Seura tutki Sitran rahankäyttöä: kokoustarjoiluihin palaa jopa yli 500 000 euroa vuodessa

Jaa kaverilleTilaa Seura
”Kokoustarjoilut” ovat Sitran yksittäisistä menoeristä neljänneksi suurin. Niihin kuluu yli puoli miljoonaa euroa vuodessa. © Tommi Tuomi/Otavamedia
Alati paisuva Sitra satsaa korkealentoisiin katsauksiin, oman toimintansa esittelyyn ja edustamiseen. Työtä eli ”hankkeita” teetetään paljolti ulkopuolisilla.

Jo aiemmin Seura on kertonut, kuinka itsenäisen Suomen 50-vuotislahjarahasto Sitra on palkannut mieluusti toimettomiksi jääneitä poliitikkoja palvelukseensa.

Muukin media on viime aikoina yrittänyt selvittää Sitran toimintaa, vaikkapa minkälaista palkkaa esimerkiksi Jouni Backman (sd), Liisa Hyssälä (kesk), Merja Rehn (kesk) tai Oras Tynkkynen (vihr) ovat Sitrasta viime vuonna saaneet. Eduskunnan alainen rahasto on kuitenkin kieltäytynyt tietoa antamasta.

Sitra toimii satojen miljoonien eurojen peruspääomansa tuotoilla, jotka ovat kymmeniä miljoonia euroja vuodessa. Sen rahankäytöstä on muutoinkin ollut vaikea saada tarkkaa tietoa, mutta nyt tiedon portit ovat osittain auenneet eduskunnan oikeusasiemiehen linjattua, että Sitran on pakko noudattaa julkisuuslakia.

Tämä juttu nojaa näin tuoreisiin tietoihin.

Pulska organisaatio

Sitran lakisääteisenä tehtävänä on edistää Suomen vakaata kehitystä ja talouskasvua.

Tämän tehtävän suorittamiseksi se ”toteuttaa hankkeita”. Hankkeiden puolestaan tulee lain mukaan tehostaa kansantalouden voimavarojen käyttöä, nostaa koulutuksen ja tutkimuksen tasoa tai selvittää tulevaisuuden kehitysvaihtoehtoja.

Mutta miten se tehdään?

Ensinnäkin palkataan Sitraan viisaita ja lahjakkaita ihmisiä töihin. Henkilöstömäärä Sitrassa on kasvanut koko ajan. Vuoden 1999 lopussa työntekijöitä oli 57.

Yli sadan päästiin vuonna 2009, jolloin poliitikot pyrkivät jo täydellä teholla hillitsemään ja leikkaamaan julkisen sektorin ähkyä niin sanotulla julkis-hallinnon tuottavuusohjelmalla.

Sitrassa kehitys meni siis nurinpäin: Vuoden 2015 päättyessä Sitrassa työskenteli 139 henkilöä, vuotta myöhemmin jo 157 henkilöä. Vuoden 2017 lukuja ei vielä ole saatavilla.

Ketteristä organisaatioista ja keveistä rakenteista rahasto on silti jaksanut suomalaisia alituiseen muistuttaa.

Maltiton palkkataso

14 miljoonan euron henkilöstökulujen jakautuminen on selkeää: palkat 10 miljoonaa, eläkekulut kaksi miljoonaa, sivukulut ja muut kulut kaksi miljoonaa. Jos Sitrassa ei ole otettu mallia tuottavuusohjelmasta henkilöstön määrässä, niin eipä siellä ole noudatettu järin suurta palkkamalttiakaan.

Yli 10 miljoonan euron palkkakulut jaettuna vuoden alun ja lopun keskiarvona lasketulle henkilöstömäärälle tekee 5 700 euroa per henkilö per kuukausi.

Toki vuosikertomuksessa muistutetaan, että ”sitralaiset ovat varsin korkeasti koulutettua väkeaä: noin 90 prosentilla on korkeakoulututkinto, ja 20 sitralaisella myös lisensiaatin tai tohtorin tutkinto.”

Myös Helsingin yliopistoa voinee pitää asiantuntijaorganisaationa, jossa työskentelee korkeasti koulutettua väkeä. Samalla tavalla laskettu keskipalkka siellä on 3 600 euroa kuukaudessa. Sitrassa kuukausipalkka on siis näin arvioituna keskimäärin kaksi tonnia enemmän kuin yliopistossa.

Vuoden 2017 budjettiin Sitra arvioi henkilöstömenojen kasvavan 1,5 miljoonalla eurolla eli yli kymmenellä prosentilla.

Kalliit pätkätyöt?

