Tutkija: Jos Venäjä hyökkäisi Suomeen, jopa 750 000 pakenisi – minne he menisivät?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Karjalaisia evakkomatkalla vuonna 1940. © OM-arkisto
"Aina voi miettiä myös pahinta ja tiedostaa sen mahdollisuus", tukija sanoo.

Venäjän sotilastoimien kohteeksi joutuneen Ukrainan presidentti Petro Poroshenko varoitti elokuussa,  että Venäjän seuraavan hyökkäyksen kohde on Suomi. Poroshenko lausui käsityksensä haastattelussaan Ranskassa.

”Onko hyökkäys Suomeen mahdollinen? Kyllä, ja Suomi tietää sen”, Poroshenko sanoi.

Samaan mahdollisuuteen viittasi arvovaltainen brittitutkija Edward Lucas myöhemmin Helsingissä. Syyskuussa hän sanoi Suomen Atlantti-seuran ja Aalto-yliopiston tilaisuudessa, että Suomi sijaitsee nyt Venäjän luomien turvallisuusuhkien maalialueella.

”Itämeri on uusi Berliini”, Lucas tähdensi maailmanpolitiikan dramaattiseen historiaan osoittaen.

Vastaavia puheenvuoroja on kuultu tasaiseen tahtiin. On myös puhuttu demilitarisoidun Ahvenanmaan yhä tärkeämpään asemaan sotilaallisesti, maantieteellisesti ja strategisesti Itämeren alueella.

Vladimir Putinin laajentumishakuinen Venäjä on arvaamaton.

750 000 pakenisi?

Tampereen yliopistossa kansainvälisen politiikan professorina työskentelevä Tuomas Forsberg on huomannut varoitukset.

Yltyvään pakolaiskeskusteluun viitaten: jos Venäjä hyökkäisi Suomeen, onko mahdollista, että suomalaiset itse ryhtyvät pakolaisiksi ja pakenevat Venäjää muihin maihin?

”Olen kyllä jonkin verran miettinyt asiaa ja huomannut, että hyökkäyksen mahdollisuudesta puhutaan. Ja jos vähänkään oikein muistan, jokin tutkimus kertoi Suomesta poistuvien määräksi 15 prosenttia”, Forsberg verestää.

15 prosenttia – se merkitsisi ainakin 750 000 suomalaista pakolaista.

Forsberg pitää todennäköisenä, että suomalaiset pakenisivat Venäjää lähinnä Ruotsiin.

”Suomalaiset, kuten muutkin kansat, pakenisivat välitöntä sotaa tai sodan uhkaa. Pohjoisessa varmaan Norjakin tulisi kysymykseen, kokonaisuutta ajatellen samoin sellaiset maat kui Espanja ja Yhdysvallat, joissa jo on tuttuja maanmiehiä tai sukulaisia.

Forsberg ei pidä Venäjän hyökkäystä todennäköisenä, mutta lisää:

”Aina voi miettiä myös pahinta ja tiedostaa sen mahdollisuus.”

Hallitsematon tilanne

Siirtolaisinstituutin johtaja Tuomas Martikainen Turusta jatkaa:

”Jos Venäjä tunkeutuisi Suomeen sotilaallisesti, olisi tärkeätä pohtia, millä tavalla tänne tullaan. Se vaikuttaa pakolaisten määrään sekä siihen, pakenevatko suomalaiset ulkomaille vai maan rajojen sisällä alueellisesti.”

Martikainen uskoo, että joka tapauksessa Venäjän tunkeutuminen maahan johtaisi Suomessa hallitsemattomiin väestöliikkeisiin ja suureen pakolaisuuteen.

”Rajatut konfliktit tulisivat kysymykseen esimerkiksi Ahvenanmaan miehityksen tai jonkin muun Suomen alueen osalta, kuten Krimin viemisessä Ukrainalta. Tällöin pakolaisuus olisi suuremmassa määrin liikettä maan sisällä.”

Sotilaallista operaatiota Venäjältä Suomeen Martikainenkaan ei pidä näillä näkymin todennäköisenä. Mutta hänkin pitää sitä mahdollisena.

”Ainahan tällainen musta joutsen -operaatio on mahdollinen ja siitä voi keskustella, vaikka sen todennäköisyys lyhyellä aikavälillä on pieni.”

Suomalaiset turvapaikanhakijat?

Martikainen seuraa herkeämättä pakolaisvirtaa Lähi-idästä Eurooppaan ja nyt myös Suomeen. Kansainvaelluksesta on helposti nähtävissä, että koulutetulla keskiluokalla on muita parempi mahdollisuus ja enemmän varaa paeta muualle.

Mikäli Venäjä miehittäisi Ahvenanmaan, jo se vaikuttaisi Martikaisen mukaan koko muussa Suomessa dramaattisesti. Turvattomuuden tunne kasvaisi ja vaikuttaisi suomalaisten pakolaismäärään.

”Ahvenanmaan miehittäminen horjuttaisi koko alueen tasapainoa ja lisäisi turvattomuuden tunnetta. Saarten merkitys Itämeren alueella on kasvanut sotilaallisesti, maantieteellisesti ja strategisesti.”

X