Tutkija: Teollisuus johtaa nyt alkoholipolitiikkaa – viiniä lipittävä äänekäs keskiluokka ei välitä haittojen kasvusta

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kansanedustaja Sinuhe Wallinheimon puolue kokoomus vapauttaisi alkoholin saatavuutta.
"Kun alkoholipolitiikkaa vapautetaan, vastuu siirtyy enemmän yksilölle", sanoo kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo (kok). © LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Hallituspuolue kokoomus haluaisi viinipullot maitokauppoihin, tutkija varoittaa alkoholihaittojen räjähdyksestä.

Suomessa alkoholia myydään elintarvikeliikkeissä yhdeksästä yhdeksään ja baareissa yhdeksästä aamulla puoli neljään aamuyöllä. Yhteensä suomalaiset juovat 51 miljoonaa litraa puhdasta alkoholia vuodessa, mutta se ei riitä.

Suomalaiset haluaisivat purkaa alkoholirajoitukset, kertoo Panimoliiton maanantaina julkaisema tiedote. Taloustutkimuksen Panimoliitolle tekemän tutkimuksen mukaan 74 prosenttia suomalaisista haluaisi vähentää alkoholiin liittyviä rajoituksia.

Ja kansan tahtoon on vastattu. Vaikka vastikään olutrekkojen kyljistä maalattiin kaljamainoksia kiivaasti piiloon, Suomen alkoholilakia ollaan taas rukkaamassa uuteen uskoon. Etenkin hallituspuolue kokoomus, mutta myös perussuomalaiset, haluaisi vahvempia juomia maitokauppojen valikoimiin ja samalla alkoholin myyntiaikoja tulisi laventaa. Lisäksi ehdotetaan, että ravintoloista voisi ostaa mukaansa esimerkiksi pullollisen mieliviiniään. Myös päähallituspuolue keskustan linja on liberalisoida lisää alkoholipolitiikkaa, mutta hallituspuolueista sen linja on maltillisin.

”Kokoomus ajaa panimoteollisuuden asiaa, vaikka puolueessa ollaan tietoisia haitoista, jotka vapauttaminen aiheuttaisi kansanterveydelle ja -taloudelle”, sanoo talous- ja sosiaalihistorian dosentti  ja Nuorisotutkimusseuran vastaava tutkija Mikko Salasuo.

Salasuon mukaan alkoholin haitoista aiheutuvat kokonaiskustannukset kansantaloudelle ovat tällä hetkellä laskentatavasta riippuen 5-14 miljardin kustannusluokkaa. Alkoholihaittojen kustannusvaikutusten hän sanoo vielä moninkertaistuvan, jos alkoholin saatavuuteen ja hintaan vaikutetaan radikaalisti.

Konsulttiyhtiö Finnish Consulting Groupin tutkimusjohtaja Ilkka Vohlonen arvioi kesällä 2013 Taloussanomille, että yksistään työntekijöiden krapulapäivät aiheuttavat työnantajille 450 miljoonan euron tappiot vuodessa.

”Mitä lähemmäs nykyhetkeä tullaan, sitä vähemmän alkoholipolitiikkaa ovat määrittäneet kansanterveydelliset näkemykset. Alkoholipolitiikkaa on irrotettu tutkimuksellisista lähtökohdista, nyt teollisuus määrittelee politiikan suuntaa”, Salasuo sanoo.

Ääneen julkisuudessa käytävään alkoholikeskusteluun pääsevät usein ne, joita haitat eivät suoraan kosketa.

”Äänekkäät viiniä lipittävät keskiluokkaiset nuoret aikuiset unohtavat alkoholin aiheuttamat terveydelliset ja sosiaaliset haitat täysin, koska haitat eivät koske heitä.”

Suomen itsenäisyyden ajan alkoholipolitiikka on ollut soutamista ja huopaamista. Aaltoliike vaihtelee rajoittamisen ja vapauttamisen välillä.

”60-luvulla oltiin huolissaan siitä, että suomalaiset joivat liikaa kirkkaita. Ratkaisuksi kehitettiin keskioluen tuominen ruokakauppoihin. No sitten juotiin edelleen kirkkaita ja siihen päälle aivan järjettömästi keppanaa. Jos viini tuotaisiin ruokakauppoihin nyt, samoin kävisi nyt. Oluenjuonnin lisäksi alettaisiin ottaa siihen päälle vielä viiniä.”

Wallinheimo: vastuu siirtyy yksilölle

Kokoomuksen eduskuntaryhmä sai viime viikolla valmiiksi alkoholimietintönsä. Siinä esitettiin muun muassa, että alkoholijuomien vahvuusrajaa nostettaisiin, myyntiaikaa kaupoissa laajennettaisiin ja ravintolat saisivat myydä asiakkaiden matkaan vähintään keskiolutta.

Kokoomuksen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimon mukaan valtaosa kansalaisista kannattaa väljempää alkoholipolitiikkaa.

”Keskustelu alkoholipolitiikasta on tasapainon hakemista. Nuoret eivät juo enää niin paljon kuin ennen, ja se on positiivista. Mutta historian valossa suuret ikäluokat ovat olleet ja ovat edelleen kovia kuluttajia. Alkoholikulttuuri kuitenkin muuttuu. Eurooppalaisemmin juovat nuoret aikuiset ovat nyt se ryhmä, joka alkoholiasiassa haluaa eniten vapautta. He haluavat purkaa tätä yhtä viimeisistä holhouslinnakkeista.”

Wallinheimo uskoo, että alkoholilain vapauttaminen johtaisi työllistymisvaikutuksiin useilla aloilla. Vapauttamisesta hyötyisivät ainakin kaupan ala ja ravintola-ala sekä pienpanimoteollisuus.

Onko kokoomuksessa mietitty alkoholin haittoja kansanterveydelle ja sitä kautta myös kansantaloudelle?

”Tottakai on mietitty ja haitat otetaan hyvin vakavasti. Esimerkiksi päihdeäitien kuntoutukseenohjaus on saatava kuntoon. Muutenkin alkoholiongelmien ehkäisemiseksi on paljon toimenpiteitä, joissa meillä on vielä paljon tekemistä. Kun alkoholipolitiikkaa vapautetaan, vastuu siirtyy enemmän yksilölle.”

Mikä sitten olisi sopiva prosenttilukema ylärajaksi maitokaupassa myytäville alkoholijuomille?

”Tarvitaan aito keskustelu siitä, voitaisiinko viinit tuoda sinne saataville. Perussuomalaiset esittivät rajaksi 8,5, joten ainakin kahdella hallituspuolueella on selkeä tavoite prosenttirajan nostamiselle.”

Uuden alkoholilainsäädännön on määrä tulla voimaan ensi vuonna tammikuussa.

Lue myös alkoholipolitiikkaa käsittelevä blogi maaliskuulta 2015.

X