Varsinaista sorjostelua, Lappeenranta – valtuutettuja viedään kuin kuoriämpäreitä

Kaavoitus tökkii, sopimuksissa ei ole allekirjoituksia, virkamies valehtelee ja joku on tasa-arvoisempi kuin toinen. Fiktio-Sorjosen maksaa Yle, siis suomalaiset veronmaksajat – tosielämän sorjosissa lappeenrantalaiset maksavat laskun virkamiesten virheistä.

Tällaisen väitteen esittäminen vaatii jo hieman perusteluja.

Lähdetäänpä liikkeelle elokuun 25. päivästä 2008, jolloin Lappeenrannan kaupunginvaltuustoa kuumotti. Elinkeinoyhtiön toimitusjohtaja Tom Hultin vaati valtuutettuja tulenpalavalla kiireellä hyväksymään hänen junailemansa yhteistoimintasopimuksen kaupungin ja Conte Invest -yhtiön välillä Huhtiniemen alueen kehittämiseksi. Saimaan rannalla sijaitseva arvoalue nousi kansalliseen tietoisuuteen kymmenkunta vuotta sitten viime sodissa ”massateloitettujen” mutta koskaan löytymättömien joukkohautojen vuoksi.

Tom Hultin joutui eroamaan elinkeinoyhtiön toimitusjohtajan paikalta 2011. © LEHTIKUVA

Conte Invest saisi ostaa Saimaan rannalta Huhtiniemen alueen sekä 31 000 neliötä rakennusoikeutta maltillisella 3,5 miljoonalla eurolla. Conte halusi rakentaa Saimaan paraatipaikalle 70 miljoonaa euroa maksavan 17-kerroksisen kylpylähotellin ja loma-asuntoalueen.

Conte Invest oli tuttu nimi. Yhtiön osakkaat olivat osakkaina vuoden 2008 alussa toimintansa aloittaneessa Fly Lappeenranta -yhtiössä, jonka pääosakas kaupunki oli perustanut pelastaakseen hiljentyneen ja raskaasti tappiollisen lentokentän.

Vain vaatimattoman leirintäalueen sisältävä Huhtiniemi oli kruununjalokivi, jonka pikamyynti ilman kilpailutusta, arkkitehtikilpailuja ja tarkkaa harkintaa oli monelle valtuutetulle vaikeaa.

Valtuusto piti tuumaustauon. Myöhemmin kerrottiin, että valtuuston puheenjohtaja Heikki Järvenpää (kok) painosti epäröiviä valtuutettuja: sijoittaja häipyy, jos sopimusta ei nyt tule!

Suurinvestoinnin peruuntumista pelkäävä valtuusto hyväksyi sopimuksen pienillä tiukennuksilla ja ehdolla, että kaupungin ja Conten täytäntöönpanosopimus tuodaan aikanaan valtuuston hyväksyttäväksi. Kukaan ei kertonut, että sijoittajaa ei ollut olemassakaan.

© Outi Salovaara

Lappeenranta & hyvä veli -järjestelmä

Conte Investin puuhamies oli Mediakolmio-mainostoimiston yrittäjä Janne Mäenpää, jolla oli hyvät suhteet kaupunkiin. Lappeenranta osti yhtiöltä runsaasti mainos- ja markkinointipalveluja, ja Mediakolmio sai myös mukavan siivun alueen EU-hankerahoista.

Tom Hultin oli hyväksyttänyt alkuvuodesta 2006 kaupunginhallituksella Huhtiniemen kehittämissuunnitelman. Siitä ei ollut päätöstä, mikä yksityinen taho Huhtiniemen saisi haltuunsa. Kulisseissa se jo tiedettiin: kesällä 2006 Huhtiniemi-hanketta varten perustettiin Conte Invest.

Valtuutetut eivät tienneet, että vasta käynnistynyt Fly Lappeenranta oli jo kesällä 2008 konkurssin partaalla ja että Conte Invest oli luvannut tukea sitä 100 000 eurolla, jos Huhtiniemen kaavoitus etenisi – siinä ehkä yksi tulipalokiireen syy.

Tapahtui elinkeinopuolella muutakin. Alkuvuodesta 2008 kaupungin omistama Free Zone -yhtiö oli solminut Tom Hultinin neuvottelemana 13 miljoonan euron kaupat teollisuushalleista Mustolan satamassa kansainvälisen NREP-sijoitusyhtiön kanssa. Hultin mainosti NREP:lle hallien vakaata vuokralaistilannetta.

