Sote-valmistelussa hääräävät konsultit, joiden yrityskytkökset ovat hämmentäviä

Olemme menossa konsulttiyritys Nordic Healthcare Group Oy:n eli NHG:n pääkonttoriin selvittämään, ketkä sen omistavat.

Seura haluaa nähdä osakaslistan, jossa luetellaan yrityksen omistajat. Lista on alkanut kiinnostaa. Kohta ymmärrät miksi.

Osakaslista on julkinen asiakirja. Seura on pyytänyt sitä sähköpostitse, mutta NHG ei halunnut lähettää sitä. Yhtiö kertoi olevansa pääosin nykyisten työntekijöiden ja muutamien perustajien omistama. Nämä tiedot löytyvät myös NHG:n nettisivuilta.

Jos lista ei tule kysyjän luo, kysyjä menee listan luo. Siksi edessä on nyt Helsingin Lauttasaaressa NHG:n pääkonttori. Osakaslistan on lain mukaan oltava kenen tahansa nähtävänä osakeyhtiön pääkonttorissa.

Hyviin asemiin

NGH on yksi konsulttiyrityksistä, jotka ovat mukana tekemässä sote-uudistusta.

Sotea rakennetaan tutkimusten ja selvitysten varassa, koska se on monimutkainen ja valtava hanke. Yksi uudistuksen seurauksista tulee olemaan se, että sosiaali- ja terveydenhoitomarkkinat jaetaan uudelleen.

Se herättää intohimoja.

Olemme jo nähneet, kuinka sote-sektorilla toimivat yksityiset yritykset hakeutuvat hyviin kilpailuasemiin.

Yksityislääkäriasemat ovat kasvattaneet kokoaan ostamalla kilpailijoita ja rekrytoineet entisiä poliitikkovaikuttaja riveihinsä hoitamaan strategisia tehtäviä, kuten yhteiskuntasuhteita.

Siirtyjiä on ollut etenkin kokoomuksessa: entinen sosiaali- ja terveysministeri ja Helsingin sosiaali- ja terveystoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty meni Terveystaloon, Mehiläiseen puolestaan siirtyivät entinen kansanedustaja ja Helsingin kaupunginhallituksen jäsen Lasse Männistö sekä puolueen ministeriryhmän ykkösavustaja Joonas Turunen.

Floppi opetti

Hallitus on ohjannut sote-tutkimuksiin ja -selvityksiin viisi miljoonaa euroa.

Nämä rahat jaetaan valtioneuvoston kanslian alaisuudessa toimivan TEAS-työryhmän kautta. TEAS on lyhenne sanoista tutkimus, ennakointi, arviointi ja seuranta. Työryhmässä on virkamiesedustaja kaikista ministeriöistä.

TEAS:n rahoittama sote-tutkimus on pilkottu yli 30 tutkimushankkeeseen. Ministeriöiden virkamiehet ovat kilpailuttaneet kunkin osahankkeen ja valinneet niiden toteuttajat.

Valituksi on tullut tutkimusinstituutioita, yliopistoja ja sairaanhoitopiirejä mutta myös sote-alueella toimivia konsulttiyrityksiä ja yksityishenkilöitä.

Valtionhallinnolla on karvas kokemus pieleen menneestä konsultin käytöstä vuonna 2013, kun professori Pekka Himasen työryhmältä tilattiin flopiksi osoittautunut Kestävän kasvun malli -raportti 700 000 eurolla, ilman kilpailutusta.

”Viime vuosina on tehty työtä sen eteen, että käytännöt ministeriöiden puolelta olisivat kunnossa ja läpinäkyviä. Olemme tarkkoja siitä, mitä tilataan ja millä tavalla hakemukset kilpailutetaan. Prosessissa on mukana juristeja ja hankintaosaajia, jotta kaikki menee lakien mukaan”, sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Saara Leppinen sanoo.

On oleellista varmistaa, että sotea valmistelevilla konsulteilla ei ole oma lehmä ojassa. Kukaan ei voi olla suunnittelemassa järjestelmää ja samalla toimia sote-palveluntarjoajana.

