Seuran pääkirjoitus: Someälähtely ja pätkäviestintä ei korvaa hyvää äidinkielen osaamista
Päätoimittaja Tarja Hurme pohtii suomen kielen asemaa: Milloin äidinkielen osaamisen kivijalka rakennetaan ellei peruskoulussa? Missä sen vahvuus testataan ellei ylioppilaskokeessa?
Pääministeri kevätlukukauden alkajaisiksi: ”Sen tiedämme jo nyt, että kasvatus ja koulutus ovat jatkossakin Suomen menestyksen avainsanoja… Meidän on aika käynnistää lasten etua ajatellen avoin keskustelu oppivelvollisuusiän pidentämisestä joko alku- tai loppupäästä tai molemmista.” (HS 4.1.2018)
Mutta miksi pidentää lopusta, kun nuoruus tuntuu jo nyt ulottuvan keski-ikään saakka? Miksi ylipäätään pidentää, jos koulussa ei jatkossa riittävästi vahvisteta olennaista menestystekijää: luku- ja kirjoitustaitoa? Päätös olla arvioimatta oikeinkirjoitusta ja oikeakielisyyttä lukutaitoa mittaavassa äidinkielen ylioppilaskokeessa ihmetyttää vanhan koulun käynyttä sanatyöläistä.
Toki tarkastajien työ vähenee, kun voi sivuuttaa koevastausten kielivirheet.
Harmi, että äidinkielipoliittinen talvimyrsky kuittaantui myrskyksi vesilasissa. Luku- ja kirjoitustaitohan nivoutuvat yhteen. Oikeakielisyys sekä rakenteiden ja tyylien taju lisäävät minkä hyvänsä tekstin ymmärrettävyyttä ja vaikuttavuutta. Muoto tukee sisältöä, kieli kantaa ajattelua.
Enkä nyt puhu tulevista kirjailijoista vaan tulevista tavallisista työnhakijoista, joiden on osattava tehdä asiaansa edistävä työhakemus. Joka hommassa on ymmärrettävä kirjallisiakin viestejä ja useimmissa on myös osattava kirjoittaa kokonaisia lauseita. Someälähtely ja älykännykän pätkäviestintä eivät näitä taitoja erityisemmin edistä.
Missä äidinkielen kivijalka rakennetaan ellei peruskoulussa?
Tuttu äiti-ihminen kertoi äskettäin esimurrosikäisensä kotiaineen teosta.Tarina luisti, mutta äiti ihmetteli: ”Miksi tuossa sinun jutussasi ei ole yhtään välimerkkiä?” Tähän poika: ”No mä lisään niitä sitten lopuksi.” Jäi vaikutelma, ettei oikeakielisyydellä ole kovin suurta väliä. Kunhan ripottelee pilkut paikoilleen näppituntumalla jälkikäteen.
Milloin äidinkielen osaamisen kivijalka rakennetaan ellei peruskoulussa? Missä sen vahvuus testataan ellei ylioppilaskokeessa? Sitä ylemmissä koulutuksissa opinnäytetöiltä vaaditaan oikeakielisyyttä. Jos siinä vaiheessa opiskelijan aika kuluu kielioppia ihmetellessä, valmistuminen työelämään hidastuu entisestään.
Uskon, että Suomen menestystarinan jatko-osa vaatii myös vankkaa äidinkielen osaamista. Se taas auttaa muidenkin kielien oppimisessa.