Miten elintarvikkeiden merkinnät määritellään? Parasta ennen -leima säikäyttää heittämään pois täysin kelvollista ruokaa

Jaa kaverilleTilaa Seura
Tarja Hurme.
Tarja Hurme. © Vesa Tyni / Otavamedia
"Voisiko päivämäärä olla lähempänä tuotteen todellista säilyvyysaikaa? Tiedän nimittäin ihmisiä, jotka heittävät ruokaa pois jo silloin, kun parasta ennen -päivämäärä häämöttää vasta lähitulevaisuudessa", kirjoittaa Seuran päätoimittaja Tarja Hurme.

Lauantaiaamuna näytti hetken siltä, että jääkaapissa ei olekaan kahvimaitoa. Mutta kas, puolityhjä purkki kalsiumvahvistettua ykkösmaitoa oli kätkeytynyt juustokuvun taakse. Tarkistin parasta ennen -päivämäärän: kuukausi sitten! Ei epäilystäkään, pilalla tuo on.

Koska utelias suomalainen ei tietenkään usko, ennen kuin itse kokee, maistoin korkillisen ja hämmästyin. Maidolta maistui, ei happamalta! Vippasin kahviin ja join. Samoja kestävyysennätyksiä liittyy moniin maitotuotteisiin, raejuustoon, creme fraicheen, jogurtteihin. Jääkaappisäilytettynä syötävää tavaraa vielä pitkään loppupäivämäärien jälkeen.

Viime aikoina on hyvästä syystä ryhdytty pitämään ääntä ruokahävikistä, käyttökelpoisen ruoan päätymisestä jätteisiin ja myös meidän jokaisen henkilökohtaisen jätekuorman määrästä. Miten sitä pienentäisimme? Yhä useammat meistä kiinnostuvat omavastuusta ruokahävikki- ja jäteasioissa, perinteisen lajittelun lisäksi. Lautanen pitää syödä tyhjäksi -sukupolville ruoan pois heittäminen on perinteisesti vaikeaa, mutta silti Suomi haaskaa paljon hyvää ruokaa. On hyvä, että hävikki- ja jäteneuvot kiinnostavat netissä, lehtijutuissa, kirjoissa, puskaradiossa. Ja välttämätöntä.

Kun ihmettelin yli kuukauden vanhan maidon makua, ihmettelin samalla myös sitä, miten äärivarovaisesti parasta ennen -merkinnät määritellään. Voisiko päivämäärä olla lähempänä tuotteen todellista säilyvyysaikaa? Tiedän nimittäin ihmisiä, jotka heittävät ruokaa pois jo silloin, kun parasta ennen -päivämäärä häämöttää vasta lähitulevaisuudessa.

Entä onko kaupan intresseissä se, että ihmiset ostokäyttäytyvät kuin ruoka pilaantuisi tiettynä määräpäivänä? Heitetään pois syömäkelpoista, pakkausjäte lisääntyy, ostetaan uutta ruokaa tiheämpään tahtiin ja taas liian aikaisin pois heitettäväksi? Kuluttajan pöpöpelko yhdistettynä pakkausmerkintöihin vilkastuttaa tavaran kiertoa.

Tietysti säilytysolosuhteet vaikuttavat asiaan. Lämpö lisää riskejä. Mutta järkeä sopii käyttää ja sen lisäksi aisteja. Haistaa, maistaa, katsoa väriä. Noilla konsteilla päättelin taannoin sen, että nuorison laatima vegaanisalaatti oli parasta peräti viikon jälkeen valmistuspäivänsä.

X