Tuliko ongelma? Yksityinen päivähoitofirma ratkaisee asian siirtämällä lapsen kunnalliseen hoitoon

Jaa kaverilleTilaa Seura
Varhaiskasvatuslaki sallii yksityisille lastenhoitopalvelujen tarjoajille sekä liikevoiton tekemisen että hoidettavien lasten valikoimisen. © ISTOCK
Sote-uudistusta tehtäessä firmoilta on luvattu estää mahdollisuus hoitaa vain helpoimpia tapauksia. Yksityisille päiväkodeille kermankuorinta on lailla suojattua rutiinia.

Kermankuorinnan estäminen on ollut vuosia väännetyn sote-uudistuksen suuria kysymyksiä. Muun muassa pääministeri Juha Sipilä (kesk) on lupaillut, ettei uudistukseen leivottu valinnanvapaus anna yksityisille terveysfirmoille mahdollisuutta keskittyä helpompiin potilaisiin ja jättää työläämmät tapaukset julkisen terveydenhuollon hoidettavaksi.

Päivähoidossa vastaava kermankuorinta on sen sijaan arkipäivää. Vuonna 2015 päivitetty varhaiskasvatuslaki sallii yksityisille lastenhoitopalvelujen tarjoajille sekä liikevoiton tekemisen että hoidettavien lasten valikoimisen. Kunnallisissa päiväkodeissa vastaavaa mahdollisuutta ei ole.

Siksi erityistä tukea tarvitsevat lapset voivat kasautua julkisen sektorin hoidettaviksi.

Näin siitäkin huolimatta, että yksityisille päiväkodeille pumpataan yhä enemmän julkista rahaa.

Irtisanomispykälä

Mahdollisuutta kermankuorintaan myös käytetään. Se käy ilmi Seuran haltuunsa saamasta Ankkalampi-päiväkotiketjun hoitosopimuksesta.

Siinä lukee: ”Päiväkodilla on oikeus purkaa hoitosopimus välittömästi, jos perhe rikkoo olennaisesti tämän sopimuksen ehtoja, jos lapsi tarvitsee erityistä hoitoa ja kasvatusta tai mikäli lapsen ruoka-aineallergia vaatii erityisiä poikkeusjärjestelyjä.”

”Kyseessä on Helsingin alueen hoitosopimuksemme”, Ankkalammen toimitusjohtaja Heidi Ruhala vahvistaa.

Erityinen tuki on laaja käsite, jonka alle mahtuu erilaisia käytös- ja kehityshäiriöitä. Kunnallisissa päiväkodeissa erityistä tukea tarvitsevaa lasta voidaan tukea esimerkiksi siirtämällä tämä pienempään ryhmään. Enemmän tukea tarjoaa integroitu erityisryhmä, jossa erityisen tuen tarvitsijat sekoitetaan muiden lasten kanssa ja hoitohenkilökuntaan kuuluu erityislastentarhanopettajia. Erityistä tukea voivat tarvita myös kieliongelmaiset maahanmuuttajataustaiset lapset.

Tukea tarvitsee arviolta 6–7 prosenttia 230 000:sta varhaiskasvatuspalvelujen piirissä olevasta lapsesta.

Sopimus, jota ei ole

Ankkalammen Heidi Ruhala väittää, että yksityisellä varhaiskasvatuspalvelujen tarjoajalla on Helsingissä suoranainen velvollisuus ohjata erityistä tukea tarvitseva lapsi julkisen hoidon pariin.

”Helsingin kaupunki on päättänyt, että erityisen tuen tarve tarjotaan lapselle julkisella puolella. Jos vanhemmat eivät itse lapsen edun nimissä hakeudu yhteiskunnan tarjoaman tuen piiriin, meillä pitää olla mahdollisuus ohjata heidät sinne. Siksi tämä lauseke löytyy meidän hoitosopimuksestamme”, Ruhala väittää.

Helsinkiläiset varhaiskasvatusviranomaiset eivät ole kuulleet tällaisesta sopimuksesta.

”Mitään kirjallista sopimusta Helsingin kaupungin ja yksityisten palveluntuottajien välillä ei ole liittyen lapsen tuen tarpeeseen”, varhaiskasvatusalueen päällikkö Eeva Tiihonen Helsingin kaupungilta kertoo.

Hän kertoo osan Helsingin yksityisistä päiväkodeista hoitavan myös erityisen tuen tarvitsijoita.

Sijoittajien markkinat määrittävät yksityistä päivähoitoa

”Yksityisten osuus päivähoidosta on nyt noin 13 prosenttia. Vuonna 2030 se voi olla puolet”, varhaiskasvatusyritys Touhulan toimitusjohtaja Jari Mäki-Runsas visioi Talouselämä-lehdessä elokuussa 2016.

