Kummolan taloussotkut ihmetyttävät: kiekkopomon yhtiö syyllistyi useisiin kirjanpitorikkomuksiin

Pentti Sainio on tonkinut 16 vuotta jääkiekon taustabisneksiä. Uudessa paljastuskirjassa nostetaan esiin Kummolan taloussotkut ja Hjallis Harkimon rooli venäläisten oligarkkien pelikaverina.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kalervo Kummola lähettää terveisiä hänen talousasioitaan selvittäneelle Seuran toimittajalle: ”Mut oo nyt säkin tarkkana, ettet säkin oo siellä penkillä s..tana, kun ruvetaan penkomaan tätä juttua.” Kuva: Kosti Heiskanen/ Otavamedia.

Pentti Sainio on tonkinut 16 vuotta jääkiekon taustabisneksiä. Uudessa paljastuskirjassa nostetaan esiin Kummolan taloussotkut ja Hjallis Harkimon rooli venäläisten oligarkkien pelikaverina.
Teksti:
Mikael Vehkaoja

Onneksi on jääkiekko. Piristysruiske harmaan arjen keskellä. Kun Leijonat voittavat, kansa vaeltaa torille. Minä, Teemu Selänne ja Tasavallan Presidentti. Me ollaan sankareita kaikki.

”Joku haluaa aina uskoa sankaritarinoihin. Tieto, joka sotii toivekuvia vastaan, on vastenmielistä”, Pentti Sainio, 63, sanoo.

Viimeiset 16 vuotta hän on penkonut jääkiekon taustapelejä intohimolla, joka saisi monen urheiluhullun kateelliseksi. Mutta Sainio ei ole urheiluhullu. Konkaritoimittaja haluaa välittää tietoa, vaikka se voi ”romuttaa aika paljon ihmisten maailmankuvaa”.

Siinä leikissä viestinviejä polttaa herkästi näppinsä.

 

Kadonneet nallet

Sainio kiinnostui urheilun taustapeleistä vuonna 1998. Lastenklinikan kummien varainkeruuseen liittyi sotkuja, jotka johtivat

Hjallis ja Leena Harkimon kautta jääkiekkoseura Jokereihin. Harkimot käyttivät 90-luvun alussa konkurssikypsää kiekkoseuraa hyväntekeväisyystoiminnan vetonaulana.

”Vääjäämättömästi asiakirjoista paljastui, että Jokereilta oli jäänyt tilittämättä paljon luvattuja rahoja Lastenklinikan Tuki ry:lle”, Sainio kertoo.

Sainion selvitysten mukaan osa sairaille lapsille maksetuista rahoista päätyi Jokereiden taseeseen, ja Harkimoiden lähipiiri osallistui taloudellisiin väärinkäytöksiin.

Kulisseissa joukko liikemiehiä omisti firmoja ristiin. Välistä vedettiin lihavia palkkioita, työntekijöiden palkat jätettiin maksamatta. Rekkalasteittain Selänteen mukaan nimettyjä Teemu-nalleja katosi.

Kirja Harkimoiden hattutemppu ilmestyi vuonna 1999. Harkimo ja hänen juristinsa Juha Rantasila aloittivat heti vastatoimet. Mediataloja uhattiin kunnianloukkaussyytteillä.

Ovet alkoivat sulkeutua Sainion edessä.

Jokerien talousvaikeudet olivat tuolloin taakse jäänyttä elämää. Narripaidoista oli tullut haluttua kauppatavaraa. Sanoma-konserniin kuuluva Rautakirja haali itselleen merkittävän osuuden Jokereiden osakkeista.

Rautakirjan toimitusjohtaja Hannu Syrjäsen mahtikäskyllä Harkimoiden hattutemppu vedettiin pois Akateemisesta ja Suomalaisesta kirjakaupasta. Lehdet vaikenivat aiheen kuoliaaksi.

Ajankohtaisen Kakkonen lähti tekemään Sainion kirjan pohjalta juttua, mutta Harkimo kieltäytyi haastattelusta. Lähetyspäivänä juttu päätettiin hyllyttää. Sainion väitteitä pidettiin liian tulenarkoina.

Kirjailijalle jäi käteen kasa itse kustannettuja kirjoja ja muhkea painolasku.

 

Toinen erä

Etelässä kevät on jo pitkällä, mutta Paltamossa, Kainuun sydämessä, on vielä lunta.

Pentti Sainio johdattaa vieraat työhuoneensa, joka kaipaisi kipeästi siivousta. Kaapit ja kirjahyllyt tursuavat sotahistoriaa käsittelevää kirjallisuutta (Sainio on innokas alan harrastaja), tilinpäätöksiä, pöytäkirjoja ja muistiinpanoja. Läjäpäin tausta-aineistoa uuteen paljastuskirjaan.

