Rotenbergit, Timtsenko, Harkimo – Pelastaako Trump pakotteista kärsineet liikemiehet?

Yhdysvaltain uusi presidentti voi ratkaisuillaan pelastaa talouspakotteiden vuoksi vaikeuksiin joutuneet venäläiset ja suomalaiset liikemiehet ja heidän tappiobisneksensä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Boris ja Roman Rotenberg ovat sijoittaneet Hangossa sijaitsevaan Vita Villa -huvilan kunnostamiseen miljoonia euroja.

Yhdysvaltain uusi presidentti voi ratkaisuillaan pelastaa talouspakotteiden vuoksi vaikeuksiin joutuneet venäläiset ja suomalaiset liikemiehet ja heidän tappiobisneksensä.
(Päivitetty: )
Teksti: Outi Salovaara

Huvila on remontoitu viimeisen päälle. Päärakennus on 500-neliöinen, ja merenrannassa on hulppea sauna. Tai ehkä se on banja? Hangon Tvärminnessä sijaitsevan Vita Villa -huvilan isäntiä ovat Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaiset, isä Boris Rotenberg ja hänen poikansa Roman. Paremmin heidät tunnetaan omistuksistaan Helsingin Hartwall-areenassa ja jääkiekkoseura Jokereissa.

Kuin sattumalta huvilan vieressä on Syndalenin ampuma-alue, ja Puolustusvoimat on tiukasti vastustanut huvilatontin lisärakentamista.

Se ei kuitenkaan ole tämän jutun pointti.

Motelli mankelissa

Kulunut motelli nököttää Etelä-Karjalassa Kuutostien varrella. Vuonna 1961 valmistunut Luumäen motelli oli Suomen ensimmäinen moottorihotelli eli motelli, jossa suuruuden aikoina pysähtyi jopa elokuvaohjaaja Alfred Hitchcock. Hänen kerrotaan piirtäneen vuonna 1968 motellin miestenhuoneeseen puumerkkinsä, jonka siivooja pyyhki pois pitäen sitä nuorison töhrynä.

1980-luvulla loisto hiipui, omistajat vaihtuivat, ja konkurssi seurasi toistaan. Vuonna 2003 motelli sai ensimmäisen venäläisen omistajan, sen jälkeen kiinalaisen ja jälleen 2007 venäläisen. Motellin kunto alkoi olla onneton: uima-allas vuoti, seinissä oli vaurioita ja viemärit olivat rikki.

Venäläisomistaja remontoi kiinteistöä miljoonalla eurolla 2008–2010. Uusitut huoneet näyttivät kutsuvilta. Kunnollista peruskorjausta ei kuitenkaan tehty, vaikka motellista muun muassa oli varastettu kupariputket.

Venäläiset panivat kiinteistön myyntiin 2012 miljoonalla eurolla. Kaupat syntyivät syksyllä 2015 vain 150 000 eurolla. Motellin osti perustettavan yhtiön lukuun pietarilainen LLC Raita International -yhtiö. Sen jäljet johtavat lappeenrantalaissyntyiseen liikemieheen Kai Paanaseen. Hän oli Ukrainan ja Krimin kriisien peruina juuri ennen motellikauppaa kesällä 2015 joutunut USA:n pakotelistalle ainoana syntyperältään suomalaisena.

Uusien omistajien hanke vastaanottokeskuksen perustamiseksi motelliin syksyllä 2015 kaatui, mutta vaatimaton motellibisnes käynnistyi syksyllä 2016. Asiakkaina on lähinnä Kuutostien remonttia tekeviä reppumiehiä.

Arvokkaita suhteita

Kai Paananen ryhtyi luomaan korkean tason Venäjä-suhteita 1980-luvulla isänsä Yrjö Paanasen tuella tämän Karelia Trade -yhtiössä. Isän kuoltua 1990-luvulla poika jatkoi bisnestä, mutta Karelia Trade meni konkurssiin 1998. Alkoi pitkä oikeudenkäynti mahdollisista konkurssirikoksista, mutta yhtiön johto vapautettiin syytteistä 2005.

Kai Paananen siirtyi rahakkaammalle toimialalle öljynjakeluun vuonna 1995 perustetun SET-yhtiönsä kautta tukenaan edustava otos Venäjän nykyisen presidentin Vladimir Putinin nuoruuden judokavereita ja lähipiiriä kuten miljardööri Gennadi Timtšenko. Hän omisti yli puolet Paanasen SET-konsernista vielä kymmenisen vuotta sitten.

Paananen tutustui Suomen kansalaisuuden 1990-luvulla saaneeseen Timtšenkoon – tai Isoon T:hen, kuten Paananen sanoo – 1980-luvulla. Timtšenkon 2000 perustamaa äveriästä Gunvor-öljy-yhtiötä on pidetty Putinin rahakukkarona.

