Siperiassa hautautuu metsää liekkeihin Amazonin ohella – Maailman suurimmat hiilinielut tahrautuvat nokeen ja tulipaloista vapautunut hiilidioksidi kiihdyttää ilmaston lämpenemistä

Jaa kaverilleTilaa Seura
Metsää on palanut tänä vuonna laajalta alueelta muun muassa Taka-Baikalissa, Siperiassa. © iStock
Yksi syy Siperian metsäpalojen leviämiseen on, että kaikkia paloja ei hillitä, eikä sammuteta. Venäjän viranomaiset ovat päättäneet, että sammutustöihin ryhdytään vain, jos tuhot ovat suuremmat kuin sammutuksen kustannukset.

Maailman suurimpiin hiilinieluihin lukeutuvat metsät ovat tulessa. Samaan aikaan, kun Amazonin sademetsää poltetaan, riehuvat maapallon toisella puolella, Siperiassa, vakavat metsäpalot.

Edelleen.

Heinäkuussa 2019 liekkeihin katosi laajoja alueita muun muassa Krasnojarskin ja Taka-Baikalin aluepiireistä sekä Sahan tasavallasta. Arvioiden mukaan yhteensä 2,6 miljoonan hehtaarin verran. Alueet sijaitsevat Siperian maakunnassa.

Tilalla on tuhoutuneita puita ja vahingoittunutta metsäpohjaa. Nokea, savua. Kaikkia vahinkoja ekosysteemille ei edes vielä tiedetä.

Suuri osa paloista jätetään sammuttamatta

Kuten Amazonilla, myös Siperian taigalla on ”palokautensa”. Sen voimakkuus vaihtelee vuodesta toiseen riippuen suurilta osin sääolosuhteista: lämpötilasta, kosteudesta, tuulista, sateista.

Tänä vuonna metsäpaloja on ollut, ja on, erityisen runsaasti. Tuli on levinnyt kuivassa maastossa, tuulisissa olosuhteissa.

Erään arvion mukaan kuluvan vuoden aikana metsää on palanut jo 13 miljoonaa hehtaaria.

Yksi syy palon leviämiselle suotuisten olosuhteiden lisäksi on, että kaikkia paloja ei hillitä, eikä sammuteta. Viranomaiset ovat päättäneet Venäjällä, että sammutustöihin ryhdytään vain, jos palojen arvioidut tuhot ovat suuremmat kuin sammutusoperaation kustannukset.

Jos siis tuli ei uhkaa ihmisten omaisuutta, infrastruktuuria tai ihmisiä suoraan, se jätetään oman onnensa nojaan. Palamaan. Ja koska moni metsäpalopaikka sijaitsee syrjäisellä seudulla, jonne on vaikea päästä, ei sammutustöitä haluta käynnistää.

Heinäkuun lopulla kerrottiin Venäjän presidentti Vladimir Putinin määränneen maansa asevoimat osallistumaan sammutustöihin ainakin joillain paloalueilla.

Siitä huolimatta Nasan satellittikuvien perusteella elokuun 16. päivänä aktiivisia tulipaloja oli edelleen satoja.

Hiilen sitojasta ilmastonmuutoksen kiihdyttäjäksi

Suurin osa Siperiassa riehuvista metsäpaloista aiheutuu ihmisten toiminnan seurauksena.

Syttymispaikat sijaitsevat lähellä nuotiopaikkoja. Tulta käsitellään huolimattomasti.

On myös arveltu, että jotkut sytyttävät tulipaloja tahallaan sotkeakseen laittoman hakkuun jäljet.

Ilmastonmuutos ei itsessään ole palojen syynä. Mutta ilmastonmuutoksesta aiheutuva lämpimämpi ja kuivempi sää edesauttaa tulen leviämistä, ja lisää sen voimakkuutta.

Hiilinielut, jotka hillitsevät ilmastonmuutosta, muuttuvatkin itse ilmiön kiihdyttäjäksi. Paloista vapautuu ilmakehään mustaa hiiltä, nokea, ja valtavat määrät hiilidioksidia.

Siperian metsäpalojen savupilvi, jonka pinta-alan on laskettu olevan suurempi kuin Euroopan unionin maiden yhteispinta-ala, kulkeutuu ilmavirtausten mukana kohti pohjoisnapaa. Jään pinnalle laskeutuneet nokihiukkaset imevät itseensä auringonvaloa. Se kiihdyttää jään sulamista.

X