Se oli aikamoista bluffia. Päävuokralainen oli jo 2007 ilmoittanut lähtevänsä Mustolasta.

Etanan vauhtia

Huhtiniemi-hanke eteni hitaasti. Asemakaavan piti tulla nähtäville 2009, sitten 2010. Vuonna 2009 Conte Invest kertoi, että rakennuttaja olisi espoolainen GSP Group -yhtiö, jonka hallituksessa tuolloin istui muun muassa Jari Sarasvuo. Yhtiö katosi sittemmin hankkeesta. Valtuutetuille 2008 luvattua kiireistä rahoittajaakaan ei näkynyt.

Fly Lappeenrannan ympärillä kuohui. 2009 paljastui, että kaupunki oli julkisten tukien ohella pumpannut pienessä piirissä salaa veronmaksajilta konkurssikypsään yhtiöön 1,1 miljoonaa euroa. Kaikkiaan kaupunki oli tukenut puolitoista vuotta toiminutta yhtiötä 2,3 miljoonalla.

Huhtiniemelle löytyi lopulta rahoittaja joulukuussa 2010. Se oli espoolainen Ultivista-yhtiö, jonka takana ovat Laakkosen sijoittajasuvun Mikko Laakkonen, Hartwallin suvun sijoitusyhtiö sekä jääkiekkoilija Teemu Selänteen sijoitusyhtiö. Ultivista ja Conte Invest olivat perustaneet 2010 Huhtiniemi-hankkeen vetäjäksi Buildia-yhtiön.

Huhtiniemi siis eteni vihdoin. Hyvä uutinen oli sekin, että kaupunki näytti saavan lähes 4,5 miljoonan euron tuotot tonttimaan myynnistä Tyysterniemen entisen koulun alueella Saimaan rannalla. Rakennusliike Lemminkäinen voitti alueen rakentamista koskevan kilpailutuksen 2010.

Lemminkäinen-kaupan ehdoksi kirjattiin, että kaupunki saa asuinalueen asemakaavan valmiiksi vuoden 2013 loppuun mennessä. Sopimusta tehdessään kaupunki oli hyväuskoinen: olisihan kuka hyvänsä voinut valittaa kaavasta ja venyttää prosessia vuosia.

Kaupunki kirjasi Tyysterniemi-kaupasta luottavaisesti etukäteen tilinpäätökseen yli neljän miljoonan euron myyntivoitot.

Flyn loppuliuku

Parissa vuodessa miljoonatappiot lentänyt konkurssikypsä Fly Lappeenranta päätettiin ajaa alas 2010. Alasajoa hidastivat riitely, salailu ja käräjöinti.

Yhtiön pienosakkaat syyttivät kaupunkia petoksesta. Kaikkiaan kaupunki joutui maksamaan pienosakkaille noin 170 000 euron korvaukset saadakseen lunastettua näiden arvottomat Fly-osakkeet itselleen ja ajettua yhtiön alas. Kovan onnen yhtiö poistettiin kaupparekisteristä vasta heinäkuussa 2014.

Vuoden 2011 alussa elinkeinoyhtiön toimitusjohtaja irtisanottiin luottamuspulan vuoksi. Ilmapiiriselvitys kertoi vaikeista johtamis- ja ilmapiiriongelmista.

Huhtiniemen asemakaava valmistui lopulta vuonna 2012, ja samana vuonna valtuusto hyväksyi Buildian kanssa tehtävän täytäntöönpanosopimuksen. Sen jälkeen Ultivistan piti allekirjoittaa sopimus.

Buildian rakennusoikeus oli pienentynyt alkuperäisestä, ja samalla lopullinen kauppahinta oli laskenut 1,8 miljoonaan euroon.

Kaavasta kuitenkin valittivat sekä luonnonsuojelupiiri että yksityiset ihmiset. He eivät hyväksyneet tornihotellia neitseelliseen Saimaa-maisemaan. Huhtiniemi jumitti jälleen.

Samoihin aikoihin NREP-vedätys ryöpsähti silmille. NREP oli vienyt hallikaupan käräjäoikeuteen 2011, ja elokuussa 2012 oikeus velvoitti kaupungin maksamaan 1,5 miljoonaa euroa hinnanalennusta ja muita korvauksia.