Timtšenko karisti aikaa sitten Suomen pölyt jaloistaan ja muutti Jelena-vaimoineen linnamaiseen taloon Sveitsin Geneve-järvelle.

Suomen kansalaisuuden saivat myös Paanasen tuttavat Irina Haranen ja Putinin judokaveri Boris Rotenberg. Harasen inkeriläisjuurien ansiosta he muuttivat Suomeen 1991 paluumuuttajina. Sittemmin eronneen pariskunnan mukana Suomeen tulivat 1981 ja 1986 syntyneet Roman- ja Boris junior -pojat.

Isä-Boris oli Suomessa judovalmentajana, kunnes 1998 palasi Venäjälle ja alkoi veljensä Arkadin kanssa kerätä miljardiomaisuuksia rahoitus-, öljy- ja rakennusalalla.

Talouspakotteet – äkkipysäys bisneksille

USA:n talouspakotteet iskivät keväällä 2014. Suomen kansalaisuuden omaavista pakotelistalle joutuivat Boris Rotenberg ja Gennadi Timtšenko. Kesällä 2015 oli Kai Paanasen vuoro. USA:n mukaan Paananen oli ”materiaalisesti tukenut Timtšenkoa”.

Listalle päätyivät myös Rotenbergin Långvik-yhtiö, Paanasen SET- ja SET Petrochemicals -yhtiöt sekä SET-yhtiön osakkuusyhtiö, liikelentoyhtiö Airfix Aviation.

SET-konsernin toiminta käytännössä pysähtyi elokuussa 2015. Yhtiön liikevaihto laski vuodessa 264 miljoonasta eurosta yli 80 prosenttia 46,5 miljoonaan euroon, ja liikevoitto vaihtui liiketappioksi.

Pakotteet antoivat nopean kuoliniskun 155 ihmistä työllistäneelle Airfix Aviationille syksyllä 2015. Vielä vuonna 2014 yhtiön liikevaihto oli noin 85 miljoonaa euroa. Takavuosina Airfixin omisti Timtšenkon Volga-yhtiö.

Miljoonia taivaalle

Boris ja Roman Rotenberg olivat ostaneet Kirkkonummen Långvikistä kurssikeskuksen 2004 ja käyttäneet sen remontoimiseen hotelliksi yli 30 miljoonaa euroa. Långvik-hotelli avautui 2010, mutta tappiollinen bisnes ei ole tuonut euroakaan sijoitetuista miljoonista takaisin. Roman Rotenbergin Långvikiin suunnittelema jääkiekkoilun Mekkakaan ei toteutunut.

Pakotteiden alettua häiritä muun muassa pankkiasiointia, Roman Rotenberg myi Långvik-yhtiön syyskuussa 2015. Ostajana oli hänen lähipiirinsä: Auvo Niinikedon ja Martti Ahdon pääosin omistama Ryokan-yhtiö. Pakotelistalle keväällä 2014 joutunut isä-Boris oli siirtänyt Långvik-omistuksensa Roman Rotenbergille jo tätä ennen.

Vita Villa -yhtiö ei ole pakotelistalla, ja sen suhteen Rotenbergeilla onkin laajentamisaikeita. Boris-isän kyproslainen Logotax Development -yhtiö on jo pääomalainoittanut Vita Villan ehostamista seitsemällä miljoonalla eurolla. Helmi- ja lokakuussa 2016 Rotenbergit hakivat luvat ravintola-, talous- ja majoitusrakennusten rakentamiseen tontilleen. Vaikka Puolustusvoimat vastusti rakentamista Syndalenin ampuma-alueen melun vuoksi, kunta myönsi luvat.

Toistaiseksi Vita Villa ei kuitenkaan ole tuottanut euron euroa.

Fyysisesti Rotenbergit eivät ole enää aikoihin olleet Suomessa. Roman Rotenberg siirtyi Venäjälle 2006 johtajaksi USA:n pakotelistalle 2014 joutuneen Gazprom-öljy-yhtiön pääosin omistamaan Gazprombank-pankkiin. Pakotelistat välttänyt Boris junior -veli puolestaan on pitkään pelannut jalkapalloa Venäjällä.

”Sekä minun että Boriksen isät olivat todellisia venäläisiä patriootteja. Se, että lapseni nyt rakastavat Venäjää, ei yllätä minua. Me kasvatimme heidät siihen”, sanoi Ranskassa nykyisin asuva Irina Haranen Fontanka-uutistoimiston haastattelussa 2015.

Roman Rotenberg vastasi Seuran sähköpostitse lähettämiin pakotekysymyksiin ympäripyöreästi.

”Totta kai pakotteista on ollut haittaa. Ja tiedän, että tämän saman sanovat monet muutkin suomalaiset, vaikkapa maatalouden yrittäjät. Valitettavasta politiikasta joutuvat kärsimään pienet ihmiset.”