NHG:n pääkonttori sijaitsee varsin tavanomaisessa toimistohotellissa Helsingin Lauttasaaressa. © SAMPO KORHONEN/OTAVAMEDIA

Miehen sana

Keskeisin soten selvityshankkeista on professori Mats Brommelsin johtaman työryhmän Valinnanvapaus ja monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen. Hallitus linjasi sen pohjalta suunnan, jolla yhtä sote-uudistuksen ydinkohtaa, valinnanvapautta, on ajettu.

Työryhmässä olivat Brommelsin lisäksi mukana myös Uudenmaan soten muutosjohtaja Timo Aronkytö, ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja, professori Paul Lillrank ja professori Kari Reijula.

Katsotaanpa näitä kahta professoria tarkemmin. Ensimmäiseksi huomio kiinnittyy siihen, että kummankin yritystausta on tässä yhteydessä häivytetty.

Reijula teki sote-osuutensa yhden hengen Kevita-konsulttiyrityksensä kautta. Hän toimii Helsingin yliopistossa työterveyshuollon professorina mutta ottaa myös potilaita vastaan alansa erikoislääkärinä.

Osallistuessaan Brommelsin työryhmään Reijula piti samaan aikaan potilasvastaanottoa lääkäriketju Diacorissa. Voimakkaasti sote-muutoksiin valmistautunut Terveystalo osti vastikään Diacorin, ja nykyisin Reijulan vastaanotto on siellä.

Professori Reijula sanoo pitävänsä potilasvastaanottoa, koska kokee välttämättömäksi ylläpitää käytännön ammattitaitoaan. Päätyönään hän opettaa tulevia lääkäreitä.

”Sote-virkamiesten kanssa ei ollut keskustelua siitä, että roolini olisi jollain tavalla ongelmallinen. Teen potilastyötä sivutoimisesti, eikä minulla ole omistuskytköksiä yksityisiin lääkärikeskuksiin.”

Kiinnostiko Diacoria roolisi sote-työryhmässä?

”Saattoi kiinnostaakin. Brommelsin ryhmä oli kuitenkin minulle jo kolmas kerta valtioneuvoston selvitysmiehenä. Kaikkina kertoina on tullut selväksi, että tämän kaltaisissa tehtävissä on absouuttisen tiukka palomuuri.”

Minkälainen palomuuri se on?

”Selvitystöitä tehdessä kyllä oivaltaa ehdottoman velvoitteen tehdä asiantuntijapäätöksiä vain ja ainoastaan yhteiskunnan hyväksi.”

Miten varmistetaan, että tämä velvoite omaksutaan?

”Selvityshenkilö allekirjoittaa työsopimuksen, jossa sitoudutaan toteuttamaan ministeriön asettamia tavoitteita. Muita tavoitteita ei voi olla.”

Ministeriö siis luottaa kauniisti miehen sanaan.

Superkonsultti

Toinen Brommelsin työryhmän professoreista, Paul Lillrank, on laadunohjauksen ja palvelutuotannon professori Aalto-yliopistossa. Lillrank on kuitenkin myös NHG:n perustaja ja toimii nykyisin sen hallituksen puheenjohtajana.

NHG on sote-palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen erikoistunut konsulttikonserni, jonka helmoissa toimii useita tytäryrityksiä. Lillrank on lisäksi yhden tytäryhtiön, NHG Systemsin, hallituksen puheenjohtaja.

Asiakkailleen eli sote-palvelujen tuottajille ja päättäjille NHG myy muun muassa palveluja, joilla nämä tehostavat toimintaansa ja mittaavat tuottavuuttaan.

NHG on erityistapaus sotea konsultoivien yritysten joukossa, koska sillä on hyppysissään niin monta keskeistä tutkimushanketta soten valmistelussa.

Edellä mainitun Brommelsin valinnanvapaus -ryhmän lisäksi NHG on mukana tekemässä ehdotusta sote-palveluiden kansalliseksi mittaristoksi, arvioimassa sote-palveluiden kehittämis- ja säästöpotentiaalia, muotoilemassa sote-uudistuksen toimeenpanoa ja neuvomassa uudistuksen ohjauksessa.

