Rauli Virtanen hämmästelee Suomen asenneilmapiiriä: ”Erkanemme muista Pohjoismaista – Poliittinen Suomi on ollut pää pensaassa”

Kokeneen ulkomaantoimittajan silmin katsottuna Suomesta on tullut passiivinen ja näkymätön.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Rauli Virtanen vieraili 2015 Burmassa karen-sissien leirissä.

Kokeneen ulkomaantoimittajan silmin katsottuna Suomesta on tullut passiivinen ja näkymätön.
(Päivitetty: )
Teksti:
Mikael Vehkaoja

Missä Suomen tunnetuin ulkomaantoimittaja viettää 70-vuotisjuhliaan? Matkoilla tietysti.

”Olen Toscanassa, Italiassa. En ole koskaan kokenut itselleni luontevaksi järjestää suuria juhlia”, Rauli Virtanen sanoo puhelimeen.

Viime päivät ovat kuluneet leppoisissa merkeissä lasten ja lastenlasten kanssa, paikallisista herkuista ja MM-jalkapallosta nauttien.

Mutta ei elämä pelkkää lepoa ole. Tänäkin aamuna veteraanitoimittaja istui hiomassa tekstiä. Ensi syyskuussa häneltä ilmestyy seitsemäs tietokirja.

”Se käsittelee suomalaisten merimiesten satamareissuja Riosta Rotterdamiin.”

Aihe on värikäs, ja kirjailijalla on siihen omakohtainen kosketuspinta. Lapsena Virtasten naapurissa asui merimies, joka kertoi mielellään tarinoita maailman meriltä.

”Ehkä puolet niistä oli totta. Mutta niiden juttujen kautta kiinnostuin maailmasta.”

Rahtiraivalla kamera kaulassa Rioon

Parikymppisenä miehenalkuna Rauli Virtanen osti lipun rahtilaivalle ja purjehti Rioon. Merimiestä nuorukaisesta ei tullut, mutta hän alkoi toteuttaa omaa vapaudenkaipuutaan matkustelemalla ja kirjoittamalla maailman tapahtumista.

Puolen vuosisadan ajan Rauli Virtanen on ollut suomalaisten silmät ja korvat maailmalla. Hän on matkustanut hankalille sotatoimialueille, hankkiutunut paikkoihin, joihin muut eivät menneet. Kertonut siitä, mitä näkee.

”Toimittajan työ on ollut minulle samalla harrastus. Tiedon jakaminen on yhä tärkeää.”

Hän teki jutun Syyrian sodan uhreista vuonna 2013 Seuraan yhdessä valokuvaaja Meeri Koutaniemen kanssa. Artikkeli on aiheeltaan yhä ajankohtainen.

Miksi Suomi passivoitui ja muuttui näkymättömäksi?

Toscanassa Rauli Virtanen on seurannut myös Suomen uutisia. Viime päivinä meillä on spekuloitu mahdollisuudella, että supervaltojen johtajat Trump ja Putin tapasivat Helsingissä.

”On hienoa, että huippukokous toteutuu. Minä ja moni muu on ihmetellyt Suomen kansainvälistä passiivisuutta ja näkymättömyyttä. Rauhanturvaaminen on ajettu lähes kokonaan alas. Merkittäviä kansainvälisiä virkoja ei ole saatu. Meidän roolimme maailmalla ei ole viime vuosina missään nimessä ainakaan vahvistunut”, Virtanen sanoo.

Hän haluaa nostaa esiin toisenkin kotimaataan koskevan huolenaiheen.

”Suomi erkanee koko ajan Pohjoismaisesta viiteryhmästä.”

Siihen viittaavat useat kansainväliset tutkimukset, joissa selvitetään asenneilmapiiriä.

”Oli kyseessä kehitysyhteistyö, humanitaarinen toiminta tai muukalaisvihamielisyys – Suomi on pahassa mielessä näiden kärkipäässä. Hallintoon, demokratiaan tai auttamiseen liittyvissä tilastoissa me putoamme lähemmäs Baltian maita”, Rauli Virtanen sanoo.

”Maailmasta on tullut moninapainen ja sekava”

Veteraanitoimittaja tiivistää maailman muutoksen puolen vuosisadan ajalta yhteen ajatukseen: ”Kylmän sodan aikana maailma oli kaksinapainen, uhkat olivat melko selviä. 2000-luvulla maailmasta on tullut moninapainen ja sekava.”

Konfliktit ovat siirtyneet valtioiden sisälle. Valemediat ja informaatiosodankäynti sekoittavat tiedonkulkua.

Perinteisesti toimittajan tehtävä on ollut selittää, mitä maailmalla tapahtuu. Nyt Virtasta huolettaa, että maailmanpoliittisen kuohunnan keskellä mediayhtiöt ajavat laatujournalismia alas.

Itse hän havahtui uuteen todellisuuteen syksyllä 2015, kun Eurooppaan suuntautui vilkas pakolaisten muuttoliike.

”Siinä yhteydessä selvisi, miten heikko tietopohja suomalaisilla ja eurooppalaisilla on Lähi-idän tilanteesta. Alueella ei ole juuri ollut pysyviä ulkomaankirjeenvaihtajia, joilla olisi syvällinen tietämys näistä aiheista.”

Rauli Virtanen uskoo, että monelta ”mökimummolta” on puuttunut riittävä tietomäärä, jotta olisi osannut suhtautua tulijoiden tilanteeseen empaattisesti.

”Onneksi pakolaistilanteessa oli joitain moraalisia johtajia, kuten (arkkipiispa) Kari Mäkinen ja muut. Poliittinen Suomi on ollut pää pensaassa.”

Veteraanitoimittaja keskittyy nyt tietokirjoihin

Rauli Virtanen työskenteli itse 2015–2016 Tampereen yliopistossa journalistiikan vierailijaprofessorina, kertomassa opiskelijoille ulkomaantoimittajan työstä. Sen jälkeen hän on jättänyt raskaan jalkatyön nuoremmille ja keskittynyt tietokirjoihin.

Facebookissa Virtasella on joukko seuraajia, joille hän jakaa uutislinkkejä ja kommentoi maailman tapahtumia lähes päivittäin.

”No, täällä Toscanassa olen malttanut ottaa vähän lomaa päivityksistä.”

Rauli Virtanen vieraili 2015 Burmassa karen-sissien leirissä. © rauli Virtasen kotialbumi

X