Politbyroon huvilassa

Gennadi Timtšenko omistaa yhdessä Roman Rotenbergin kanssa Venäjän KHL-liigassa pelaavan Jokerit-jääkiekkojoukkueen Hartwall Arena -kotihallin ja puolet Jokerit-yhtiöstä.

Viime joulun tienoilla tosin alkoi liikkua huhuja venäläisomistuksen siirtymisestä kiinalaisille. Jokereiden hallituksessa istuva Paananen myöntää yhteistyön kiinalaisten kanssa olevan tiivistä, mutta ei vahvista kauppoja.

Jättitappiollinen jääkiekkobisnes näyttää enemmän rikkaiden harrastukselta kuin liiketoiminnalta. 2015 Jokereiden liikevaihto oli noin 11 miljoonaa euroa ja tappio 13 miljoonaa. Venäläisten on arveltu hautovan pääomistaja Hjallis Harkimon syrjäyttämistä, koska tämä ei ole osallistunut tappioiden kuittaamiseen.

Pakotteet ovat näkyneet Jokereiden liiketoiminnassa muun muassa palkanmaksun vaikeutumisena, mutta venäläisomistajien arkeen sanktioilla tuskin on vaikutusta. Timtšenko viettää Sveitsin-talonsa ohella paljon aikaa Venäjällä lokoisissa oloissa.

Vedomosti-lehti kertoi 2015 Timtšenkon muuttaneen Neuvostoliiton politbyroon ammoiselle huvila-alueelle Moskovassa, kommunistipuolueen pääsihteerin Nikita Hruštšovin entiseen taloon. Huvilamanööveri toteutui suhteiden ja vilungin avulla: virallisesti Timtšenkon huvila on hotelli, koska huvilana sitä ei olisi saanut luovuttaa yksityishenkilölle.

”Paavillinen Suomi”

Kai Paananen oli kohtalotovereidensa tavoin syvästi tuohtunut pakotteista, mitä venäläinen oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi piti joutavana.

”Ainoa, mikä näitä ihmisiä yhdistää Venäjään on se, että he varastavat täältä rahaa. (…) Tämä putinilaisten liikemiesten joukko on pelkkiä Venäjän vihollisia”, pauhasi Navalnyi Eho Moskvy -radioaseman blogissaan.

Pitipä sanktioita aiheellisina tai ei, pakotelistalla olevista Suomen kansalaisista Paananen kärsii pakotteista eniten.

”Kaikki pankkitilini on suljettu, eikä minulla ole edes verkkopankkitunnuksia tässä maassa. Miten se on mahdollista? Olen kuin rikollinen, vaikka minulla ei ole ollut eikä ole Krimin eikä Ukrainan kanssa mitään tekemistä. Ei ole mitään järkeä siinä, että jos vain tunnet jonkun henkilön, niin joudut pakotelistalle. Surkeinta on, että isänmaa ei kunnolla puolusta omiaan”, hän sanoo.

Paananen on harkinnut kirjelmöimistä eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Viime ajat hän on käyttänyt yritystensä alasajoon. Paananen on edelleen tiiviisti mukana Jokerit-jääkiekkojoukkueen ja Hartwall Arena -yhtiön hallituksessa sekä venäläisomisteisen Helsingin telakan taustavaikuttajana.

Entä se Luumäen motelli? Motellin virallinen omistaja on Paanasen lähipiiriin kuuluva henkilö. Ehkä motellibisnes kiinnostaisi pakotelistalla olevaa liikemiestä?

”Siihen ei nyt oikein ole kiinnostusta. On näitä muita ongelmia ihan tarpeeksi”, sanoo Paananen.

Eskon tukijat

Suomalaisista lähelle pakotelistaa päätyi myös ex-pääministeri Esko Aho, joka keväällä 2016 aloitti Venäjän valtion pääosin omistaman Sberbank-pankin hallituksessa.

Sberbank on sekä USA:n että EU:n niin sanottujen sektoripakotteiden listalla. Pakotteet eivät koske pankin johtajia tai luottamushenkilöitä. Ex-pääministerin suostuminen vieraan valtion omistaman yhtiön hallitukseen vielä Krimin miehityksen jälkeen herätti kohua, mutta Aho ei nähnyt tehtävässään mitään poliittista.

Aho edustaa Venäjä-pakotteiden vastaista ryhmittymää, lobbya. Siihen kuuluu poliitikoista Ahon lisäksi ilman muuta Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen, joka on julkisesti vaatinut pakotteiden purkamista, sekä tietysti bisnestensä turvaamisen vuoksi jo mainittu kansanedustaja Hjallis Harkimo (kok).