Sainio on saamassa revanssinsa. Toukokuun 28. päivä ilmestyvä Kummolan kääntöpiiri (Into) jatkaa siitä, mihin Harkimoiden hattutemppu jäi.

”On selvä, ettei tätä uutta kirjaa olisi syntynyt ilman sitä ensimmäistä”, Sainio myöntää.

Häntä jurppii vieläkin, ettei Harkimo-kirjasta virinnyt aikanaan keskustelua.

”Erityisesti minua harmittaa, että Suomessa muutama kaveri kykeni vaikuttamaan niin moneen mediaan.”

Myös uusi kirja on kohdannut vastoinkäymisiä. 

Kalervo Kummola, 68, ja Suomen Jääkiekkoliitto yrittivät estää julkaisun viemällä jutun käräjille. Sainio voitti, mutta Kummola ilmoitti palaavansa asiaan hovioikeudessa.

Oikeuskähinän avulla kirjasta on tullut valtakunnan uutinen jo ennen ilmestymistään.

Jos Sainio on juhlatuulella, hän ei näytä sitä ulospäin. Hän ei halua, että kotipihalla otetaan valokuvia. Kirjailijan on annettu ymmärtää, että kiekkoeliitin kritisoinnista voi koitua monenlaista yllättävää harmia.

Pitkän uransa aikana Sainio on tutkinut tulenarkoja juttuja, kirjoittanut kirjat Kekkosesta ja Ahtisaaresta. Urheilubisnes eroaa kaikista muista aiheista.

Jääkiekon sponsorisopimusten ja televisiointioikeuksien ympärillä pyörii isoja rahasummia ja houkuttelevia imagoetuja. Pienessä maassa oikeuksien haltijat ovat kuninkaita.

Eikä kenelläkään ole niin paljon valtaa kuin Kalervo Kummolalla.

 

Puhvelin verkko

Puhveli. Rautakansleri. Jokerilinnan taustavelho. Jääkiekon näkymätön käsi. Tai pelkkä Kale.

Kummolan valtakausi on kestänyt lähes 40 vuotta. Hänet nimitettiin SM-liigan toimitusjohtajaksi vuonna 1975. Samaan aikaan hän nousi Jääkiekkoliiton hallitukseen.

Juuri Kummola pelasti Jokerit konkurssilta 80-luvun lopulla. Ja Kummola oli kätilöimässä Hartwall Areena -projektin alkuun.

Kummola on päättänyt jääkiekon tv-oikeuksien myynnistä ja tehnyt itse tv-ohjelmia. Hän ideoi Hockey Nightin. Joidenkin mielestä siitä tuli isompi brändi kuin koko SM-liigasta.

Kun Suomessa järjestetään jääkiekon MM-kisat, Kummola on päättämässä, että pelit pelataan Hartwall-Areenassa. Kummola on mukana määräämässä lippujen hinnat. Kummolan ja Harkimon perustama yhtiö myy tuhansien eurojen arvoiset VIP-lippupaketit, joita ei saa tavallisesta lippukaupasta.

Eikä pidä unohtaa Kummolan painavaa roolia kansainvälisessä jääkiekkoliitossa. Kummola on mukana vaikuttamassa siihen, mikä tv-kanava saa kunnian näyttää Leijonien pelit.

”Jääkiekkoliitolla ja suomalaisella jääkiekkoviihteellä on vain yksi ääni, Kummolan ääni,”sanoo Sainio.

Hänen mukaansa Kummola on valuttanut Jääkiekkoliiton rahoja omiin bisneksiinsä. Epäkohdat ovat olleet näkyvillä vuosikausia, mutta tähän asti niistä on vaiettu.

 

Tahdotko miljonääriksi

Ennen tätä haastattelua Sainio on tehnyt yhden asian selväksi. Hän ei paljasta etukäteen kirjaan liittyviä yksityiskohtia. Jos Kummolan bisneksistä haluaa saada selvää, on kaivettava itse.

Siinä riittää kaivamista.

Kummola on ollut vastuuhenkilönä kymmenissä firmoissa, yhdistyksissä ja säätiöissä. Niiden seuraaminen on vaikeaa, sillä tilinpäätöksiä on jätetty ilmoittamatta, ja syyllistytty näin kirjanpitorikkomuksiin.

Osa rikkomuksista ajoittuu vuosituhannen vaihteeseen, jolloin Kummola toimi kokoomuksen kansanedustajana. Samoihin aikoihin Sanoma-konserni laajeni aggressiivisesti ja teki Nelosesta valtakunnallisen tv-kanavan.

