Sisäministeri Maria Ohisalo aikoo matkustaa Mogadishuun – Asialistalla somalialaisten pakkopalautukset
Poikkeuksellisen vierailun päätarkoitus on vahvistaa maiden yhteistyötä kriisinhallinnassa. Myös Suomen ja Somalian väliltä yhä puuttuvasta palautussopimuksesta keskustellaan.
Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr) Mogadishun matkan aikataulua tai ohjelmaa ei ole julkistettu.
Seuran tietojen mukaan sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) aikoo tehdä Somalian pääkaupunkiin Mogadishuun työvierailun vielä tämän vuoden aikana.
Ensimmäinen, ja toistaiseksi ainoa, suomalainen ministeritason vierailu Somaliaan nähtiin vuonna 2013, kun ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) ja kehitysministeri Heidi Hautala (vihr.) piipahtivat viiden tunnin ajan Mogadishussa osana Afrikan sarven kiertomatkaansa.
Suomalaisministerit keskustelivat tuolloin muun muassa Somalian presidentin ja ulkoministerin kanssa maan kehityksestä ja kansainvälisen yhteisön antamasta avusta. Silloin Suomi tuki Somaliaa noin yhdeksällä miljoonalla eurolla vuodessa. Viime vuonna tukisumma oli kymmenen miljoonaa euroa.
Nyt valmisteilla olevan Ohisalon vierailun asialista on samansuuntainen. Pääpaino on maiden välisissä suhteissa ja Somalian oikeusvaltiokehityksen vahvistamisessa.
Virkamiesten kielellä kyse on siviilikriisinhallinnasta. Se tarkoittaa esimerkiksi Somalian poliisin, syyttäjälaitoksen, rajaviranomaisten ja korruption vastaisen toiminnan tukemista muun muassa koulutuksen avulla.
Parhaillaan Somaliassa on käynnissä YK:n ja EU:n johtamat siviilikriisinhallinnan hankkeet, joissa työskentelee yhteensä kymmenen suomalaista.
Lisäksi puolenkymmentä suomalaista antaa johtamiskoulutusta Somalian asevoimien johdolle, mutta sotilasasiat eivät kuulu Ohisalon vierailun asialistalle.
Paluu ministeritasolle
Ohisalon vierailun toinen tärkeä asiakokonaisuus on maahanmuutto. Viimeisen vuoden aikana Suomi on tehnyt somalialaisten oleskeluluvista yli 3600 päätöstä, joista kielteisiä oli lähes 700.
Karkotus- ja käännytyspäätöksiä tehtiin samalla ajanjaksolla yhteensä 80 kappaletta. Niiden taustalla oli usein joko kielteinen turvapaikkapäätös tai oleskelulupaa hakeneen rikos. Pakkopalautuksia toteutetaan kuitenkin vuosittain vähemmän, muun muassa siksi, että päätöksistä valitetaan usein.
Palautusten toimeenpanoa on hankaloittanut se, ettei maiden välillä ole niistä sopimusta.
Juha Sipilän (kesk.) hallitus yritti neuvotella takaisinluovutussopimusta. Esimerkiksi sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) tapasi somalialaisen kollegansa Suomessa, mutta sopimusta ei tuolloinkaan saatu aikaiseksi.
Antti Rinteen (sd.) hallitus ilmoittaa ohjelmassaan, että se ”pyrkii saamaan aikaan palautussopimukset kaikkien keskeisten kolmansien maiden kanssa, joiden kansalaisia Suomi voi palauttaa turvallisesti”. Tähän asti nykyhallitus on keskustellut aiheesta somalialaisten kanssa virkamiestasolla.
Ohisalon Somalian-vierailu merkitsee toteutuessaan sitä, että keskustelu palautussopimuksesta palaa jälleen ministeritasolle. On tosin vaikea ennakoida sitä, onko tämä merkki siitä, että läpimurto pitkissä neuvotteluissa olisi nyt lähempänä kuin ennen.
Takaisinluovutussopimuksen puuttumisesta huolimatta somalien pakkopalautuksia on toteutettu niin Sipilän kuin Rinteen hallituksen aikana.