Työmarkkinakonkari Lasse Laatusen pelko: Kylmä Siperia opettaa työnantajaleiriä

Työmarkkinakentällä kiehuu liittojen hakiessa asetelmia keskitettyjen sopimuksien jälkeisessä ajassa: Puretut keskusjärjestösopimuskirjaukset halutaan työehtosopimuksiin ennen kuin alakohtaisten työehtoneuvottelut aloitetaan, tiedotti SAK:n hallitus 6.3.2017.

Jäsenliitot aloittavat neuvottelut työehtosopimuksen uusimisesta vasta sen jälkeen, kun alan sopimukseen on siirretty keskusjärjestösopimusten kirjaukset. Ensimmäiset SAK:laiset työehtosopimukset umpeutuvat syyskuun lopussa.

– Osa liitoista on jo käynyt keskusteluja keskusjärjestösopimuksista ja esimerkiksi kaupan alalla neuvottelutulos on saatu aikaan. Muiden työnantajaliittojen pitää seurata ripeästi kaupan esimerkkiä, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kehottaa.

Työmarkkinakonkari Lasse Laatunen povaa syksyksi vaikeaa neuvottelukierrosta. Seura listasi asioita, jotka nousevat esiin liittokohtaisissa sopimusnevotteluissa.

Työehtoneuvottelut uusissa uomissa

1. Irti sopimuksista. Työmarkkinakentän tunnelma kiristyi viime viikolla Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) sanottua irti kaikki 22 keskusjärjestöpimustaan. Niillä on säädelty mm. luottamusmiesten asemaa ja velvoitetta ilmoittaa lakoista ennakkoon. Useimmille liitoille yleissopimusten merkitys on ollut symbolinen, pienissä liitoissa keskusjärjestösopimuksia on kuitenkin sovellettu ja kiistatilanteissa ne ovat osoittaneet, missä raja menee. Samaan aikaan Metsäteollisuus ilmoitti vetäytyvänsä vientialojen palkkajohtajuudesta eli ”Suomen mallista” ja hakevansa omaa liittotason sopimusta.

2. Syntymäkuollut. Suomen malli oli kilpailukykysopimusneuvottelujen tulos. ”Metsäteollisuuden päätös merkitsee Suomen mallin kaatumista. Olisimme toivoneet heidän jatkavan mallin kehittelyä”, Kiky-sopua hieroneen Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen sanoo. Syksyllä Suomea odottaa kireissä tunnelmissa käytävien liittokohtaisten sopimusneuvottelujen kimara.

3. Uudet säännöt. Irtiotot ovat seurausta työnantajaleirissä pitkään kyteneestä halusta siirtää valtaa keskusjärjestöiltä liitoille. EK:n viimevuotinen sääntömuutos kielsi siltä keskitettyjen tulopoliittisten ratkaisujen teon. ”Yleissopimukset purettiin nyt, koska monilla niistä on kuuden kuukauden irtisanomisaika. Sen pitää umpeutua ennen liittokierrosta”, Inkeroinen sanoo.

4. Pullistelun aika. Keskitetyt sopimukset ovat vuosikymmeniä linjanneet työmarkkinakäytäntöjä. Liittosopimusaikaan siirryttäessä voimasuhteita mitataan uudelleen. Se lietsoo pullistelua.

”Työantajapuolella voitolla on ajatus, että kaikki mitä on tehty aiemmin, on väärää ja kaikki, mitä tulevaisuudessa hajautetusti toteutetaan, tulee onnistumaan. Valitettavasti en jaksa tähän uskoa”, EK:n pitkäaikainen neuvotteluveteraani, nyt eläkkeellä oleva Lasse Laatunen arvioi.

5. Kylmenevää? Laatunen toivoo, ettei ehdottomuus jähmetä työmarkkinoita. ”Työmarkkinakysymykset ovat pohjimmiltaan hyvin käytännöllisiä, eikä niissä kannata rakentaa oppisuuntia. Vähän pelkään, että tulee kylmempikin kausi, jossa Siperia tulee opettamaan. Mutta toivotaan, ettei näin kävisi.”

SAK:n perälauta repesi vasemmalta

Nollasopimuslainen ei synnytä, ei rettelöi ja tyytyy armotunteihin

Sunnuntailisällä taattiin sodan jälkeen yhteiskuntarauha