Sitra

©TOMMI TUOMI/OTAVAMEDIA

Sitran talousjohtaja Heidi Saario tarjoutui vastaamaan Seuran taloudenpitoa koskeviin kysymyksiin. Sitran yhteiskuntasuhdejohtaja Veera Heinonen halusi olla mukana kaiutinpuhelussa tuomassa keskusteluun laajempaa kontekstia Sitran yhteiskunnallisesta tehtävästä.

Siis 5 700 euron keskikuukausiansio?

”Se on kyllä huomattavasti pienempi se keskiansio”, sanoo Saario.

Saarion mukaan Sitrassa on paljon määräaikaisia työntekijöitä, joten on mahdollista, että vuoden aikana henkilöstömäärä on ollut suurempi kuin tilinpäätöksessä ilmoitettu vuoden lopun tilanne.

Näin siis palkka näyttäisi todellista suuremmalta, kun palkkasumma laskelmassa jaetaan vain niiden henkilöiden kesken, jotka ovat olleet työsuhteessa vuoden lopussa.

Toisaalta juuri tästä syystä Seura käytti laskelmissaan vuoden alun ja lopun henkilöstömäärän keskiarvoa ja laski samat luvut useilta eri vuosilta.

Vaikka määräaikaisia työsuhteita päättyy vuoden aikana, myös uusia solmitaan. Vuosina 2010–2015 samalla tavalla laskettu sitralaisen keskipalkka oli vuodesta riippuen 6 000–6 600 euroa.

Saario selittää, että määräaikaiset työsuhteet saavat palkkatason näyttämään todellista korkeammalta siksikin, että määräaikaiset työntekijät eivät ehdi pitää lomiaan ja saavat kertyneet lomat rahana lopputilissä.

Toisaalta pätkätyöt ovat yliopistoissakin erittäin yleisiä ja sama ilmiö näkyy myös siellä.

Haastattelun pälkeen johtajat tarjoavat tuoreempia lukuja: tammikuussa 2018 mediaanipalkka on ollut 4 600 euroa ja kokoaikaisia työntekijöitä 139. Luvut siis viittaavat siihen, että korkeimmat palkat Sitrassa ovat todella huimia.

Uskotaanko Sitrassa kuitenkin, että palkkataso olisi merkittävästi korkeampi kuin esimerkiksi Helsingin yliopistossa?

Yhteiskuntasuhdejohtaja Heinonen vastaa kaiutinpuhelusta.

”Tämä vaatii varovaisuutta, mutta sanon sinulle arvion, että näin voi hyvin olla”, hän pohtii.

”Meillä on huomattavasti porukkaa, joilla on erilaiset työsuhdetaustat ja jotta me saamme porukkaa näihin lyhyisiin projekteihin, jonkun verran täytyy olla liikkumavaraa ja kilpailukykyä tässä palkkauksessa. Kuulostaako loogiselta?”

Kehitystä kehitetty

Ehkä kiinnostavampi asia vuoden 2017 budjetissa on kuitenkin se, että erilaisten hankkeiden budjetti on yli tuplattu 10 miljoonasta eurosta 21 miljoonaan euroon. Siitä mihin nämä rahat kuluvat, on vuosikertomuksissa niukasti tietoa.

Hankkeissa on ”edistetty”, ”kehitetty” ja ”luotu”, minkä lisäksi ”panostuksella on tarkoitus katalysoida”.

Tilinpäätöksen erittelyssä hankkeiden kulut ovat vuonna 2016 jakautuneet esimerkiksi ”Uudistumiskyky”-teeman ”avainalueisiin”, kuten ”hyvinvoinnin palveluoperaattori” ja ”sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus” tai ”resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta” -teeman ”hiilineutraali teollisuus”-avainalueeseen noin miljoona euroa jokaiseen.

Näihin kuluihin on siis kulunut 21 miljoonaa euroa vuonna 2017, mikäli budjetti on pitänyt. Tämän tarkemmin näihin kuluihin ei ole yleisö aikaisemmin päässyt käsiksi.

Seuran julkisuuslain nojalla saamat Sitran hankintatiedot paljastavat kuitenkin, mihin raha kuluu, kun se kuluu ”hankkeisiin”. Seura pyysi ja sai tiedot Sitran hankinnoista aikaväliltä 1.1.2015–30.9.2017. Tammikuun puolivälissä Sitra kiiruhti julkaisemaan samat tiedot vuosilta 2015 ja 2016 myös verkkosivuillaan.

Ytimessä kokoustarjoilut

©TOMMI TUOMI/OTAVAMEDIA

Suurin menoerä Sitran ostoissa ovat asiantuntijapalvelut – käytännössä erilaiset konsulttitoimistoilla teetetyt selvitykset ja raportit sekä muut konsulttipalvelut.

Sitran korkeasti koulutetun ja korkeasti palkatun asiantuntijahenkilöstön tueksi ostetaan runsain mitoin asiantuntijapalveluja.

