Rohkaisevat tutkimustulokset Alzheimerin taudin tunnistamisessa – Tarinamuistin heikkeneminen ja sanalistatehtävä paljastivat aivojen surkastumisen
Helsingin ja Kalifornian yliopistoissa tehty tutkimus osoittaa, että kahden tapahtumamuistia kartoittavan testin käyttäminen auttaa ennustamaan Alzheimeriin sairastumista.
Helsingin ja Kalifornian yliopistoissa tehtyyn tutkimukseen osallistui 230 kognitiivisesti tervettä henkilöä ja 394 henkilöä, joilla oli todettu lievä kognitiivinen heikentyminen eli he olivat suoriutuneet heikosti yhdessä tapahtumamuistia kartoittavassa testissä.
Henkilöt, joilla oli todettu lievä kognitiivinen heikentyminen, jaettiin kahteen ryhmään sen perusteella, oliko heidän suoriutumisensa heikentynyt yhdessä vai kahdessa testissä. Sen jälkeen tutkijat tarkastelivat ryhmien välisiä eroja Alzheimerin taudille ominaisten biomarkkereiden perusteella.
Molemmissa testeissä heikosti suoriutuneet muistuttivat enemmän Alzheimerin tautia sairastavia kuin ne, jotka suoriutuivat heikosti vain tarinan muistamistestissä.
Kahden muistitestin käyttäminen tarkensi Alzheimerin taudin ennustetta
”Seurannan aikana pelkästään tarinan muistamistehtävässä heikosti suoriutuneiden aivojen surkastuminen sisemmissä ohimolohkoissa ei poikennut kognitiivisesti terveistä, kun taas sekä tarinamuisti- että sanalistatehtävässä heikosti suoriutuneilla aivojen surkastuminen oli selvästi muita nopeampaa”, kertoo akatemiatutkija Eero Vuoksimaa Helsingin yliopistosta.
Kolmivuotisen seurannan aikana noin puolella henkilöistä, jotka suoriutuivat heikosti molemmissa tapahtumatesteissä, todettiin Alzheimerin tauti. Vain yhdessä testissä heikosti suoriutuneista tauti diagnosoitiin seuranta-aikana joka kuudennella.
”Kahden muistitestin käyttäminen tarkensi huomattavasti ennustetta Alzheimerin taudin diagnoosista ja aivojen surkastumisesta ohimolohkojen alueella kolmen vuoden seurannan aikana”, Vuoksimaa toteaa.
”Tulokset korostavat neuropsykologisen arvioinnin merkitystä kustannustehokkaana tapana muistisairauksien varhaisessa diagnostiikassa”, hän jatkaa.
Muistitesteistä osa ikääntyvien terveysseurantaa?
Useissa tutkimuksissa on saatu näyttöä siitä, että sanalistatehtävät ennustavat Alzheimerin taudin riskiä yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin aivokuvantaminen ja aivo-selkäydinnäytteistä saadut biomarkkerit.
”Muistin tarkempi kartoittaminen olisikin hyvä ottaa osaksi ikääntyvien terveyden seurantaa erityisesti, jos on epäilyksiä muistin heikentymisestä. Menetelmäämme voisi käyttää myös silloin, kun valitaan lääketutkimukseen osallistuvia: Alzheimerin tautia ehkäisevää lääkitystä etsittäessä olisi tärkeää, että voitaisiin tunnistaa ne ihmiset, joilla varhainen kognitiivinen heikentyminen johtuu juuri Alzheimerin taudista”, Eero Vuoksimaa selittää.