Kummola oli siinäkin hankkeessa mukana.

Kun valtio myönsi 1996 toimiluvan uudelle tv-kanavalle, Kummolan omistama VBH Television oli yksi toimiluvan uusista omistajista. Yhtiössä olivat mukana myös Lasse Lehtinen, Kauppalehden ex-päätoimittaja Arto Tuominen ja tv-pomo Jarmo Porola.

Miesten omistamien Ruutunelosen osakkeiden hinnaksi ilmoitettiin 450 000 markkaa. Kun Sanoma osti Kummolan ja kumppanit ulos joulukuussa 1999, kauppahinta oli kohonnut peräti 30 miljoonaan markkaan.

Puolet rahoista, 15 miljoonaa, maksettiin Kummolan ja Porolan omistamalle – näitä firmoja siis riittää – VIP Holding -yhtiölle. Vuonna 2000 se ilmoitti perustavansa Espanjaan tytäryhtiön. Tilinpäätöksen mukaan esikaupasta maksettiin 2,8 miljoonaa markkaa. Ilmeisesti ainakin osa miljoonista käytettiin Jarmo Porolan asuntoon Marbellassa. Siihen jäljet kylmenevät.

Viime vuosina sen enempää VIP Holding- kuin VBH Television -­yhtiöil­lä ei ole ollut juuri mitään toimintaa. Mutta yksi kiinnostava detalji firmoihin liittyy: niillä on sama toimitusjohtaja.

Hän on mies, jonka Turun hovioi-keus on tuominnut ehdolliseen vankeuteen törkeästä rahanpesusta.

 

Veljekset kuin ilvekset

Harri Pyhältön ja Kalervo Kummolan tiet kohtasivat jo 80-luvulla, kun Pyhältö oli Tampereen Ilveksen puheenjohtaja. Sen jälkeen miesten välit ovat kehittyneet läheisiksi.

Vuodesta 2001 Pyhältö on toiminut VIP Holdingin toimitusjohtajana. VBH Televisionin toimitusjohtajaksi Pyhältö ryhtyi vuonna 2004. Pyhältö ja Kummola jakavat vastuutehtävät yhteensä neljässä eri osakeyhtiössä.

Numerotiedustelun mukaan heillä on yhteinen kännykkänumerokin.

Pyhältön törkeästä rahanpesusta saama tuomio ei liity edellä mainittuihin yhtiöihin, vaan Tampere United -jalkapalloseuraan, jonka hallituksessa myös Kummola istui.

Pyhältö oli TamU:n hallituksen puheenjohtajana mukana vastaanottamassa rahaa singaporelaiselta liikemieheltä. 300 000 euron summasta iso osa maksettiin käteisenä. Hovioikeus piti ilmeisenä, että rahat oli hankittu laittomasti.

Pyhältö on hakenut tuomioonsa valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.

 

Kale 

”Helou, tisis Kale. Liivö mesits pliis.”

Vastaajaviestissä Kummola puhuu korostetun tönkköä tankeroenglantia. Aivan kuin haluaisi alleviivata olevansa mansen jätkä. Kuitenkin Kummolalla on ollut aikaa harjoitella kieltä. Nuorena miehenä hän asui kolme vuotta Australiassa.

Mutta juuri nyt Kale ei vastaa. Valko-Venäjän MM-kisakiireitä?

Jokerirahat

Kalea odotellessa on aikaa palata vanhoihin jääkiekkobisneksiin.

Vuosituhannen vaihteeseen tultaessa Kummolalle oli kertynyt 240 000 Jokerien osaketta. Koko potin omisti taas uusi yhtiö, VIP Enterprises Finland Oy. Sen omistivat Kummola ja Porola. Mukana oli myös visailukaksikko Reijo Salminen ja Jyrki Otila.

Syyskuussa 2000 Rautakirja osti VIP Enterprisesin ja samalla Jokerien osakkeet. Kummolan paikalle yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi nousi Hannu Syrjänen. Siis sama mies, joka oli vähän aiemmin estänyt Sainion kirjan myynnin Rautakirjan kirjakaupoissa.

Vuosikertomuksessaan Rautakirja ilmoitti VIP Enterprisen arvoksi 15,6 miljoonaa markkaa.

Paljonko Rautakirja maksoi omistajille Jokerien osakkeista? Verottajan tietojen mukaan Kummolan pääomatulot olivat sinä vuonna 4,3 miljoonaa markkaa. Porolan pääomatulot näyttävät nollaa. Maksettiinko hänen osuutensa rahoista suoraan Espanjaan? Sitä on vaikea selvittää, sillä Porola kuoli vuonna 2005.

