Terveysnatsi, kielioppinatsi, stereonatsi - Kuka keksi sanoa natsi?

Nykykielenkäytössä natsi ei merkitse pelkästään kansallissosialismin kannattajaa, vaan ketä tahansa jyrkän määräilevää henkilöä. Mutta tiesitkö, että natsi-sanan historialla on viihdyttävä tarina, jossa seikkailevat pyhimys ja maalaistollo.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Mistä juontaa natsi-sanan juuret?

Nykykielenkäytössä natsi ei merkitse pelkästään kansallissosialismin kannattajaa, vaan ketä tahansa jyrkän määräilevää henkilöä. Mutta tiesitkö, että natsi-sanan historialla on viihdyttävä tarina, jossa seikkailevat pyhimys ja maalaistollo.
(Päivitetty: )
Teksti: Kimmo Laakso

Nykykielenkäytössä natsi ei merkitse pelkästään kansallissosialismin kannattajaa, vaan ketä tahansa jyrkän määräilevää henkilöä. Ketä tahansa voidaan tarpeen tullen ja tilanteesta riippuen kutsua terveysnatsiksi, kielioppinatsiksi, feminatsiksi, stereonatsiksi tai vaikkapa hygienianatsiksi. Natsi-sanan renessanssista voi siis jo puhua. Google-haku sanalla natsi tuottaa yli puoli miljoonaa osumaa.

Mutta miten sana syntyi?

Kalevi Koukkusen sanakirjan Atomi ja missi mukaan natsi-sana tuli suomen kieleen vuonna 1932. Elettiin aikaa, jolloin edellisen vuosikymmenen iskulause ikkunat auki Eurooppaan näytti unohtuneen. Oikeistoradikalismi saavutti huippunsa vuosikymmenen alkuvuosina, Hitler tuli valtaan seuraavana vuonna.

Rauhan sanomia -niminen julkaisu peräänkuulutti Hitlerin valtaantulon aikoihin ”evankeliumia joka sopisi meidän natsilaisille urhoillemme.” Esimerkki kaikessa juhlavassa vakavuudessaan osoittaa kotimaisten kirjoittajien tietämättömyyden natsi-sanan alkuperäisistä käyttöyhteyksistä ja vivahteista saksan kielessä. Nämä ivalliset lähtökohdat olivat myöhemmin syy, miksi kansallissosialistit itse eivät halunneet mielellään kuulla natsi-sanaa.

Lyhenne sanasta kansallissosialisti

Kielihistoriaan erikoistuneen professori Kaisa Häkkisen mukaan sana natsi on lainaa saksasta. Nazi on lyhenne sanasta Nationalsozialist eli kansallissosialisti. Tässä mielessä natsi rinnastuu muihin kielemme alkukirjainlyhenteisiin, kuten luomu, tupo ja persu.

”Persu-sanaa on pidetty haukkumasanan luonteisena ilmeisesti siksi, että se muistuttaa perse-sanaa. Samalla tavalla lyhentämällä on suomen kieleen tehty monia muitakin sanoja, eikä tässä sananmuodostustavassa sinänsä ole mitään halventavaa,” Häkkinen sanoo.

Hän ei ole kuullut saksalaisen sanakirjan, Friedrich Klugenin Etymologisches Wörterbuch der deutschen Sprachen vuoden 2002 painoksen tarjoamaa selitystä. Sen mukaan natsi on parodia sosialisteille annetusta sozi-lempinimestä. Sanakirjan mukaan lyhennys national-sozial-sanasta vuodelta 1903 ei vaikuttanut sanan natsi käyttöönottoon.

”En muista koskaan nähneeni selitystä,” Häkkinen toteaa kummastellen.

Saksan kielessä käytettiin vuosisadan alussa kansainvälisyyttä painottavasta sosialistisesta liikkeestä ja sen edustajista nimitystä internazi. Koska natsit halusivat sanoutua irti kansainvälisyydestä, he eivät halunneet kansallista sosialismia ajavia kutsuttavan nimellä, joka yhdistettiin sosialismiin. Sosialisteista oli jo ennen natseja käytetty lempinimeä sozi. Saksan sana nazi tuntui parodialta uuden liikkeen toimintaperiaatteista ja erottumistarpeesta.

Göbbels yritti kuitenkin kiistakirjasessaan vuonna 1923 kääntää epätoivotun rinnastuksen puolueen eduksi – hän nimesi kirjasensa Nazi-Sozi, hieman samaan tapaan kuin nykyisin suvaitsevaisena itseään pitävä pukee ylleen paidan, jonka rinnassa lukee suvakkihuora.

Nazi – lempinimi kömpelölle

Kansallissosialismin vastustajien joukossa perinteinen Nazi-lempinimi sai uusia merkityksiä kansallissosialismin tultua mukaan poliittiselle pelikentälle.

Erityisesti katolilaisessa Baijerin osavaltiossa ja Itävallassa Ignatius oli pitkään ollut suosittu miehen etunimi. Suuren suosion taustalla lienee vaikuttanut Ignatius Loyola, jesuiittaveljeskunnan perustaja. Vaikutusvaltaisen saksankielisen etymologiasanakirjan, Klugenin Etymologisches Wörterbuch der deutschen Sprachen mukaan Ignatiuksia tavattiin tuttavallisemmin kutsua Natseiksi, siis saksalaisittain Nazeiksi.

”Nazi-nimi on rakastettu eteläsaksalaisten kansallissosialismin vastustajien joukossa, sillä siellä Nazi-lempinimeä käytetään myös kuvaamaan kömpelöä henkilöä”, sanakirja toteaa.

Kyseessä on tuttavallinen hellittelymuoto virallisen tuntuisesta nimestä. Baijerilaisessa kansanperinteessä kiersi lisäksi tarinoita, joiden päähenkilö oli nimeltään Ignatius, kouluja käymätön maajussi. Ehkä samaan tapaan joku on joskus nauranut laihialais- tai hölmöläistarinoille. Toilaileva Nazi ei luonnollisesti ollut hyvää peeärrää kansallissosialisteille. Englannin kielessä Ignatius-nimeä vastaava esimerkki liittyy nimeen Richard. Richardin lempinimestä Hick tulee myös maalaistolloa merkitsevä sana.

Pakolaiset ottivat käyttöön natsi-sanan

Yllä esitetty kertoo lyhykäisyydessään sen, mitä Mark Forsyth toteaa kirjassaan Etymologicon. Natsi-nimen käyttö levisi ensimmäisenä Saksasta paenneiden keskuudessa ulkomailla ja tuotiin saksaan takaisin laajemmin sodan jälkeen. Pakolaiset käyttivät mielellään sanaa natsi, ja sillä seurauksella ei-saksalaisissa maissa alettiin jopa uskoa, että kyseessä oli puolueen virallinen nimi.

Todennäköisempää on, että välttyäkseen turpakeikalta saksalaiset Saksassa käyttivät mieluummin nimeä Nationalsozialistische Deutsche Arbeiterpartei.

 

X