Viime vaaleissa ehdokkaista työttömiä 169, nyt vain 9 – mitä tapahtui?
Eduskuntaan pyrkijöistä harva on tilastojen mukaan työtön. Totuutta todennäköisesti kaunistellaan.
Työttömät osoittivat mieltään tekemällä lumiveistoksia Eduskuntatalon portaille maaliskuussa 1994.
Vain yhdeksän eduskuntavaaliehdokasta ilmoittaa ammattiasemakseen työtön. Ehdokkaita on yhteensä 2 146.
”Vain yhdeksän?” erikoistutkija Erkka Railo Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksesta ihmettelee.
Työttömien määrä käy ilmi tiedoista, jotka oikeusministeriö on kerännyt eduskuntavaaliehdokkaista.
Kaunisteltu totuus
Tämän vuoden tilastojen perusteella työttömiä ei ole suurissa puolueissa lainkaan vasemmistoa lukuun ottamatta.
Työttömät ehdokkaat kuuluvat muun muassa itsenäisyyspuolueeseen, muutos 2011 -puolueeseen, Suomen kommunistiseen puolueeseen ja piraattipuolueeseen. Yksi on sitoutumaton.
Sen sijaan edellisten, vuoden 2011 eduskuntavaalien ehdokkaista seitsemän prosenttia oli Tilastokeskuksen keräämien tietojen mukaan työttömiä. Se tarkoittaa 169 ehdokasta.
Eniten työttömiä ehdokkaita oli vuoden 2011 vaaleissa perussuomalaisilla, noin 11 prosenttia kaikista ehdokkaista. Myös kokoomuksen ehdokkaista ainakin yksi oli työtön.
Onko ammattiasemaa kaunisteltu tänä vuonna vai ovatko työttömät ehdokkaat todella vähentyneet?
Erkka Railo uskoo, että totuutta kaunistellaan.
”Työnhaussakin on parempi ilmoittaa entinen ammattinsa kuin se, että on työtön”, hän toteaa.
Oletko työtön vai et?
Kaunisteleminen on mahdollista, sillä ehdokkaat voivat täyttää ammattinsa itse oikeusministeriön tietoihin.
Edellisten vaalien työttömien määrästä kertova Tilastokeskuksen tilasto sen sijaan perustuu viralliseen työssäkäyntitilastoon.
Eräs eri yhteyksissä eri ammattinimikkeellä esiintyvä ehdokas on vihreiden Jukka Vornanen Varsinais-Suomesta.
Oikeusministeriön tiedoissa hänen ammattiasemakseen kerrotaan ”filosofian maisteri ja tohtorikoulutettava”. Varsinais-Suomen vihreiden verkkosivuilla Vornasen esittelytekstissä kuitenkin lukee ”vastavalmistunut työtön maisteri”.
Vornanen kertoo, että päätös olla ilmoittamatta työttömyyttä oikeusministeriön tilastoon oli jossakin määrin tietoinen.
”Olen tohtorikoulutettava, mutta en saa siitä tällä hetkellä rahaa. Olen statusten rajamailla enkä ole selvittänyt TE-toimiston kanssa sitä, olenko virallisesti työtön vai en”, Vornanen selittää.
Alle tonnilla ei pääse läpi
Edellisissä vaaleissa vain yksi työtön valittiin eduskuntaan. Työttömien mahdollisuutta tulla valituiksi rajoittavat jo taloudelliset realiteetit.
”Vaalibudjetti merkitsee todella paljon”, politiikan tutkija Erkka Railo toteaa.
Railo nostaa esiin valtiotieteiden tohtori Tomi Venhon tekemän vaalirahatutkimuksen. Sen mukaan vuonna 2011 eduskuntaan valitut ehdokkaat käyttivät kampanjointiin keskimäärin 34 900 euroa. Kaikkien ehdokkaiden keskimääräinen budjetti oli 13 530 euroa.
”Valituksi tulleet käyttivät siis moninkertaisesti enemmän rahaa kuin mitä keskimäärin käytettiin”, Railo toteaa.
Alle tuhannen euron kampanjaa kävi 714 ehdokasta. Heistä ketään ei valittu.
43 läpimennyttä puolestaan kulutti kampanjaansa yli 50 000 euroa.
”Tämä on aika jäätävää informaatiota”, Railo toteaa ja ihmettelee, miksi rahan vaikutuksesta puhutaan julkisesti niin vähän.
”Tilanne on mennyt sellaiseksi, että vaaleihin käytetyt summat ovat nousseet todella isoiksi. Raha ei tietenkään takaa läpimenoa, mutta sitä ilman on vaikeaa pärjätä.”
”Vaalivudjettini pieneni”
Kampanjaan käytetystä rahasta reilu kolmannes on ehdokkaiden omaa rahaa. Loppu rahoitus tulee muun muassa tukiryhmiltä, yrityksiltä ja yksityisiltä lahjoittajilta. Myös lainalla katetaan kuluja.
”Valituilla ehdokkailla suurin rahallinen tuki tuli yrityksiltä”, Railo kertoo.
Yritykset tukevat herkemmin tunnettuja ehdokkaita. Ja suurilla summilla. Tämä voi vääristää kuvaa.
”Kokoomuslaiset ja keskustalaiset isot kihot saavat yrityksiltä paljon rahaa. Alle tuhannella eurolla kampanjoivan voi puolestaan olla vaikeaa saada yrityksiä mukaan”, Railo arvelee.
Vihreiden ehdokas Jukka Vornanen kertoo, että työttömyys on vaikuttanut hänen kampanjointiinsa. Vaalibudjetti on paljon pienempi kuin hän oli alun perin ajatellut.
”Varsinais-Suomessa budjetit ovat onneksi vähän pienempiä. Helsingissä olisi työttömänä varmasti mahdotonta päästä läpi”, Vornanen toteaa.
”Työttömyyden kokemus on myös vaikuttanut vaaliteemoihini. Kun on nähnyt omakohtaisesti, miten työttömyysturvajärjestelmä toimii, ymmärrys ja halu muuttaa asioita ovat lisääntyneet.”
Harvoja poikkeuksia
Vaikka ilman rahaa on vaikeaa kampanjoida, poikkeuksiakin on. Railo nostaa esiin perussuomalaisten Halla-ahon, joka kampanjoi ilman suuria summia.
Lisäksi netti ja sosiaalinen media mahdollistavat kampanjoinnin ilman suurta budjettia.
”Sisäänpääsy ilman rahaa ei ole mahdotonta, mutta tilastot antavat suuntaa siitä, että on vaikeaa se on”, Erkka Railo toteaa.