Pääomasijoittaja EQT:n omistaman Touhulan ohella suuria yksityisiä varhaiskasvatuspalveluketjuja ovat Korona Invest -rahaston omistama Pilke ja norjalaisen Norlandia Care Groupin omistama Tenava.

”On paljon kuntia, missä ei ole yhtään yksityistä palvelun tuottajaa ja kuntia missä yksityisen palvelutuotannon osuus on yli 30 prosenttia”, Kuntaliiton erityisasiantuntija Jarkko Lahtinen kertoo.

Kuntaliitosta arvioidaan, että päiväkotien ja perhepäivätoiminnan kokonaiskustannukset liikkuvat vuositasolla 2,5 miljardissa.

Vastuu varhaiskasvatuksen järjestämisestä on viime kädessä kunnilla, eikä ketään voi pakottaa yksityiseen varhaiskasvatukseen. Päiväkotien pyörittämisen lisäksi kunnat voivat halutessaan pumpata rahaa yksityiselle sektorille palvelusetelien ja yksityisen hoidon tuen kautta.

”Vuonna 2015 yksityiselle sektorille maksettiin erilaisia tukina yhteensä 187 miljoonaa euroa”, Lahtinen ynnää.

Ministerin vastaus

Varhaiskasvatuspalveluja säätelee yhdenvertaisuuslaki, joka kieltää syrjimisen vamman tai sairauden vuoksi.

Mutta: ”Lain perustelujen mukaan sääntely ei kuitenkaan edellytä liiketoimintakonseptin muuttamista, palvelujen sisällön muokkaamista eri ryhmien tai yksilöiden tarpeita vastaavaksi tai muuttamaan palveluvalikoimaa. Asian tarkempi pohdinta kuuluu yhdenvertaisuusvaltuutetulle”, erityisavustaja Heikki Kuutti Uusitalon välittämä vastaus linjaa.

Itse opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) väistää yhdenvertaisuustulkinnat ja puhuu lapsen edusta.

”Tilanne, jossa lapsi joutuu vaihtamaan päiväkotia tuen tarpeen vuoksi, tuntuu inhimillisesti kohtuuttomalta varsinkin, jos lapsi viihtyy päiväkodissa, on jo muodostanut ystävyyssuhteita ja tullut tutuksi päiväkodin turvallisten aikuisten kanssa ja perhe on palveluun tyytyväinen”, Grahn-Laasonen kommentoi Seuralle sähköpostilla.

Opettajien ammattiliitto OAJ:n laskelmien mukaan lastentarhanopettajien säännöllisen työajan keskiansio oli vuonna 2016 julkisella sektorilla 2 642 euroa, Yksityisissä päiväkodeissa 2 363 euroa. © ISTOCK

Päiväkodin palkkamonttu

Lastentarhanopettajien koulutuspaikkoja lisätään tuhannella vuosina 2018–2021. Lisäyksen syynä on krooninen pula yliopistokoulutetuista varhaiskasvattajista.

Yleensä työvoimapula nostaa alan palkkatasoa, mutta lastentarhanopettajien ansioissa se ei ole tuntunut. Opettajien ammattiliitto OAJ:n laskelmien mukaan lastentarhanopettajien säännöllisen työajan keskiansio oli vuonna 2016 julkisella sektorilla 2 642 euroa. Yksityisissä päiväkodeissa vastaava luku vielä matalampi: 2 363 euroa.

Viimeisen vuosikymmen aikana julkisen sekotorin lastentarhanopettajien palkat ovat nousseet 27 ja yksityisen puolen kollegoiden 19 prosenttia.

”Yksityisissä päiväkodeissa lastentarhanopettajien vaihtuvuus on suurta. Siihen vaikuttaa myös se, että siellä keittäjien ja siivoajien kaltaista tukihenkilökuntaa palkataan vähemmän kuin kunnallisissa päiväkodeissa. Samalla niitäkin töitä kasaantuu lastentarhanopettajien tehtäväksi”, Lastentarhanopettajanliiton puheenjohtaja Anitta Pakanen sanoo.

Yksityisten päiväkotien puutteellisestä tukihenkilöstöstä löydettiin viitteitä myös opetus- ja kulttuuriminsteriön yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen tilaa koskevassa, tammikuussa julkaistussa raportissa.

Kunnille yksityinen varhaiskasvatusala markkinoi itseään edullisena vaihtoehtona.

”Yksityinen päivähoito kun on 10–20 prosenttia halvempaa kuin kunnallinen”, Hyvinvointialan liiton yhteiskuntasuhdejohtaja Hanna-Kaisa Järvi kirjoitti 28.9. julkaistussa blogissaan.

OAJ:ssa lasketaan, että tuntuva osa säästöstä napsitaan palkoista.

”75–85 prosenttia päiväkotien kuluista on henkilöstökuluja”, OAJ:n työmarkkina-asiamies Timo Mäki laskee.

Jaa kaverilleTilaa Seura

Yhteistyössä

X