Tiedustelulaki halutaan säätää pika-aikataululla - Kostautuuko kiirehtiminen?
Vuodesta 2013 valmisteltu tiedustelulaki halutaan Turun iskujen jälkeen säätää poikkeusaikataululla, vaikka lain lopullista versiota ei vieläkään ole.
1 Turun paine
Pääministeri Juha Sipilä (kesk) kiirehtii Turun terrori-iskun jälkimainingeissa eduskuntaa säätämään tiedustelulain nopeutetussa aikataulussa. Normaalisti kahden eduskunnan pitää hyväksyä perustuslain muutos. Yhden vaalikauden pika-aikataulu on säädetty äärimmäisiä poikkeuksia varten ja vaatii 5/6-osan enemmistön.
2 Oppositio odottaa
Ratkaisijan roolissa olevassa oppositiossa on pidätelty lopullisia kannanottoja vedoten valmistelun keskeneräisyyteen. Ensimmäisten selvitysten tekeminen aloitettiin vuonna 2013. Viime viikolla sisäministeriö julkaisi tiivistelmän viimeisimmistä lakia koskevista lausunnoista. Niitä antoi kaikkiaan 58 tahoa Keskuskauppakamarista keskusrikospoliisiin.
3 Avonaisia kysymyksiä
Tiedustelulaki vaikuttaa yksityisyyden suojaa turvaavaan perustuslain 10. pykälään. Laki lisäisi merkittävästi Suojelupoliisin ja Puolustusvoimien oikeutta seurata viestiliikennettä ja tehdä etsintöjä, myös ilman konkreettista rikosepäilyä. Valmisteluun liittyy vielä monia avoimia kysymyksiä. Yksi niistä on se, onko viranomaisilla velvollisuus ilmoittaa tiedustelutoimistaan niiden kohteelle ja millä aikataululla. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin pitää kokonaan piiloon jäävää tarkkailua ihmisoikeussopimuksien vastaisena.
4 Vaihteleva mieli
Suhtautuminen tiedustelulain uudistamiseen on vaihdellut yhteiskunnallisen ilmapiirin mukaan. Edward Snowdenin NSA:n massaurkinnasta tekemien paljastusten jälkeen esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto otti lakiin kielteisen kannan peläten lain karkottavan Suomesta investointeja. Tuoreimmassa lausunnossaan EK kantaa huolta lähinnä lain yrityksille aiheuttamista kustannuksista.
5 Kiireen vaikutus
Oikeushistorian professori Jukka Kekkonen kritisoi tiedustelulain kiirehtimistä. ”Tiedustelun työkalujen lisäämiselle on varmasti tarvetta, mutta niitä ei pidä hyväksyä liikaa varmuuden vuoksi ja liian vähällä harkinnalla. Viime aikojen keskusteluilmapiiri ei ole ollut otollinen lain vaikutusten monipuoliseen pohdiskeluun”, Kekkonen sanoo.
”Perustuslain tehtävä on tasata suhdanteita ja estää ylilyöntejä tulivat ne miltä suunnalta tahansa. Se on lakien laki, johon ei tulisi kajota ilman aivan erityistä syytä.”