Ennen kuin konsulttilaskuihin ehtii paneutua tarkemmin, pomppaa aineistosta silmille pysähdyttävä yksityiskohta.

Yksittäisistä menoeristä neljänneksi suurin on ”kokoustarjoilut”, puolitoista miljoonaa euroa vajaassa kolmessa vuodessa, eli reilusti yli puoli miljoonaa euroa vuodessa.

Selityksen antaa kaiutinpuhelimesta yhteiskuntasuhdejohtaja Heinonen.

”Siihen sisältyy pääosin kaikki Sitran järjestämät tapahtumat ja seminaarit. Jälleen kerran se on harhaanjohtavaa sen takia, että se ei tarkoita tällaista perinteistä kokoustamista, vaan meidän sidosryhmätilaisuuksia.

Tilaisuuksien ja tapahtumien järjestäminen on tietyllä tapaa myös meidän ydinbisnestä, kun me yritetään näitä suuria yhteiskunnallisia muutoshankkeita työntää eteenpäin”, Heinonen sanoo.

Heinosen kuvaamat kulut kuulostavat kovasti siltä, mitä muualla nimitetään ”edustuskuluiksi”.

”Näin on”, vahvistaa Heinonen.

Sitran kirjanpidossa on kuitenkin myös tiliryhmä ”edustuskulut”, jolta löytyy tili ”edustustarjoilut”. Kirjanpitoon on vajaan kolmen vuoden aikana kirjattu ”edustustarjoiluja” vain 147 000 euroa.

Talousjohtaja Saario selvittää, että lisäksi Sitran kirjanpidossa on oma tilinsä ”tapahtumien ja vierailujen tarjoilut”, jolle on kirjattu kuluja 274 000 euroa.

Jostain syystä siis Sitrassa on ollut tapana, että kun pitää päättää, liittyykö ruoka- tai juomalasku ”kokoustamiseen” vai ”edustamiseen”, on yleensä päätetty kirjata se kokouskuluiksi.

Onko tarkoituksena ollut tällä tavalla häivyttää näkyvistä edustuskulujen todellinen taso? Johtajat naurahtavat yhteen ääneen puhelimessa: Ei!

”Kaikki Sitraa tuntevat tietävät, että me järjestämme paljon tapahtumia. Se ei ole asia, jota tarvitsee yhtään piilotella, koska – niin kuin sanoin – se on meidän ydinbisnestä”, sanoo Heinonen.

”Vastikkeetonta rahaa”

Hankkeiden yli 20 miljoonan kuluista reilu puolet on erilaisia ostoja, toinen puolikas on jotain muuta. Erikseen raportoitavia henkilöstökulujakaan se ei ole.

Talousjohtaja Saario kertoo, että ne ovat ”vastikkeetonta rahoitusta”.

Se on rahaa, jota Sitra antaa erilaisille säätiöille, järjestöille tai julkisen sektorin toimijoille erikseen sovittaviin tarkoituksiin. Sitä käytetään edelleen joko henkilöstökustannusten kattamiseen tai esimerkiksi konsulttipalkkioiden maksuun Sitran hyväksi katsomissa projekteissa.

Esimerkiksi aiemmin mainitun Uudistumiskyky-teeman Hyvinvoinnin palveluoperaattori -avainalueen 836 000 euron kuluista nelisenkymmentä prosenttia on vastikkeetonta rahoitusta. Sitä on annettu muun muassa Kansallisarkistolle, Kelalle ja Tilastokeskukselle.

Katsotaanpa tätä tarkemmin.

Konsultti joka vaiheessa

Hyvinvoinnin palveluoperaattori -hankkeessa Sitra pyrkii luomaan järjestelmän, jossa lupia erilaisten ihmisten terveystietoja sisältävien rekistereiden käyttöön saisi yhdeltä luukulta.

Tämän toivotaan tekevän Suomen houkuttelevammaksi esimerkiksi lääkekehitysyhtiöille ja muille hyvinvointialan toimijoille. Näin saataisiin talouskasvua ja toisaalta edistettäisiin hyvinvointia.

Uudistumiskyky-teeman johtaja Antti Kivelä kertoo, että Sitran omaa henkilöstöä hankkeessa on ollut kiinni noin yhdeksän henkilötyövuoden verran. Sen lisäksi konsultteja tarvittiin avuksi alkuvaiheessa, keskivaiheessa ja loppuvaiheessa.

”Alkuvaiheessa kun me kasasimme tätä, eikä oma organisaatiomme ollut valmis, käytimme tällaista projektitoimistoa. Sitten kun saimme oman systeemin pystyyn, ajoimme tätä omalla porukalla.”

Konsultteja on käytetty myös selvittämään, miten vastaavia hankkeita on maailmalla toteutettu.

