Uuden irtisanomislain laatijat: Pienten yritysten ei tarvitse sietää työntekijältä niin paljon kuin suurten
Työministeriö muokkaa nyt kiisteltyä irtisanomislakia pikavauhdilla uuteen muotoon. Seura kysyi ministeriöltä, mitkä yksityiskohdat ovat valmiina.
Työ-ja elinkeinoministeriössä viimeistellään nyt kiisteltyä lakiesitystä, jolla helpotetaan työntekijöiden irtisanomista alle kymmenen hengen yrityksissä. Seura kysyi ministeriön hallitusneuvokselta Tarja Krögeriltä, mitkä esityksen yksityiskohdat ovat nyt valmiina.
Milloin työntekijä voidaan irtisanoa pienestä yrityksestä helpommin kuin suuresta?
”Työntekijästä johtuva irtisanomisperuste lähtee sekä isoissa että pienissä yrityksissä aina siitä, että työntekijä on menetellyt moitittavasti. Hän on esimerkiksi laiminlyönyt työvelvoitteensa, rikkonut työnantajan määräyksiä tai hänen henkilökohtaiset työntekoedellytyksenä ovat muuttuneet siten, että pieneltä työnantajalta ei perustellusti voida edellyttää työsuhteen jatkamisesta.”
”Kysymyksessä tulee olla asiallinen ja painava syy työsuhteen päättämiseen, mutta näitä kriteereitä arvioidaan ottamalla huomioon työnantajan rajatummat mahdollisuudet jatkaa työsuhdetta. Kysymys voi olla sellaisesta työntekijän epäasiallisesta käyttäytymisestä, joka merkittävällä tavalla vaikeuttaa pienen työyhteisön toimintaa. Kysymys on useimmiten siitä, että pienen yrityksen kantokyky on suurta heikompi ottamaan vastaan niitä vahinkoja, joita työntekijä menettelyllään aiheuttaa.”
Tuleeko esitykseen jotain konkreettisia esimerkkejä?
”Lakiin ei voi kirjoittaa sellaista seikkaperäistä säännöstä, että tämä ja tämä oikeuttaa irtisanomiseen pienessä firmassa, mutta ei suuressa. Emmekä voi kirjoittaa sitäkään, että vaikkapa kaksikymmentä prosenttia alempi rikkomus riittää irtisanomiseen pienessä firmassa.”
”Sama teko voi näytellä eri merkitystä siinä pienessä firmassa kuin isossa. Elävä elämä on niin kirjavaa, ettei sen kautta sääntelyn kirjoittaminen tuntuu mahdottomalta. Lakiesityksen perusteluissa tullaan kuvaamaan irtisanomisperusteita tarkemmin.”
Miten estetään se, että ihmisiä ei irtisanota pärstäkertoimen mukaan?
”Lakiesitys ei mahdollista työntekijän irtisanomista niin sanotun pärstäkertoimen perusteella. Tämä lausuntokierroksella olleen muotoilun aiheuttama väärinymmärrys on nyt tarkoitus korjata siten, että työnantajalta ei perustellusti voida edellyttää työsuhteen jatkamista. Kysymys on siten eräänlaisesta objektiivisesta mittarista.”
”Selvää on, että pienessä yrityksessä työnantajalla on pienemmät mahdollisuudet järjestellä töitä uudella tavalla silloin, kun työntekijän moitittavasta menettelystä aiheutuu ongelmia yrityksen toiminnalle.”
Eikö yhä ole vaarana, että pärstäkerroin voi vaikuttaa?
” Työyhteisön ongelmat on pyrittävä ratkaisemaan ensi sijassa muutoin kuin irtisanomalla työntekijä.”
Voiko jatkuva myöhästely olla vakavampi rike pienessä yrityksessä?
”Näin voi olla, mutta merkitystä on lähinnä sillä, minkälaisesta tehtävästä on kulloinkin kysymys ja minkälainen merkitys sillä on toiminnan jatkuvuuden kannalta. Tässä joudutaan miettimään aina irtisanomisperustetta kokonaisuutena ottaen huomioon yrityksen koko, työntekijän työtehtävät ja asema organisaatiossa.”
”On pohdittava, minkälaiset seuraukset moitittavalla menettelyllä on yritykselle. Yleisesti ottaen voi sanoa, että suurempien yritysten täytyy sietää enemmän kuin pienten.”
Onko uusista irtisanomisperusteista vaarana oikeudenkäyntisuma?
”En jaksa uskoa, että mahdotonta sumaa tulee, mutta mahdollista on, että ensi vaiheessa näitä rajoja testataan oikeudessa.”
Milloin esityksen pitää olla valmis?
”Aikataulut ovat suhteellisen tiukat. Lainsäädännön arviointineuvosto on ilmoittanut, että he haluavat ottaa tämän esityksen sinne arvioitavaksi. Kyse on siitä, onko säätelyn vaikutukset arvioitu riittävän perusteellisella tavalla. Arviointineuvosto on yleisesti ohjeistanut, että siihen pitäisi varata aikaa noin neljä viikkoa sen arvion tekemiseen. Ja kun esitys on tarkoitus antaa marraskuussa, tässä ei järin paljon ole aikaa.”