(Päivitetty: )
Teksti:
kotilaakari.admin

Taitettu indeksi pitää eläketason kohtuullisena. Aviopuolisoilla on keskinäinen elatusvelvollisuus.

  • Olen elättänyt itseni 16-vuotiaasta lähtien – kiitos maalaistaustan, joka opetti tekemään työtä ruikuttamatta. Mutta olen tyytymätön eläkeläisten asemaan. Esimerkiksi eläkkeeni veroprosentti on 23, kun samansuuruisesta palkasta veroprosentti on kymmenen prosenttiyksikköä pienempi. Eikö hallitus arvosta eläkeläisiä tippaakaan?

Et ole huolinesi yksin. Saihan hallitus oppositiolta välikysymyksen ja eläkeläisjärjestöiltä vetoomuksia siitä, miten vuoden 2016 budjettiesitys heikentää eläkeläisten asemaa. Hallitus aikoo leikata muun muassa vuodelle 2016 tehtäviä lääkekorvauksia, tosin alkuperäistä suunnitelmaa vähemmän, nostaa matkakorvausten omavastuuta sekä korottaa sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja.

Hallituksesta riippumatta eläkkeellä olevia kurittaa myös se, että kansaneläke pienenee vuonna 2016 pari euroa kuukaudessa. Syynä on kuluttajahintojen lasku, mikä taas laskee kansaneläkeindeksiä kaikkia siihen sidottuja etuuksia. Siksi esimerkiksi hoitotuki, veteraanilisä ja rintamalisä vähenevät, tosin vain senttejä tai muutaman euron kuukaudessa.

Palkkatuloja taas verotetaan lievemmin kuin eläkkeitä ja etuuksia, koska palkasta voidaan tehdä viran puolesta tai verovelvollisen vaatimuksesta useita erilaisia vähennyksiä. Eläkkeitä koskee vain eläketulovähennys.

Mutta ei mitään niin huonoa, ettei jotain hyvääkin. Hallitus aikoo esimerkiksi lisätä omais- ja perhehoitajien tukea muun muassa parantamalla sijaisjärjestelyjä. Lisäksi takuueläkettä korotetaan parillakymmenellä eurolla niin, että se on vuoden 2016 alusta täysimääräisenä 766,85 euroa kuukaudessa. Korotus voi vähentää mahdollista asumistukea ja toimeentulotukea, mutta kokonaissumma pysyy samana toimeentulotuen saajilla.

Yle-veroa taas eivät joudu maksamaan esimerkiksi takuueläkeläiset, vaan ne, joiden vuositulot ylittävät 10 300 euroa.

Lisäksi hallitus perui päätöksensä lakkauttaa eläkkeensaajien asumistuki ja yhdistää se yleiseen asumistukeen. Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä myönsi, että osa eläkkeensaajista olisi joutunut täysin kohtuuttomaan tilanteeseen, mikäli asumistuet olisi yhdistetty.

  • Miksi eläkkeitä tarkistetaan vuosittain indeksillä, jossa kuluttajahinnat painavat 80 prosenttia ja palkat 20 prosenttia? Se syö eläkkeiden ostovoimaa ja heikentää eläkeläisten asemaa verrattuna palkansaajiin. Miksi siitä ei luovuta ja palata aikaan, jolloin painotus meni puoliksi?

Suo siellä, vetelä täällä  -sananlasku tuli mieleeni vertailustasi. Kaikki eivät tule eläkkeellään toimeen, mutta ei kaikilla palkansaajillakaan ole työtä, saati kokoaikaista ja vakituista. Ymmärrän kuitenkin huolesi.

Taitettu indeksi tuli voimaan vuonna 1996, koska haluttiin hillitä eläkemenojen ja -maksujen nousua. Sitä alettiin soveltaa yli 65-vuotiaiden työeläkkeisiin, kun taas heitä nuorempien eläkkeitä koski niin sanottu puoliväli-indeksi. Siinä hinnat ja palkat painoivat yhtä paljon.

Vuodesta 2005 taitettu indeksi eli vuosittain tarkistettava työeläkeindeksi on koskenut kaikkia eläkkeitä. Sen tehtävä on pitää eläketaso kohtuullisena riippuen tuloista ja työajasta.