Hyvät Venäjä-suhteet omaava ja Seuran tietojen mukaan keskeinen pakoteasiain asiantuntija, Vasemmistoliiton ex-kansanedustaja Jaakko Laakso väittää tietävänsä Paanasen tapauksesta vain mitä on lehdistä lukenut. Laakson mukaan ulkoministeriön virkamiehissä on pakotteiden innokkaita ajajia ja jopa laajentajia.

”Esimerkiksi eräitä kansanedustajia, jotka ovat tavanneet matkustuskiellossa olevia venäläisiä, on UM:n eräiden virkamiesten ja joidenkin suurlähettiläiden taholta kovasti paheksuttu ja jopa yritetty estää vierailuja”, Laakso sanoo.

Keistä nyt puhutaan? Laakso nimeää vain yhden, kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttilan (kesk).

”Yli-innokkaita ja erittäin Venäjä-kriittisiä henkilöitä on virkamieskunnassa”, myöntää Anttila, ulkoasiainvaliokunnan jäsen.

Hän sai kutsun kesällä 2015 Venäjän duumaan.

”Sain epävirallista tietä kuulla joidenkin UM:ssä paheksuneen matkaa”, sanoo Anttila nimeämättä paheksujia.

Pakotehaukat

Sen vastapuolena ovat pakotteita innokkaasti kannattavat pakotehaukat. Asia on kuitenkin niin kuuma peruna, että kukaan ei suoraan haluaisi nimetä tämänkään ryhmittymän edustajia.

Kai Paananen nostaa ”vainoajikseen” ex-ministeri Alexander Stubbin (kok) sekä Yhdysvaltain Suomen-suurlähettilään vuosina 2009–2015 Bruce Oreckin.

Oreck kiisti Seuralle avustajansa välityksellä, että hän tai Yhdysvaltain Suomen-lähetystö olisivat mitenkään puuttuneet pakotelistan henkilövalintoihin. Myös Stubb väisti Seuran kysymykset siitä, tiesikö hän Paanasen pakotteista etukäteen tai puhuiko hän Paanasesta Oreckin kanssa.

”Edustaja Stubb oli valtiovarainministeri, kun kyseinen henkilö joutui pakotelistalle. Stubb ei ole toiminut tässä asiassa mitenkään muutoin kuin valtioneuvoston jäsenenä. Pakoteasiat käsittelee Suomessa ulkoministeri ja ulkoministeriö”, totesi Stubbin eduskunta-avustaja Pasi Sammallahti sähköpostissaan.

Laakso puolestaan luonnehtii Stubbia USA:n ”operatiiviseksi voimavaraksi”.

Varjonyrkkeily kertoo pakotekuvion kiusallisuudesta. Seuralle kerrotaan – tietysti nimettömänä ja ”luottamuksellisesti” – useasta lähteestä, että Suomi tasapainoilee EU–USA- ja Venäjä-suhteiden ristiaallokossa. Kakku halutaan yhtä aikaa syödä ja säästää: halutaan rakentaa Rosatomin kanssa ydinvoimala, turvata Fortumin Venäjä-sijoitukset ja samalla seistä lännen kanssa tiukassa pakoterintamassa.

Seuraavaksi kysytään, mitä Yhdysvaltain uusi presidentti pakotteille tekee.

Lue myös:

Narripaitojen talouspaitsio.

Ulosottovirasto ei tottele ulkoministeriötä

USA:n pakotelistalla olevat Suomen kansalaiset ja/tai Suomessa asuvat

Kai Paananen, Suomen kansalainen. USA:n pakotelistalle 30.7.2015. Syynä tuki Gennadi Timtšenkolle.

Boris Rotenberg, Suomen ja Venäjän kansalainen. USA:n pakotelistalle 16.3.2014. Syynä tuki Putinille ja rikastuminen Sotšin olympialaisiin ja Gazprom-yhtiöön liittyvillä hankkeilla.

Arkady Rotenberg, Venäjän kansalainen, on sekä USA:n että EU:n sanktiolistalla. Syynä tuki Putinille ja rikastuminen Sotšin olympialaisiin ja Gazprom-yhtiöön liittyvillä hankkeilla.

Roman Rotenberg, Suomen ja Venäjän kansalainen. USA:n pakotelistalle 30.7.2015. Syynä tuki isälleen Boris Rotenbergille.

Gennadi Timtšenko, Suomen ja Venäjän kansalainen. USA:n pakotelistalle 16.3.2014. Syynä Timtšenkon liiketoimet, joilla on suora yhteys Vladimir Putiniin Gunvor-öljy-yhtiön kautta.

Suomalaiset yhtiöt

Kai Paanasen Southeast Trading -yhtiö, sen tytäryhtiö SET Petrochemicals sekä osakkusyhtiö Airfix Aviation Oy.

Roman Rotenbergin Långvik Capital Oy.

X