Unkari flirttailee Venäjän kanssa, näyttää keskisormea EU:lle, mutta maan talous romahtaisi ilman jäsenyyttä
Rosatomin ydinvoimalahanke auttaa Unkarin Viktor Orbánia kanavoimaan miljardeja oligarkkikavereilleen, mutta CEU-yliopiston painostus oli yllättävä riski.
Unkarin valtapuolueen Fideszin yritys lakkauttaa Central European University -yliopisto sai opposition Budapestin kaduille 9. huhtikuuta.
Unkari on Viktor Orbánin johdolla koetellut pitkään EU:n hermoja. Brysselissä on tuskailtu pääministerin Fidesz-puolueen päätöksiä, joilla on vaikeutettu median ja kansalaisjärjestöjen toimintaa sekä laitettu turvapaikanhakijoita vankileirimäisiin oloihin.
Yritys sulkea Budapestin Central European University -yliopisto (CEU) oli kuitenkin liikaa. Orbán syytti huhtikuussa unkarilaissyntyisen miljardöörin George Sorosin perustamaa yliopistoa liian vapaamielisten ja kansainvälisten arvojen levittämisestä. Arvostettua yliopistoa yritettiin sulkea viikossa kyhätyllä lailla.
Akateemista vapautta rajoittava lakiesitys aiheutti Unkarissa laajimmat Orbánin hallinnon vastaiset mielenosoitukset. Lakia kritisoitiin myös EU:ssa, USA:ssa ja YK:ssa.
Tyrmäävä vastaanotto sai Fideszin väläyttämään CEU:n mahdollisuutta jatkaa toimintaansa.
”Voi olla, että Orbán haukkasi liian suuren palan”, Unkariin erikoistunut politiikan tutkija Heino Nyyssönen arvioi.
Venäjän ja Unkarin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa Pázmány Péterin katolisessa yliopistossa tutkiva András Rácz on samoilla linjoilla.
”Orbán on ollut taitava tasapainottelemaan kuilun reunalla EU:n kanssa esiintyessään maansa puolustajana Brysseliä vastaan. Nyt hän näyttää kuitenkin tehneen virheen.”
Orbánin halu leikkiä tulella 1 500 opiskelijan yliopiston tapauksessa on apulaisprofessori Ráczin mukaan tullut yllätyksenä myös monille merkittäville Fidesz-poliitikoille.
”EU-jäsenyys on Unkarille kaikki kaikessa. Kansan tuki EU:lle on unionin suurimpia. Ilman EU-jäsenyyttä maan talous romahtaisi saman tien.”
Unkari horjuttaa demokratiaansa
Pääministeri Viktor Orbán (vas.) on ollut EU:lle hankala tapaus, mutta Venäjälle yhä mieluisampi yhteistyökumppani. © LK
Neuvostoliiton romahdettua Unkari oli uusien demokratioiden mallioppilas. Unkari antoi ilmoituksen sosialismista luopumisesta ensimmäisenä itäblokin maana ja jo ennen Berliinin muurin murtumista.
”Unkari sopeutui hyvin markkinatalouteen ja keräsi 1990-luvulla leijonanosan Itä-Eurooppaan tulleista kansainvälisistä investoinneista”, Nyyssönen sanoo.
Hän käsittelee maan poliittista lähihistoriaa tuoreessa kirjassaan Tasavallan loppu? – Unkarin demokratian loppu (Atena). Otsikko kiteyttää ex-mallioppilaan alamäen. EU:hun vuoden 2004 itälaajentumisen yhteydessä liittynyt Unkari on luisunut alaspäin demokratian tilaa kuvaavissa mittauksissa.
”EU-maista Unkari on ollut suurin pudottaja ja unionin toiseksi heikoimmassa kunnossa oleva demokratia. Vain Romania jää taakse.”
Sijoitusta ovat heikentäneet esimerkiksi sananvapauden ja opposition toimintamahdollisuuksien näivettäminen. Unkarissa ei ole myöskään harrastettu ”perustuslakifundamentalismia”. Vuonna 1989 rukattua uutta perustuslakia on muuteltu tiuhaan.
”Unkarissa on nytkin Euroopan uusin perustuslaki. Se säädettiin hyvin nopeasti, ilman kansanäänestystä tai kansalaiskeskustelua”, Nyyssönen sanoo.
Myös vaalijärjestelmän säätäminen yhä enemmän voittajaa suosivaan suuntaan horjuttaa demokratiaa. Vuoden 2014 vaaleissa 44 prosenttia äänistä toi Fideszille kahden kolmasosan enemmistön parlamentissa.
”Unkarin vaalitapa on ollut jopa vähemmän edustava kuin Venäjän vastaava”, András Rácz sanoo.
Brysselistä Moskovaan
Samalla kun Budapestissa on pyllistetty Brysseliin, sieltä on kumarrettu Moskovaan. Merkiksi välien lämpenemisestä Unkari tilasi Venäjältä Mi-17 -sotilashelikoptereja.
”Parhaillaan suunnitellaan Mi-24 -mallin taisteluhelikopterien hankintaa, ja hyvin todennäköistä on, että nekin tilataan Venäjältä”, Rácz sanoo.
Vielä kauaskantoisempi sopimus maiden välillä tehtiin Paksiin rakennetusta uudesta ydinvoimalasta. Unkari tilaa voimalan venäläiseltä valtionyhtiöltä Rosatomilta ja ottaa hanketta varten 10 miljardin euron lainan Venäjältä.
EU-pakotteiden kanssa kärvistelevälle Moskovalle EU-liittolaisten löytämisestä on suurta strategista hyötyä. Orbánille energiapoliittinen kaulapanta on kuitenkin huomattava riski.
Vladimir Putinin kanssa veljeilyä ei katsota hyvällä sen enempää Brysselissä, kuin Venäjään penseästi suhtautuvissa Puolassa ja Ukrainassa.
Kaiken kukkuraksi uuden voimalan taloudellinen ennuste on heikko.
”Paksin rakentaminen perustuu oletukseen, jonka mukaan sähkön hinta tulee nousemaan seuraavan 20–40 vuoden aikana. Tällöin voimala olisi voitollinen. Moni arvio kuitenkin osoittaa, että hinta tulee pidemmän päälle laskemaan. On myös todistettu, ettei Paks-päätöksen tukena ollut minkäänlaista hankkeen tuottavuutta arvioivaa ennakkotutkimusta”, Rácz sanoo.
Hän pitää voimalahankkeen motiiveja valtapoliittisina.
”Ydinvoimalaurakan kokonaisarvo on arviolta 12 miljardia euroa. Rosatom on sanonut ulkoistavansa 40 prosenttia työstä. Käytännössä nämä urakat menevät Orbánia tukeville oligarkeille. Voimalarahojen avulla pystyy vakiinnuttamaan unkarilaisen eliitin tuen vuosiksi eteenpäin.”
”Paks-hanke lisää Venäjän vaikutusvaltaa unkarilaisen eliitin keskuudessa riippumatta siitä, kuka maata johtaa.”
Lue myös:
Näin Unkarissa: Kiusalliset ministeripaljastukset johtivat huippujournalistin potkuihin