, mutta hanke päättyi tappioon puolitoista vuotta sitten. Neuvostossa olisimme joutuneet tuomitsemaan Venäjän toimet Krimillä. Tällainen olisi vanhassa maailmassa, Neuvostoliiton naapurina, ollut ennen kuulumatonta.
Oliko siis onni onnettomuudessa, että turvaneuvoston paikka hävittiin?
”Olimme äänestäneet yleiskokouksessa selkeästi Venäjän toimia vastaan ja ensimmäisten joukossa tuominneet Venäjän duuman oikeuttaman väkivallan käytön, myös sillä uhkaamisen, kansainvälisen oikeuden vastaisena. En usko, että meillä turvaneuvostossa olisi ollut tässä erityisiä vaikeuksia”, sanoo Niinistö.
Ari Korvola
Presidentti Sauli Niinistön laajempi haastattelu Seuran 80-vuotisjuhlalehdessä no. 19, joka ilmestyy 8.5.
