Vaarantavatko verkkopankkien uudet työkalut asiakkaan tietosuojaa?

Jaa kaverilleTilaa Seura

Verkkopankkien uudet työkalut eivät murenna asiakkaan tietosuojaa. Eikä naapuri saa tutkia tilitietojasi, vaikka olisi pankissa töissä.

Asiointi verkkopankissa

Danske Bankin verkkopankkiin ilmestyi syksyllä 2013 näkymä, josta ilmenee, paljonko rahaa minulta on mennyt asumiseen, ruokakauppaan, vapaa-ajan rientoihin ja niin edelleen.

Pidin palvelua aluksi mainiona, koska sen avulla on helppo pysyä selvillä siitä, mihin rahat kuluvat. Erään maksun kohdalla pankin luokitteluautomatiikka ei kuitenkaan toiminut, minkä vuoksi sain pyynnön ohjata maksun oikeaan luokkaan.

Pyyntö herätti kysymyksiä: Haluanko sittenkään tehdä pankille selkoa kaikista raha-asioistani, esimerkiksi siitä, miksi siirrän rahaa toisen yksityishenkilön tilille?

Ketkä pankissa saavat tutustua uuden palvelun tuottamaan tietoon kulutustavoistani? Voiko esimerkiksi Danske Bankissa työskentelevä mökkinaapurini hyödyntää uutta palvelua ja vilkaista, minkä verran rahaa minulta kuluu vapaa-ajan palveluihin tai lääkkeisiin? Voiko hän samalla tarkistaa, minkä verran minulla on säästöjä ja velkaa?

Kuulin eräältä ystävältäni, että pankin toimihenkilö oli konttorissa ihmetellyt tuttuni menojen rakennetta. Ystäväni vaihtoi oitis pankkia.

Mitä ihmettä kenenkään rahankäyttö pankille kuuluu, jos on hoitanut velvoitteensa pankin suuntaan moitteetta! Millaiset säännöt asiakkaiden tietojen suhteen mahtavat olla? Ketkä kaikki pankissa saavat asiakkaan tiedot käyttöönsä? Onko jälkikäteen mahdollista selvittää, kuka tietoja on tutkinut?
Nimimerkillä: Tietosuoja kunniaan

Kysymyksesi on mitä ajankohtaisin. Näitä oman talouden hallintaan tarkoitettuja nettipalveluita on viime aikoina ilmestynyt muidenkin pankkien verkkopankkeihin, minkä vuoksi et ole varmasti ainoa, joka pohtii tietosuoja-asioita.

Kysymyksesi saatuani soitin oitis tietosuojavaltuutettu Reijo Aarniolle. Hän kertoi, että tietosuojavaltuutetun toimistossa selvitellään paraikaa, miten Danske Bank käytännössä palveluaan pyörittää. Aarnion alustavan käsityksen mukaan ongelmia ei kuitenkaan tietosuojan suhteen ole.

Uuden palvelun tuottamat tiedot asiakkaiden menoista ja niiden jakaumista välittyvät ainoastaan asiakkaille, eikä vaaraa niiden päätymisestä pankin käyttöön näyttäisi olevan. Toisin sanoen pankki ei uuden palvelun ansiosta saa käyttöönsä uutta tai entistä pidemmälle jalostettua tietoa asiakkaistaan.

Aarnio muistutti niin ikään, etteivät uudet palvelut myöskään millään tavalla laajenna pankkien oikeuksia tutkia asiakkaidensa raha-asioita tai profiloida näitä.

Pankkien henkilökunnan oikeudet tutkia ja katsella asiakkaiden tietoja on säännöksin tiukasti rajattu. Tietoa saa hakea vain toimihenkilö, joka tarvitsee sitä asiakkaan asioiden hoitamiseen ja hänkin vain sen verran kuin käsillä olevan tehtävän hoitaminen vaatii.

Laajemmin asiakkaan tietoja voidaan tutkia vain riskienhallintatarkoituksessa eli käytännössä silloin, kun pankki harkitsee lainan antamista asiakkaalleen. Pankkien järjestelmät myös säilövät tiedon siitä, kuka on asiakkaiden tietoja tutkinut ja milloin niitä on käyty katselemassa.

Pelko siitä, että utelias mökkinaapurisi pääsisi nuuskimaan raha-asioitasi näyttäisi siis olevan turha, käytitpä pankin uutta palvelua tai et. Mikäli perusteltuja epäilyjä tietojen väärinkäytöstä olisi, asia voitaisiin pankkien järjestelmistä tarkistaa.

Tätä taustaa vasten ystäväsi kertomus siitä, että pankissa olisi kommentoitu hänen rahankäyttöään, tuntuu oudolta. Voisiko olla mahdollista, ettei kommentti liittynyt Dansken uuteen palveluun, vaan esimerkiksi lainaneuvotteluihin? Niiden yhteydessähän asiakas joutuu yleensä haarukoimaan menoja ja niiden rakennetta.

Soitin myös Danske Bankiin kysyäkseni uuden palvelun yksityiskohdista. Pankin mukaan verkkopankkia käyttävän asiakkaan ei ole pakko sitä käyttää. Palvelun saa pois käytöstä yhdellä napin painalluksella.

Jos palvelua käyttää, se luokittelee automaattisesti pankin arvion mukaan noin 90 prosenttia kaikista maksuista. Niihin kuuluvat pankki- ja luottokorttimaksut sekä pankissa tai verkkopankissa maksetut laskut. Mikäli luokittelu ei onnistu, asiakas saa mainitsemasi pyynnön maksun omatoimisesta luokittelemisesta, mutta pyynnön voi jättää huomiotta.

Edellä kerrotun perusteella en jättäisi uusia palveluja käyttämättä tietosuojapelkojen vuoksi. Olen nimittäin kanssasi samaa mieltä: palvelu on hyödyllinen. Kun tietää edes suunnilleen mihin rahat kuluvat, on helpompi tehdä viisaita valintoja. Voi esimerkiksi laskea, mistä pitäisi tänään tinkiä, jotta saisi jotakin vielä arvokkaampaa huomenna. Yhdelle se voi olla lomamatka ensi kesänä, toiselle turvallisuuden tunne, joka syntyy siitä, että on pystynyt säästämään pankkitilille hätävaran elämän ikäviä yllätyksiä varten.

Mikään ei tietenkään estä pitämästä menoista kirjaa omin voimin, mutta harva viitsii nähdä sen vaatimaa vaivaa.

Lue lisää Vivasta 13/2013!

Teksti: Helena Ranta-aho
Kuva: Colourbox

 Kauppatieteiden maisteri, MBA, Helena Ranta-aho on työskennellyt taloustoimittajana parikymmentä vuotta, viimeksi Viisas Raha -lehden toimituspäällikkönä, sitä ennen Taloussanomissa ja Talouselämässä. Nykyisin hän on vapaa taloustoimittaja.

Minun rahat vai sinun rahat ja pitääkö aikuisia lapsia auttaa? Rouva Raha -palstalla vastataan arjen rahankäyttöä koskeviin kysymyksiin.

Lähetä kysymyksesi postitse osoitteeseen Viva-raha, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia tai sähköpostitse vivaraha@otavamedia.fi.

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X