Paluu puoliväli-indeksiin lisäisi eläkemenoja, jotka kasvavat ikääntymisen takia jo muutenkin. Lisäksi muutoksen joutuisivat kustantamaan nuoremmat sukupolvet, eikä se olisi oikeudenmukaista. Työssäkäyväthän pääasiassa maksavat kunkin vuoden työeläkemaksuilla eläkkeellä olevien etuudet eli lakisääteiset työeläkkeet. Niin tekivät nykyeläkeläisetkin työvuosinaan, mutta maksoivat pienempää työeläkemaksua.

Jos kuluttajahinnat nousevat palkkoja enemmän, taitettu indeksi korottaa eläkkeitä enemmän kuin mitä puoliväli-indeksi olisi korottanut. Niin tapahtui viimeksi vuonna 2011.

  • Olen tehnyt 49 vuotta mieheni kotitilalla kovaa työtä ruoka- ja asuntopalkalla. Hoidin miehen vanhemmat ja lankoni, jotka asuivat kanssamme. Vanhempien kuoltua veljekset tekivät maatalousyhtymän. Mieheni lunasti tilan veljensä kuoltua. Mieheni on syntynyt vuonna 1936 ja minä 1945. Elämäni on ollut alistamista. Vanhemmiltani sain rahaa heidän eläessään, ja heidän pienellä perinnöllään on pitänyt pärjätä. Meillä on kaksi aikuista lasta, mutta ei avioehtoa. Pitäisikö tehdä testamentti?

Onpa tukala tilanne, mutta ei tavaton sukupolvesi maatalon emännille. Toivottavasti olet kuitenkin hakenut ja saat Kelalta kansaneläkettä, jos et ole miehesi kautta maatalousyrittäjien MYEL-vakuutuksen piirissä.

Avioliittolain mukaan puolisoilla on keskinäinen elatusvelvollisuus. Tarvittaessa tuomioistuin voi velvoittaa jo avioliiton aikana, että puolison on maksettava toiselle elatusapua. Sen tietäen voisit yrittää sopia miehesi kanssa raha-asioista niin, että saat muutakin kuin asunnon ja ruokaa.

Avioehdon puuttuminen on kannaltasi hyvä asia. Esimerkiksi mahdollisessa erossa voit hakea käräjäoikeudelta omaisuuden ositusta. Tuolloin kummankin omaisuus lasketaan yhteen, vähennetään mahdolliset velat, ja loppu jaetaan yleensä tasan. Enemmän omistava joutuu maksamaan tasinkoa toiselle.

Testamentti ei helpottaisi nykytilannettasi, mutta sillä voit halutessasi määrätä, kenelle omaisuutesi menee kuolemasi jälkeen. Jos miehesi kuolee ennen sinua, saat avio-oikeuden nojalla osan miehesi omaisuudesta. Muun perivät lapsenne, ellei miehelläsi ole testamenttia. Lisäksi voit jäädä asumaan yhteiseen asuntoonne, jos se on ainoa asuntosi.

Tiesitkö, että…

  • Kysy Kelasta -keskustelupalstalla (kela.fi/kysy-
kelasta) Kelan asiantuntijat vastaavat verkossa asiakkaiden kysymyksiin. Oma keskustelupalsta on tulossa myös eläkkeensaajille ja ruotsinkielisille asiakkaille.
  • Suomesta maksettavia yrittäjän- tai maatalousyrittäjän eläkkeitä ei enää saa verovapaiksi Portugalissa. Kymmenen vuoden verovapaus koskee enää Suomesta maksettavaa yksityisen sektorin palkansaajan eläkettä. (vero.fi)
  • Tampereen kaupunki etsii 60 vuotta täyttäneitä vapaaehtoisia teknologialuotseiksi. He ovat vertaisohjaajia, jotka neuvovat ikäihmisiä käyttämään tietokonetta tai vaikka älypuhelinta.

Asiantuntijoina Elina Ahola ja tutkimusjohtaja, professori Olli Kangas Kelasta, johtaja Mikko Kautto Eläketurvakeskuksesta, asianajaja Anna Pellosniemi Asianajotoimisto Obstbaum Lega Oy:stä, lakimies Marica Twerin MTK:sta, talousasiantuntija Vuokko Ahonen ProAgria Etelä-Savosta ja palvelupäällikkö Terhi Koskinen Lielahden palvelukeskuksesta Tampereelta.

Teksti: Vellamo Vehkakoski
Kuva: 123RF

Viva 12/2015.

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X