Lapsilisäuudistus synnytti vauvabuumin Virossa – Kääntäisikö sama malli syntyvyyden kasvuun meilläkin? Näin vastaa THL:n asiantuntija
Tuoreet väestönkasvuennusteet herättävät huolta Suomessa. Samaan aikaan Virossa iloitaan hyvistä syntyvyysluvuista ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen - Lapsilisäuudistuksen myötä vauvabuumin ennustetaan jatkuvan
Tilastokeskuksen syyskuussa julkaiseman tiedotteen mukaan Suomessa ei 15 vuoden kuluttua ole enää yhtään maakuntaa, jossa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, mikäli syntyvyys ei lähde nousuun.
Parinkymmenen viimeisen vuoden aikana ainoastaan 51 kunnassa lasten määrä on pysynyt ennallaan tai noussut. Yhteensä 260 kunnassa lasten määrä on vähentynyt tällä ajanjaksolla.
Kun Suomessa vielä keskustellaan eri vaihtoehdoista syntyvyyden saamiseksi nousuun, lahden toisella puolella Virossa valtio ryhtyi toimiin vuonna 2017.
Kolmas lapsi on vedenjakaja
Viron valtio on tukenut sekä ensimmäisen että toisen lapsen hankkimista 60 eurolla kuukaudessa. Kolmannen lapsen kohdalla lapsilisä nousee 100 euroon kuukaudessa.
Monille pariskunnille juuri kolmas lapsi on ollut vedenjakaja – huoli taloudesta on mennyt suurperheen perustamisen edelle.
Vuoden 2017 lapsilisäuudistuksen jälkeen kolmilapsiselle perheelle maksetaan lapsilisien ohella 300 euron lisätuki. Näin kokonaistuki nousee yhteensä 520 euroon puhtaana käteen.
Suomessa ensimmäisestä lapsesta maksettava kuukausittainen lapsilisä on 94,88 euroa, toisesta lapsesta 104,84 euroa ja kolmannesta 133,79 euroa.
Uudistus Virossa poiki vauvabuumin – trendille ennustetaan jatkoa
Uudistus on näkynyt Virossa nopeasti syntyvyyden kasvuna. Viron valtion ylläpitämän Statistics Estonia -sivuston mukaan vuonna 2018 Virossa syntyi yli 14 367 lasta, joista kolmansien lasten määrä muodosti peräti viidenneksen.
Kasvu on 600 lasta enemmän kuin vuonna 2017, jolloin Viron lapsilisäuudistus astui voimaan.
Kokonaishedelmällisyysluku Virossa vuonna 2018 oli 1,67 lasta naista kohti. Vastaava luku Suomessa oli koko maamme mittaushistorian alhaisin, 1,40 lasta naista kohti.
Merkittävää on, että syntyvyys Virossa kasvoi huolimatta siitä, että aktiivisessa synnytysiässä olevien 20–44-vuotiaiden naisten määrä on laskussa.
Syntyvyyden kasvun uskotaan jatkuvan Virossa lähitulevaisuudessakin. Viro-instituutin ylläpitämä Estonica.org –sivusto kertoo, että perheet Virossa haluavat keskimäärin 2.3 lasta, mikä on verrattain korkea luku muihin Euroopan maihin verrattuna.
Mitä Viro edellä, sitä Suomi perässä?
Voitaisiinko Suomessakin toteutta Viron mallia, jotta syntyvyys saataisiin nousuun?
Terveys- ja hyvinvointilaitoksen tutkimusprofessori Pasi Moisio ei tyrmää ideaa heti. Hän korostaa, että ’politiikalla ja rahalla’ voidaan lähinnä vaikuttaa lapsilukuun – ei niinkään siihen, saadaanko ylipäätään ensimmäistä lasta vai ei.
”Meillä osa kunnista on siirtynyt Viron tyyppisiin ratkaisuihin. Ihmettelisin, jollei valtion tasolla ainakin voitaisi näin tehdä.”
Pasi Moisio uskoo, että keskustelu alhaisista syntyvyysluvuista nostaa esiin uudenlaisen näkökulman taloudesta: Se voisikin olla väline ihmisten hyvinvoinnille eikä päinvastoin.
”Niin kutsutut pehmeät päätökset ovat lopulta näitä kovimpia päätöksiä. Palataan lopulta perheisiin – ja vauvoihin.”