 

Taiteen mukaan

”Siis onks sul se kirja olemas siellä!”

Kummola on linjalla ja kuulostaa vihaiselta. Samana aamuna tulleen tiedon mukaan Kummola on päättänyt viedä Kääntöpiirin ennakkosensuurijutun hovioikeuteen.

”Se on periaatteellinen kysymys. Miten alioikeus voi tulkita perustuslakia niin, että sananvapaus koskee sitä, että sä saat toisesta kirjoittaa paskaa niin paljon kuin tykkäät, s..tana!”

Kirjan kustantaja Into on kertonut, ettei uusi käsittely vaikuta kirjan julkaisuaikatauluun.

”No, mä luulen, et pikkufirmalla on fyrkat äkkiä loppu sitten, kun ruvetaan korvauksia hakemaan, s..tana!”

Kummolan mukaan on hyvä, että asioita tutkitaan.

”Mut oo nyt säkin tarkkana, ettet säkin oo siellä penkillä s..tana, kun ruvetaan penkomaan tätä juttua.”

Hän kuittaa yhteiset bisnekset Pyhältön kanssa olankohautuksella.

”Mä pyysin Pyhältöä joskus aikoinaan toimariksi, kun sillä oli enemmän vapaa-aikaa. Nää firmathan on jo jäähdyttelyvaiheessa, eikä meillä ole oikeestaan mitään yhteisiä omistuksia ikinä ollut.”

Miten Pyhältön saama tuomio törkeästä rahanpesusta vaikuttaa miesten yhteistyöhön jatkossa?

”Täytyy nyt kattoo sitten, kun se tulee joskus sieltä korkeimmasta oikeudesta.”

Kaiken kaikkiaan Kummolan tuntuu olevan vaikea ymmärtää, miksi hänen bisneksiään halutaan kaivella.

”Kaikki on tehty sääntöjen ja taiteen mukaan. Ei näissä mitään uutista ole.”

 

Tiedustelun päämaja

Kummolan kääntöpiirin päähenkilö on tietenkin Kummola itse. Mutta Sainio kertoo tutkineensa myös Hjallis Harkimon ja venäläisten liikemiesten välisiä yhteyksiä.

Ukrainan tapahtumien myötä Suomessa on alettu miettiä, onko bisnes venäläisten kanssa pelkkää bisnestä. Etenkin, jos venäläiset sattuvat olemaan presidentti Putinin henkilökohtaisia ystäviä.

Asetelmasta on helppo kehitellä salaliittoteorioita: Hjallis Harkimo on tasavallan presidentti Sauli Niinistön henkilökohtainen ystävä. Mediapersoona, jolla on laajat suhteet Suomen valtaeliittiin. Mies, jonka hallin hämärissä kokoontuu kotimaisen bisnesmaailman koko kerma.

Ja nyt Putinille on annettu hallin avaimet.

Sainion mukaan on selvä, etteivät uusien jokeriomistajien Arkadi ja Boris Rotenbergin sekä Gennadi Timtshenkon motiivit rajoitu urheilubisnekseen.

”Tiedustelu on yksi motiivi, miksi venäläiset tulivat tänne. Mutta asiaan liittyy myös poliittisia ja taloudellisia motiiveja”, Sainio lataa.

”Urheiluseurat, joissa Rotenbergit ovat mukana, ovat vanhoja tiedustelupalvelun organisaatioita. Siellä on ollut takana armeija ja turvallisuuspalvelu KGB, nykyisin FSB. Kirjassa niiden yhteyksistä urheiluun kerrotaan seikkaperäisesti.”

 

Toinen hovi

Kirjahankkeen myötä Sainio kertoo saaneensa valtavasti yhteydenottoja jääkiekon sisäpiiriläisiltä.

”Kummolan hovin alla on toinen hovi. Ja se tulee julkisuuteen tämän kevään aikana. Ovat näin ilmoittaneet”, Sainio sanoo.

”Moni heistä on kärsinyt tiettyjen tahojen poikittaisesta mailasta.”

Tähän asti uhreilla on ollut tapana kärsiä kolhut hiljaa nahoissaan.

”Huippu-urheilu on sisäänpäin lämpiävä maailma. Maalivahdista noustaan toimitusjohtajaksi tai kirjanpitäjäksi. Irtiottoja ei suvaita. Arvostelijat pannaan kuriin.”

Kovia sanoja. Sainiolla taitaa olla vielä paljon selvitettävää.

Ehkä Kummolallakin.

X