Oikeuden mielestä kaupunki oli tietoisesti ylläpitänyt NREP:n virheellistä käsitystä Mustolan hallien vuokralaistilanteesta. NREP:n edustaja piti oikeudessa hyvin poikkeuksellisena sitä, että vedätystä harjoitti Lappeenrannassa julkinen taho eli kaupunki.

Kaupunki piti tuomiota perusteettomana ja valitti hovioikeuteen. Ei olisi kannattanut: kesällä 2013 Kouvolan hovioikeus nosti NREP:lle maksettavaa korvaussummaa miljoonalla eurolla 2,5 miljoonaan euroon. Korkoineen ja oikeudenkäyntikuluineen veronmaksajat pulittivat kaupungin hallivalheesta yli 3,3 miljoonaa euroa.

Sai kaupunki korvauksiakin: marraskuussa 2013 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi rakennusyhtiö Lemminkäisen maksamaan Lappeenrannalle yli 416 000 euroa maanlaajuisen asfalttikartellin ylihinnoittelusta vuosilta 1999–2002. Lemminkäinen maksoi korvaukset, mutta vei asian hovioikeuteen.

Kansainvälinen NREP-kiinteistösijoitusyhtiö osti 2008 Lappeenrannan kaupungilta Mustolan satamasta teollisuushalleja. Petokseen perustunut kauppa tuli kalliiksi kaupungille. © Outi Salovaara

Tyysterniemi lopahtaa

Keväällä 2014 vuodesta 2010 lähtien vireillä ollut Tyysterniemi-hanke lopahti. Rakennusyhtiö Lemminkäinen kertoi vetäytyvänsä hankkeesta, jonka kaava-asia ei ollut edennyt mihinkään.

Lappeenranta väitti, että Lemminkäisen vaatimat selvitykset ja tarkistukset olivat viivyttäneet kaavan tekemistä. Lemminkäinen ei suostunut kommentoimaan hankkeen myttyyn menoa mitenkään.

Koska Tyysterniemi-sopimus ei sisältänyt mitään sanktioita yhtiön vetäytymisen varalta, kaupunki ei saanut mitään korvausta vuosien odottelusta. Hanke oli palannut nollapisteeseen, ja kaupunki joutui tekemään tilinpäätökseensä yli neljän miljoonan euron alaskirjaukset saamatta jääneistä myyntivoitoista.

Huhtiniemen hotellikaava kuitenkin valmistui lopulta elokuussa 2014 valituskierroksen jälkeen, ja rakentaminen olisi voinut alkaa. Suhdanteet olivat kuitenkin ehtineet heikentyä, ja valtuusto myönsi Ultivistalle lisäaikaa sopimusten allekirjoittamiseen vuoden 2016 loppuun asti.

Samalla Huhtiniemen leirintäalueen pitkäaikaisen yrittäjän roikkuminen löysässä hirressä jatkui. Kaupunki oli vuodesta 2008 lähtien hotelli-investointia odotellessaan tehnyt vuokrasopimuksen leirintäalueesta vain vuodeksi kerrallaan. Tienoon ainoaa leirintä- ja karavaanarialuetta ei ollut koko aikana remontoitu, ja lyhyt vuokrasopimus esti yrittäjää markkinoimasta leirintäaluetta pitkäjänteisesti.

Huhtiniemi jumitti, mutta hanketta puuhannutta Mediakolmiota myös onnisti. Liikekeskus Centre valmistui kesällä 2015 poikkeamisluvalla ydinkeskustaan kaupungintalon jatkeeksi. Mediakolmion toimitusjohtaja Mäenpää on investointiyhtiönsä kautta Centre-kiinteistöyhtiön osakkaana, ja Mediakolmio sai Centrestä itselleen uudet liiketilat.

Poikkeamislupa järjestyi kivuttomasti, sillä Centren rakentajilla oli kiire. Centre poikkesi sekä kaavan sallimasta kerrosluvusta, rakennusalasta että käyttötarkoituksesta. Centrellä ei vieläkään ole lainvoimaista kaavaa.

Centre-liikekeskus valmistui pikavauhtia poikkeusluvalla 2015, eikä sillä vieläkään ole lainvoimaista kaavaa. © Outi Salovaara

Olematon sopimus

Lokakuussa 2016 kaupunki sai taas jobinpostia. Helsingin hovioikeus totesi, että kaupunki ei ollut muistanut tehdä saatavien vanhentumisen katkaisemisilmoitusta asfalttikartellijupakassa. Juristien unohduksen vuoksi kaupunki joutui maksamaan Lemminkäiselle takaisin saamansa yli 416 000 euron kartellikorvaukset korkoineen.

