Selvitys: Työllistämiseen kytkeytyvät verot kattavat yli puolet yritysten verojalanjäljestä: ”Verotuksen painopistettä olisi syytä siirtää pois työn ja palkan verottamisesta”

Jaa kaverilleTilaa Seura
© iStock
Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti kehottaa siirtämään verotuksen painopistettä työn ja palkan verottamisesta kohti kulutus- ja haittaveroja.

Keskuskauppakamarin veroselvityksen mukaan työntekijöiden työllistämiseen ja palkkaukseen kytkeytyvät verot kattavat yli puolet suomalaisyritysten verojalanjäljestä.

Nyt  toista kertaa julkaistu Keskuskauppakamarin Suuri veroselvitys kuvaa yritysten verojalanjälkeä vuonna 2017 ja kattaa noin 300 000 yrityksen maksamat ja tilittämät merkittävimmät verot ja veronluonteiset maksut.

Näitä ovat muun muassa arvonlisävero, palkkojen ennakonpidätykset, yhteisövero ja eläkevakuutusmaksut.

Yli puolet yritysten veronjalanjäljestä kytkeytyy työntekijöiden palkkaan ja työllistämiseen

Yli 63 miljardin euron veropotista liki 32 miljardia tilitettiin ennakonpidätyksenä ja vakuutusmaksuina.

Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki pitää suhdelukua korkeana. Se kertoo myös verotuksen rakenteesta; selvityksen perusteella yli puolet yritysten tilittämistä veroista kohdistuu suoraan palkkaan.

”Verotuksen painopistettä olisi syytä siirtää pois työn ja palkan verottamisesta. Korkeat palkkaan kytkeytyvät verot ja maksut ovat hyvä asia silloin, kun palkkasumma on suuri sekä nettopalkka ja työllisyys korkealla tasolla. Toisaalta verotaakka on ongelmallinen siltä osin, kun palkkoihin liittyvä kustannus haittaa yritysten toimintaa, kasvua sekä kustannuskilpailukykyä ja sitä kautta nostaa palkkauskynnystä ja vähentää taloudellista aktiviteettia”, Kotamäki sanoo.

Korkea verotus asettaa rajoituksia työvoimavaltaisille aloille

Kotamäki nostaa esille niin sanotun verokiilan, joka on Suomessa kansainvälisesti vertaillen korkea. Verokiila kertoo, kuinka paljon työnantajan palkkakustannuksen ja työntekijän käteen jäävän tulon välillä on eroa.

Korkea verotus asettaa rajoituksia työvoimavaltaisille aloille kuten palvelualoille.

OECD:n mukaan Suomessa keskimääräisen työntekijän verokiila vuonna 2017 oli liki 43 prosenttia. Näin ollen keskimääräisen palkansaajan tapauksessa 100 euron välittömästä työvoimakustannuksesta tilitetään 43 euroa julkiselle sektorille verojen ja maksujen muodossa.

Yritystenkin tilittämillä ja maksamilla veroilla rahoitetaan merkittävissä määrin osaamisen ja koulutuksen kehitystä esimerkiksi varhaiskasvatuksen, peruskoulun, toisen asteen ja korkeakoulujen kautta.

Molemmat aspektit, sekä kustannuskilpailukyky että työntekijöiden ja työnantajien osaamistaso, ovat Kotamäen mukaan olennaisia tekijöitä Suomen hyvinvoinnin kannalta.

”Kehittyneessä ja pienessä, viennin ja tuonnin muutoksille alttiissa kansantaloudessa lopulta paras kilpailuvalttimme on korviemme välissä. Suomessa on yleisesti ottaen laadukas koulutusjärjestelmä, jota yritystenkin tilittämillä ja maksamilla veroilla ylläpidetään – siitä on pidettävä jatkossakin kiinni”, Kotamäki sanoo.

X