TEAS-ryhmän virkamies on kiinnittänyt huomiota NHG:n panokseen tutkimushankkeissa.

”NHG painottuu tässä hämmentävän paljon. Mutta meillä on koko maassa tiettyä pulaa terveystalouspuolen osaajista”, sosiaali- ja terveysministeriön Saara Leppinen sanoo.

Hillotolppaa tekemässä

NHG tienaa sote-selvityksistään muutaman satatuhatta euroa. Tarkkaa summaa on vaikea arvioida, koska se, miten rahoitus jakautuu kussakin työryhmässä eri osapuolten kesken, ei ole julkista tietoa.

Palkkio, jonka konsulttiyritys panoksestaan saa, ei virkamies Leppisen mukaan päätä huimaa.

”Työmäärä on niin iso, että he tekevät osan näistä selvityksistä tappiollisina.”

Leppinen arvelee syyksi sen, että yritys haluaa kasvattaa osaamistaan.

Asiasta on inhorealistisempiakin näkemyksiä.

Talent Vectia -yhtiön sote-konsulttina toimiva keskustan entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen katselee asiaa konsultin näkövinkkelistä. Sieltä käsin on selvää, että isopalkkainen konsultti ei liikahdakaan nyt kyseessä olevilla hinnoilla, ellei pelissä ole muuta voitettavaa.

”Tässä saadaan tietoa ja päästään kiinni miljardiliiketoimintaan. Yhtiöt pääsevät tulevaisuudessa myymään palveluitaan järjestelmässä, jota ovat olleet itse suunnittelemassa.”

Korruptiivinen malli

Onko NHG:n rooli ongelmallinen, kun sillä on liiketoimintaa juuri niillä alueilla, joissa se on uuden sote-järjestelmän arkkitehtina?

Onko se päässyt sote-konsulttina rakentamaan valtion rahoituksella itselleen tulevaisuuden työkenttää?

”En pidä pahana, että ministeriö hankkii konsulteilta hyvää tietoa. Asetelma muuttuisi ongelmalliseksi, jos NHG tuottaisi itse varsinaisia sote-palveluita tai olisi osallisena yrityksessä, joka tuottaa sellaisia”, Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää sanoo.

Mäenpää ei kuitenkaan pidä esimerkiksi Reijulan roolia ongelmallisena.

Konsulttien käyttö on Mäenpään mukaan vakiintunutta ja perusteltua silloin, kun julkisella sektorilla ei ole tarvittavaa asiantuntemusta.

Piilokorruptiota tutkinut Vaasan yliopiston julkishallinnon emeritusprofessori Ari Salminen on sitä mieltä, että soten kaltaisessa miljardiluokan uudistuksessa laillisuus ei ole ainoa relevantti näkökulma tilanteeseen. Asioiden pitää ennen muuta myös näyttää eettisesti kestäviltä.

”Nyt NHG:n asema on hieman ongelmallinen, mikäli syntyy vaikutelma, että se verkottuu tavalla, jossa se saisi hyödyt ja muut jäisivät nuolemaan näppejään, koska muilla ei aidosti ole samanlaisia mahdollisuuksia pärjätä tulevissa tarjouskilpailussa”, Salminen sanoo.

Salminen on tutkinut pitkään julkisen talouden ja liike-elämän nivelkohdassa rehottavia epäeettisiä käytäntöjä.

”Sellaisia tilanteita on hyvin usein tullut vastaan, joissa on ollut kyse korruptiivisesta toimintamallista, huonoista menettelytavoista ja johtamisesta, jopa suosimisesta. Tämä on sitä suomalaista korruptiota.”

Keikkaa pukkaa

NHG:n pääkonttori sijaitsee päällisin puolin varsin tavanomaisen näköisessä toimistohotellissa.