Surkeus jatkui: Huhtiniemi-hanke sai joulukuussa 2016 lopullisen kuoliniskun. Ultivista ilmoitti vetäytyvänsä hankkeesta ja vaati kaupungilta takaisin vuonna 2008 maksettua 100 000 euron käynnistymismaksua.

Etelä-Saimaa-lehti ihmetteli, miksi alkuperäiset Huhtiniemi-sopimukset eivät päteneet: ne lupasivat liki 400 000 euron korvaukset, mikäli hanke kaatuu vastapuolen aloitteesta.

Kävi ilmi, että koko Huhtiniemi-sopimus oli juridisesti rauennut jo vuonna 2012: Ultivista ei ollut vastoin valtuutettujen luuloa koskaan allekirjoittanut tehtyä täytäntöönpanosopimusta.

Asiaa vuodesta 2008 lähtien valmistellut kaupunginsihteeri, juristi Juha Willberg, kertoi turhaan pyytäneensä Ultivistalta allekirjoitusta. Valmistelu kuitenkin jatkui ikään kuin kaikki olisi kunnossa. Willberg kertoi allekirjoitusten puuttumisesta valtuustolle vasta 2015 ja tuolloinkin niin epäselvästi, että tosiasiallinen tilanne ei käynyt ilmi.

Willberg ei vastannut Seuran kysymyksiin siitä, miksi hän viivytteli asioiden kertomisessa.

”Kuka tahansa voi tänne ilmoittaa olevansa toimittaja ja tekevänsä juttua ties minne. En vastaa tällaisiin kyselyihin”, hän totesi Seuralle.

Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva korosti Etelä-Saimaassa, että kaupunki haki Huhtiniemestä suurinvestointia, ei suurkorvauksia. Virkamiehet olivat myös tyytyväisiä siihen, että nyt Huhtiniemeen oli kuitenkin saatu kaava.

Hitto mitä tomppeleita

Kansalaisissa alituiset kalliiksi tulevat sotkut herättävät ihmetystä. Onko päällä joku Lappeenrannan tauti?

”Ei voi kiistää, etteikö Lappeenrantaan olisi pakkautunut näitä. Kuntalaiset ajattelevat, että voi hitto minkälaisia tomppeleita, ja se on ymmärrettävää”, sanoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Kakkola (sd).

Hän uskoo, että esimerkiksi Huhtiniemi-hankkeen todellinen ja jalo tarkoitus oli saada kaupunkiin 70 miljoonan investointi. Kakkolan mielestä valtuutettujen kuitenkin pitäisi voida luottaa virkamiesten avoimuuteen asioiden esittelyssä.

”Ei jokainen valtuustoryhmä voi palkata omaa juristia.”

Myös hallinto-oikeuden professorin Olli Mäenpään mukaan syntyy käsitys, että ylin päättävä elin eli valtuusto ei ole aina saanut riittävästi tietoa siitä, mitä valmistellaan ja millaiset taloudelliset vastuut ovat käsittelyssä.

”Valtuutetuilla on oikeus odottaa, että he saavat pyytämättä ja ymmärrettävässä muodossa keskeiset kunnan taloutta ja päätöksentekoa koskevat tiedot. Syntyy myös mielikuva, että kaikki eivät miellä olevansa virkavastuussa omista tehtävistään, ja vaikka ymmärtäisivätkin, niin kaupunki ei ole ollut aktiivinen siinä asiassa”, hän huomauttaa.

Lappeenrannan kaupungilla olisikin tilivelvollisuudessa ja vastuullisuudessa petrattavaa.

Kakkola arvioi, että päätöksenteon sotkut voivat heijastua kunnallisvaaleihin. Mutta mikä puolue hyötyy ja mikä kärsii?

”Ei tässä kukaan pääse itseään puhtaaksi pesemään”, hän sanoo.

Mäenpää muistuttaa, että äänestäjä voi vaikuttaa poliittiseen vastuuseen äänestämisellä, mutta se ei anna oikeutta unohtaa virkamiesten oikeudellista vastuuta. Mediaa professori kiittää.

”On hyvä, että näitä asioita käsitellään ja arvioidaan julkisuudessa.”