Kolmas keskeinen ostettu konsulttipalvelu oli Kivelän mukaan valmistuneen ratkaisumallin arviointi.

”Sitten kun me tehtiin ratkaisumalli, että miten tämä Suomessa pitäisi tehdä, niin teetimme pari evaluointia [arviointia] ulkopuolella. Otettiin tällainen second opinion [toinen mielipide], että onko tässä jotain mitä meiltä on jäänyt huomaamatta”, sanoo Kivelä.

Kaikkiaan Sitran henkilöstön työn tueksi ostettiin tähän hankkeeseen asiantuntijapalveluita 460 000 eurolla. Hankkeessa toiseksi suurin yksittäinen ostokulu olivat 36 000 euron kokoustarjoilut.

Iltatilaisuuksia oli Kivelän mukaan hyvin harvoin. Kulut syntyivät hänen mukaansa enimmäkseen erilaisista työpajoista, joihin kutsuttiin eri sidosryhmien edustajia ympäri Suomea.

”Kun sinne tulee kolme–neljäkymmentä ihmistä istumaan päiväksi, ja siellä on aamukahvit ja lounaat, ja kun niitä on viikottain kolmesta neljään, niin kyllä vaan sitä kertyy. Se on kuitenkin meidän perustyötä, millä me yritämme tätä muutosta saada aikaiseksi.”

Vakuuttavuus maksaa

Sitran ”ydinbisneksen” eli tilaisuuksien ohella merkittävimpiä yksittäisiä kulueriä on viestintä. Sitralla on omia viestinnän asiantuntijoita Heinosen mukaan noin 15. Sen lisäksi viestintään on vuoden 2015 alusta syyskuun 2017 loppuun ostettu ulkopuolelta palveluja ainakin kahdella miljoonalla eurolla.

Lisäksi viestintätoimistojen laskuja näkyy kirjatun myös asiantuntijapalveluiden ostoiksi. Syy löytyy hankkeista ja projekteista.

”Teemme vuodessa paljon painotuotteita, jotka liittyvät näihin hanke- ja projektikokonaisuuksiin. Se on yksi merkittävä tekijä, koska silloin tarvitaan taittopalveluita ja joskus editointipalveluita”, viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Heinonen perustelee.

Hän kuitenkin varoittaa, että tässäkin asiassa Sitran kirjanpito antaa hieman väärän kuvan.

”Vuosina 2015–2016 meillä oli verkkosivu-uudistus. Vuonna 2017 meillä oli juhlavuosi, eli meillä oli poikkeuksellisen paljon tapahtumia ympäri Suomen. Lisäksi meillä oli sellaisia juhlavuoteen liitettyjä poikkeushankkeita kuten Ratkaisu 100. Ne heijastuvat tuohon visuaalisen viestinnän tiliryhmään.”

Uutisajan osto

Joka kymmenes sitralainen työskentelee siis viestinnän parissa. Lisäksi viestintäpalveluja ostetaan summalla, jolla palkkaisi toiset viitisentoista viestintäammattilaista.

Tosin lisäväkeä palkkaamalla ei voi silti kaikkea saada. Ei esimerkiksi omaa paikkaa televisiouutisissa. Nykyään senkin voi yrittää ostaa palveluna.

Näin tapahtui Ratkaisu 100 -haastekilpailussa, joka toteutettiin yhteistyössä MTV3:n Uutisten kanssa. Sitra kysyi suomalaisilta, mikä on Suomen tärkein ongelma ja miten se ratkaistaan. Pöllöuutiset herätteli keskustelua verkossa, televisiossa ja Sitran kanssa järjestetyissä tilaisuuksissa.

”Tässä haetaan innovatiivisia ratkaisuja Suomen käynnissä oleviin muutoksiin. Medialle on luontevaa olla mukana nostamassa näitä aiheita keskusteluun ja välittää niistä tietoa”, sanoi MTV Uutisten vastaava päätoimittaja ja Mediahubin toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila Sitran tiedotteessa.

Sitran tempauksen taipumista aiheeksi Maikkarin uutislähetyksiin saattoivat luontevoittaa entisestään Mediahubin Sitralle lähettämät, loppusummaltaan yhteensä 124 368 euron ja 68 sentin laskut.

Sitra maksoi ne Ylä-Anttilan Seuralle nyt antaman selityksen mukaan hankkeen verkkosivujen sisällöntuotannosta sekä tapahtumien järjestämisestä, ei Maikkarin lukuisista aihetta käsitelleistä uutisista.

Lue myös:

Sitra kasvattaa kansakunnan hyvinvointia tarjoamalla poliitikoille kovapalkkaisia työpaikkoja

Puoluetyö ja Bryssel pätevöittivät Olli Rehnin puolison Sitran maa- ja ruokatalousasiantuntijaksi

X