Asiantuntija rauhoittelee: Uusi sote koituu juoppojen onneksi

Tuleva sote ei hylkää mielenterveys- ja päihdeongelmaisia. Käykin päinvastoin.
Tiina Suomalainen
Ajankohtaista 17.2.2017 16:03

Sote-uudistus ei unohda mielenterveys- ja päihdeasiakkaita. © Mikko Nikkinen

Miten käy sote-uudistuksessa kaikista haavoittuvimmassa asemassa oleville, kuten päihde- ja mielenterveysasiakkaille tai pitkäaikaistyöttömille?

Hyvin käy, vakuuttaa sote-konsultti, psykiatrian erikoislääkäri Timo Salmisaari.

”Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio tarkoittaa sitä, että liikkeelle lähdetään asiakkaan palvelutarpeesta. Enää ei kysytä, mille luukulle hän kuuluu, vaan mitä hän tarvitsee.”

Salmisaari tietää, mistä puhuu, sillä hän oli toteuttamassa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä (Eksote) isoa uudistusta, jossa mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä aikuissosiaalityö yhdistettiin yhden sateenvarjon alle.

Etelä-Karjalassa hoito saatiin rullaamaan ja jonot pois. Eksotelle sateli valtakunnallista kiitosta. Jopa päihde- ja mielenterveysasiakkaat, jotka ovat yleensä kaikista vaativimpia, ovat olleet tyytyväisiä.

Taannoin Salmisaari tosin erosi Eksoten palveluksesta, koska koki, ettei saanut vietyä tarpeelliseksi katsomiaan muutoksia loppuun asti.

Sote ei tunne hallintorajoja

Useinhan yhteiskunnan marginaalissa olevilla ihmisillä on monia haasteita: on päihde- ja mielenterveysongelmia, työttömyyttä, työkyvyttömyyttä, ongelmia elämänhallinnassa ja sosiaalisissa taidoissa, asunnottomuutta.

Salmisaari korostaa, että uudessa sote-mallissa asiakkaan auttaminen edellyttää tehtäväjakoa eri toimijoiden välillä. Hallintorajoja ei ole. Vastuu palvelujen tuottamisesta on maakunnalla, joka määrää palvelutarpeeseen perustuvat polut.

”Ajatus siitä, että kaikki tekevät kaikkea, ei tarkoita tietenkään sitä, että verisuonikirurgi alkaisi kysellä potilaan asumisoloja tai toimeentuloa.”

Maakunnan vastuulla

Entä mitä sote-uudistuksen valinnanvapaus voi merkitä sellaiselle, jonka elämää hallitsee riippuvuus tai psyyken sairaus tai joka joutuu seisomaan leipäjonossa?

”Valinnanvapaus hyödyttää niitä, jotka osaavat sitä hyödyntää. Mutta tämä ei tarkoita, että loput putoaisivat avun piiristä. Maakunta on perälauta – maakunnan vastuulla on pitää huolta niistä, jotka eivät pysty valitsemaan”, Salmisaari vastaa.

Uudessa sotessa tarvitaan muun muassa enemmän neuvontapalveluja. Palveluneuvojat kertovat ihmisille, mihin ottaa yhteyttä avun saamiseksi, ja palveluohjaajat vievät sen äärelle.

”Huolenpidon ja välittämisen kulttuuriin kuuluu myös se, että ollaan tietoisempia asiakkaista. Esimerkiksi Kelan työntekijä voi olla yhteydessä aikuissosiaalityöhön, jos huoli jostakin asiakkaasta herää.”

Pakko uudistua

Salmisaari myöntää, että sote-uudistukseen liittyy riskejä, jos maakunta ei ymmärrä vastuutaan palvelujen tuottamisessa.

”Mutta me olemme nyt sellaisessa tilanteessa, että uudistus on pakko tehdä. Muuten rahat loppuvat. Ja kun rahat loppuvat, heikompiosaiset putoavat automaattisesti pois palvelujen piiristä.”

”Jos haluamme turvata hyvinvointivaltion palvelut ja puolustaa pehmeitä arvoja, on meidän pidettävä huoli kovista arvoista eli taloudesta.”

Lue Seuran numerosta 7/2017 reportaasi millaista on Lappeenrannan katkolla.

Soteen ja syteen

Nyt puhuu turhautuneut soteveteraani

Päihdekierre oli viedä Kristiinan hengen