Nordealla on konttori veroparatiisissa

Caymansaaret on syrjäinen saarivaltakunta Karibianmerellä. Lilliputtivaltio, jossa asuu vähemmän ihmisiä kuin Vaasassa. Mutta pienen koon ei pidä antaa hämätä. Caymansaaret on maailman viidenneksi tärkein pankkikeskus, jonne finanssikriisin tuulet eivät puhalla.

Nollaverotus ja tiukka pankkisalaisuus vetävät puoleensa rahaa. Viime syksynä Caymansaaret keräsi enemmän ulkomaisia sijoituksia kuin mikään muu paikka maailmassa.

Myös Suomen Nordea toimii Caymansaarilla.

Caymanin haarakonttori perustettiin jo vuonna 1986 silloisen Suomen Yhdyspankin toimesta. Sitten tuli lama, pankkeja alkoi kaatua. Monien yritysjärjestelyiden kautta Caymansaarten toiminnot päätyivät Suomen Nordean haltuun. Nykyään konttorin asiakkaita palvellaan New Yorkista käsin.

”Caymansaarten konttori palvelee niitä Nordea Suomen asiakkaita, joilla on tili Nordean New Yorkin konttorissa”, pankin edustaja kertoo Seuran haastattelussa.

Yksityishenkilöitä asiakkaiksi ei huolita. Tämä haarakonttori palvelee pohjoismaisia yrityksiä ja niiden tytäryhtiöitä Pohjois-Amerikassa. Toinen suuri asiakasryhmä on Yhdysvaltalaiset suuryhtiöt, joilla on vahva jalansija Pohjoismaiden markkinoilla. Myös isot eläke- ja vakuutusyhtiöt käyttävät Nordean Caymansaarten palveluita.

Nordean edustajan mukaan asiakkaina on myös laiva- öljy- ja offshore-yhtiöitä.

Pankki, jossa Ruotsin ja Suomen valtiot ovat merkittävässä omistusasemassa, tarjoaa asiakkailleen kuuman linjan veroparatiisiin.

Näkymättömät asiakkaat

Seura otti yhteyttä 12 suureen suomalaiseen pörssiyhtiöön, joilla on toimintaa Yhdysvalloissa:

1. Cargotec

2. Wärtsilä

3. Kone

4. Outokumpu

5. Stora Enso

6. UPM

7. Kemira

8. Metso

9. Pöyry

10. Neste

11. Vaisala

12. Outotec

Jokaiselle esitettiin sama kysymys: Käytättekö pankkipalveluita Caymansaarilla joko suoraan tai tytäryhtiönne kautta?

Yksikään ei vastannut myöntävästi.

Outotec oli ainoa, jolla on ollut toimintaa Caymansaarilla.

”Meillä on aikoinaan ollut Venezuelassa projekti, jonka takia tytäryhtiöllämme Outotec GmbH:lla oli Caymansaarilla tili”, Outecin viestintä- ja yritysvastuujohtaja Minna Aila kertoo.

Hänen mukaansa tili tarvittiin valuutan vaihtamista varten.

”Mitään rahaa siellä ei ole koskaan varsinaisesti pidetty, emmekä ole koskaan näyttäneet siellä tulosta.”

Valvontaan ei ole resursseja

Suomalaisten yritysten veroparatiisitoiminnoista on vaikea saada tietoja. Verohallintoon perustettu harmaan talouden selvitysyksikkö ei selvitä veroparatiiseja.

Yksikön johtaja Janne Marttisen mukaan viranomaisella ei ole siihen aikaa eikä resursseja.

”Me emme edes tiedä, keneltä tietoja pitäisi kysyä”, Marttinen sanoo.

Entä mitä verottaja tietää Nordean Caymansaarten konttorista?

”Viranomainen ei kommentoi yksittäistapausta.”

Suomalainen pankki on toiminut Caymansaarilla jo 27 vuotta, eikä viranomainen ole asiaan puuttunut. Joko toiminta on laillista, tai sitten laittomuus on jäänyt huomaamatta. Verottaja ei kerro, kumpi tulkinta on oikea.

Kirstunvartija

Nordean paratiisipankin jäljet päättyvät postilokeroon numero 1586GT.

Caymansaarten viranomaisten mukaan samaa lokeroa käyttää yhdeksän pankkia eri puolilta maailmaa. Lokeron hallinnointi on annettu Royal Bank of Canadan vastuulle.

Kyseinen pankki on yksi maailman suurista veroparatiisipelureista. Kansainvälinen Tax Justice Network arvioi, että kanadalainen pankkijätti hallinnoi sadan miljardin euron omaisuutta maailman veroparatiiseissa.

Pelkästään toissa vuonna Royal Bank of Canada sijoitti Caymansaarille 20 miljardia euroa.

Seura yritti ottaa yhteyttä postilokeron vastuuhenkilöön. Hän ei vastannut yhteydenottopyyntöön.

Avoimuuden aika

Tänä keväänä eurooppalaiset poliitikot ovat puhuneet ponnekkaasti veroparatiisien perkaamisen puolesta. Nyt peräänkuulutetaan mustaa listaa, jossa veroparatiisit olisi selvästi määritelty.

Tällaisia listoja on tehty vuosien varrella useita. Tähän asti ne eivät ole poliitikoille kelvanneet.

Veroparatiisit ovat kiinteä osa maailmantaloutta. Maailman suurimmat pörssiyhtiöt shoppailevat halpojen verojen perässä maasta toiseen.

Suuri osa veroparatiiseista toimii jonkin emomaan suojeluksessa. Nämä maat hyötyvät paratiisien olemassaolosta.

Esimerkiksi huonekalujätti Ikea ei ole ruotsalainen yritys. Se on rekisteröity monimutkaisten yritysjärjestelyiden kautta Hollannin Antilleille, jossa veroja ei tarvitse maksaa.

Vastaavasti Caymansaaret on Iso-Britannian alusmaa.

Toukokuun alussa joukko Britannian merentakaisia alueita solmi historiallisen sopimuksen, jonka nojalla ne alkavansa jakaa tietoja G5-maiden kanssa. Joukossa on tunnettuja veroparatiiseja, muun muassa Caymansaaret, Bermuda ja Brittiläiset Neitsytsaaret. Vielä ei ole selvää, mitä sopimus merkitsee käytännössä.

Ehkä tietoa alkaa vähitellen tihkua myös Suomeen.

Lue lisää Seurasta 21/2013.

iPad-lehden voit ostaa täältä.