NHG:llä on hallussaan kokonainen kerros, ja siellä on jo hulppeampaa. Seinät ovat lasia. Niiden läpi näkee palavereissaan istuvia työntekijöitä – ja kas, myös Paul Lillrankin työn touhussa.

Jos Lillrank olisikin närkästynyt Seuran yllättävästä saapumisesta, hän ei näytä sitä tullessaan luoksemme.

Toimitusjohtaja Vesa Kämäräinen sen sijaan ilmestyy paikalle sivistyneesti harmissaan.

”Eikö voitaisi sopia haastatteluista etukäteen? Meillä kun on töitä tehtävänä.”

Me emme ole kuitenkaan tulleet haastattelemaan vaan katsomaan osakasluetteloa, koska sitä ei saanut sähköpostilla.

”Ei me sitä ulkopuoleisille näytetä”, Kämäräinen sanoo.

Lillrank haluaa käyttää tilaisuuden kertoakseen NHG:stä.

Yhtiön tarina alkoi 2000-luvun alussa, kun Lillrank ryhtyi silloisen Teknisen korkeakoulun professorina tutkimaan terveydenhuollon tuotantotaloutta.

”Otin isänmaallisena tehtävänä tuottaa maahan tämän alan kompetenssia, koska sitä ei ollut.”

Osaamiselle oli yhtäkkiä suuri kysyntä, ja asiakkaita tulvi ovista ja ikkunoista. Tarjolla olevaa liiketoimintaa ei kuitenkaan voinut tehdä korkeakoulun alaisuudessa. Niinpä Lillrank, Kämäräinen ja muutama muu perustivat NHG:n.

”Meneekö leuhkimisen puolelle, jos sanoo, että nykyisin olemme kaksi kertaa suurempia kuin kilpailijat yhteensä.”

Kumpikaan ei näe NHG:n sote-arkkitehdin roolia ongelmallisena.

”Tuotamme selvityksiä, mutta emme ole ministeriöiden päätöksenteossa mukana”, Kämäräinen sanoo.

Lillrankin mukaan NHG:lle ei ole edes väliä, minkälainen sote-järjestelmästä tulee.

”Me voimme toimia minkälaisessa järjestelmässä tahansa. Saamme keikkaa joka tapauksessa.”

Mutta nyt herroilla onkin jo kiire asiakkaan luokse. Taksi vie heidät kohti kantakaupunkia.

Tuhannen taalan paikka

”Suomi on pieni maa ja asiantuntijoita on vähän. Siksi sote-uudistuksen tyyppisessä hankkeessa on pidettävä huolta siitä, että ei ilmenee epäterveitä piirteitä”, Ari Salminen sanoo.

Salmisen mielestä eettisesti kestävän sote-valmistelun ydinkysymys on se, että palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta kilpailevat eri toimijat.

”Se pilaisi koko järjestelmän, jos osoitettaisiin, ettei aitoa kilpailua ole.”

Nyt olisi hänen mielestään tuhannen taalan paikka siirtyä moderniin hallintotapaan, jossa vastuusuhteet olisivat selkeät ja mahdollisista väärinkäytöksistä olisi myös seurauksia.”

”Olisi hyvä luoda painetta siihen suuntaan, että asioiden ei anneta vain mennä. Yksi tapa on tiukka seuranta. Tärkeää on tietysti myös se, että eduskunta perehtyy huolellisesti ja pitkäkestoisesti uudistuksen kaikkiin vaiheisiin.”

Tässä vaiheessa mikään ei vielä ole varmaa soten suhteen.

Paitsi yksi asia: nyt kannattaisi omistaa NHG:n osakkeita.

Niitä vain ei myydä. Toimitusjohtaja Kämäräinen valottaa olevansa itse suurin yksittäinen osakkeenomistaja.

Se vain jää askarruttamaan, mitä uudesta sotesta mahtaa tulla, kun jo tässä vaiheessa sote-konsultti jättää noudattamatta lakia osakasluettelon julkisuudesta, koska yritysmaailmassa ei ole tapana julkistaa sitä.

Kaaviosta selviää NHG:n kytkökset. Klikkaa kuva suuremmaksi.