Eikö mikään riitä Metsähallituksen lisätuottoa vaativille yhtiöittäjille? Kansallispuistot ovat jo nyt hyvä bisnes

Jaa kaverilleTilaa Seura
Oulangan kansallispuiston Karhunkierros on Suomen suosituimpia luontomatkailukohteita. KARI SANTALA/Om-arkisto. © Kari Santala/Om-arkisto
Tällä viikolla ratkeaa pitkälti metsähallituslain kohtalo. Hallituksen kiirehtimä lakiesitys on saanut vastaansa kiihkeää kritiikkiä.

Yhteiskuntasopimuksen nyrkkitervehdyksien saattelema repaleinen haaksirikko ei ole onnistunut jättämään metsähallituslain uudistamisaikeita piiloon julkisuudelta.

Tämän viikon torstaina eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta tekee mietinnön kohutusta metsähallituslaista. Useimmissa tapauksissa valiokunnan mietintö on myös eduskunnan lopullinen tahto.

Ennen ratkaisevaa äänestystä eduskuntaan toimitetaan yksityishenkilöiden aloittama kansalaisadressi, jota luontojärjestöt ovat aktiivisesti sosiaalisessa mediassa levittäneet. Adressin oli maanantaina keskipäivällä allekirjoittanut yli 117 000 henkilöä. Muiden seikkojen joukossa adressissa kiinnitetään huomio hallituksen kiireeseen yhtiöittää Metsähallitus. Adressissa toivotaan lain valmistelun rauhoittamista.

Metsähallituslaki sai lausuntokierroksella kritiikkiä paitsi useilta luonnonsuojelujärjestöiltä, myös esimerkiksi Pohjois-Suomen kunnilta, Saamelaiskäräjiltä ja Puuliitolta.

Keskustalainen kansanedustaja ja maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä kertoi Maaseudun Tulevaisuudelle, että esityksen tärkein muutos on Metsähallituksen metsätalouden yhtiöittäminen. Tavoitteena on muodostaa Metsähallituksesta valtion erityisliikelaitos. Järjestelyssä Metsähallituksen markkinaehtoinen liiketoiminta olisi sijoitettu tytäryhtiöihin. Useat tahot ovat nähneet juuri yhtiöittämisen ongelmallisena, koska yhtiöitetyn luonnon pelätään olevan kaupan.

Riittääkö 10-kertainen tuotto hallitukselle?

Yhtiöiden tarkoituksena on tehdä voittoa. Mikä sitten olisi tarpeeksi tuottoa?

Jo nykyisellään kansallispuistot ja retkeilualueet ovat taloudelle tärkeitä. Useilla paikkakunnilla kansallispuistot ovat jopa talousveturin asemassa, ja jokainen valtion kansallispuistoihin sijoittama euro palautuu keskimäärin 10-kertaisesti takaisin paikallistaloudelle. Matkailukeskusten lähistöllä sijaitsevien kansallispuistojen tuotto paikallistaloudelle on vielä suurempi, noin 14-kertainen.

Monille paikallistalouksille kansallispuistot muodostavatkin oleellisen osan taloudesta, sillä suomalaiset ovat todella kiinnostuneita luonnossa liikkumisesta. Sanomalehti Karjalaisen mukaan jopa 96 prosenttia suomalaisista liikkuu vuosittain luonnossa. Kaikkiaan Metsähallituksen hoitamille valtion suojelualueille tehtiin vuonna 2015 lähes 6,2 miljoonaa käyntiä.

Suomen 39 kansallispuiston talouslukemat vuodelta 2015 ovat vakuuttavia: kävijöiden kokonaistulo- ja työllisyysvaikutukset olivat yhteensä 141,5 miljoonaa euroa ja 1 400 henkilötyövuotta.

Ei vain rahassa mitattavaa hyvinvointia

Parhaillaan Yleisradion kanavilla esitettävä luontodokumenttisarja Erämaan lumo kuvaa juuri suomalaisia kansallispuistoja. Sarjan ohjaaja, kuvaaja ja käsikirjoittaja Petteri Saario on seurannut metsähallituslain ympärillä käytävää keskustelua huolestuneena.

”Huolestuttaahan se, kun lähes kaikki tahot tutkijoista viranomaisiin ja järjestöihin ovat antaneet lain valmistelulle tiukkasävyisen lyttäyksen”, Saario sanoo.

Metsähallituslain uudistamisen vastustajat ovat kiinnittäneet erityistä huomiota siihen, että jos Metsähallitus yhtiöitetään hallituksen aikeiden mukaisesti, se voidaan myös myydä.

”Voidaan kysyä, että pitääkö kaikki olla kaupan? Käykö metsän kanssa kuten kaivosasiassa, eli että lupaukset ja puheet ovat täysin ylimitoitettuja ja meille jää vain ongelmia?”, Saario miettii.

Luonnon ja talouden välillä käytävässä keskustelussa ohitetaan usein muu kuin suoraan työpaikkoina mitattavissa olevat arvot. Luonnon tuottama  hyvinvointi on kuitenkin hyvin monimuotoista. Jo kymmenen minuutin oleskelu luonnossa laskee verenpainetta, ja mitä pidempään ihminen luonnossa on, sitä paremmin hän voi.

”Jos miettii työllisyysvaikutuksen lisäksi luonnon vaikutuksia esimerkiksi kansanterveydelle ja Suomen imagolle, vaikutukset kertyvät lähes mittaamattoman arvokkaiksi”, Saario sanoo.

”Huonoa lainkirjoittamista”

Lakiesityksessä todetaan, että ”julkisten hallintotehtävien hoitoon tarkoitetulla valtion maa- ja vesiomaisuudella ei ole tuottovaatimusta”. Lakiin tulleen muutosesityksen myötä lauseeseen on kuitenkin lisätty yksi sana. Uudessa muotoilussa ”valtion maa- ja vesiomaisuudella ei lähtökohtaisesti ole tuottovaatimusta”.

Suomen luonnonsuojeluliiton johtava asiantuntija Ilpo Kuronen pitää muotoilua ongelmallisena.

”Tulkinnanvaraa jättävä sanalisäys on huonoa lainsäädännön kirjoittamista. Muotoilu saattaa uhata luonnonsuojelualueita. Esimerkiksi Nuuksion kansallispuistosta voitaisiin myydä vaikkapa 10 hehtaaria talousmetsäksi”, Kuronen sanoo.

Myös Petteri Saario kummastelee muotoilua.

”Lakien pitäisi toimia oikeudenmukaisesti ja viisaasti riippumatta siitä, kuka niitä tulkitsee. Mielestäni ei kannata rakentaa systeemiä, joka mahdollistaa luonnon myymisen tahoille, jotka eivät sen arvoa ymmärrä”, Saario sanoo.

Sosiaalisessa mediassa metsähallituslakia on kommentoitu ahkerasti. Oppositiopoliitikot ja kansalaiset ovat rinta rinnan ottaneet kantaa lakiin, mutta hallituspuolueiden ääntä Twitterissä ei juuri ole kuultu.

Twitterissä metsähallituslaista sanottua:

X