Tietosuojavaltuutettu PlusTerveyden toiminnasta: ”Potilasrekisteri ei voi olla kauppatavaraa”
Kiistat potilasrekistereistä tuttuja.
PlusTerveyden ja sen entisen työntekijän välisessä kauppakirjassa mainitaan potilastiedot osana liiketoiminnan kauppaa.
Seura-lehti kertoi aiemmin yksityisen hammaslääkärifirman PlusTerveyden toimintaan liittyvistä verotusotkuista. Jutussa yhtiön entinen työntekijä kertoo, kuinka kävi, kun hän yritti lähteä PlusTerveydestä.
”Yritin ostaa vastaanottoa mukaani. Laitteiden lisäksi minulle tarjottiin ostettavaksi potilasrekisteriä.”
Potilasrekisterin myyminen on lailla kielletty.
PlusTerveys Oy on Suomen suurin yksityinen hammaslääkäriyhtiö.
Tuttuja kiistoja
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio ei ota kantaa yksittäiseen tapaukseen. Hän ei ole kuullut, että kukaan myisi Suomessa potilasrekisteriä.
”Se ei missään nimessä voi olla kauppatavaraa. Ei missään nimessä.”
Asia on kuitenkin luonteeltaan ”vähän herkkä”.
”Potilasrekisteriin kohdistuvat kiistat ovat tietenkin tuttuja tietosuojavaltuutetulle. Sellainen tilanne on tyypillinen, jossa lääkäri joutuu taistelemaan siitä, kenelle rekisteri eli ne potilassuhteet kuuluvat”, Aarnio vahvistaa.
Nykyinen potilaslaki on vuodelta 1992. Sen mukaan lääkäri, joka on yksityinen ammatinharjoittaja, vastaa potilasasiakirjojen rekisterin ylläpidosta. Jos lääkäri toimii työsuhteessa, potilasrekisteri kuuluu työnantajalle.
Lainsäädäntö jäljessä
2000-luvulla vanha, yksinkertainen jako ei enää toimi.
”Tapa, jolla hoitopalveluita ihmisille tarjotaan, on ajanut komeasti lainsäädännöstä ohi”, Reijo Aarnio sanoo.
Lääkärifirmoilla on nyt käytössään monimutkaisia yritysjärjestelyitä, joilla haetaan säästöjä tai veroetuja. Lääkäri voi jopa työskennellä itse omistamassaan yhtiössä toisen yhtiön keikkalääkärinä. Entinen sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty pyöritti holdingyhtiötä Attendon Terveyden Tuottajat Oy:n palveluksessa ollessaan.
”Lääkäri voi toimia itsenäisenä ammatinharjoittajana, lääkärinaseman lukuun, keikkalääkärinä tai palkollisena”, Aarnio luettelee.
Monimutkaiset kuviot aiheuttavat epäselvyyttä ja riitoja lääkärikunnan sisällä. Mutta ne heikentävät myös potilaan oikeusturvaa.
”Tilanne, jossa potilas ei tiedä, kenen potilaana hän on, on aivan kohtuuton. Jos tapahtuu jotain, mihin korvausvaatimus kohdistetaan”, tietosuojavaltuutettu kysyy.
Kenelle potilaat kuuluvat?
Reijo Aarnion mukana jopa oikeuslaitoksella on ollut vaikeuksia määritellä, kenelle lääkärin potilaat kuuluvat. Käräjäoikeudessa on tulkittu lääkärikeskusten huonevuokrasopimuksia. Jos lääkäri oli vastaanotolla vuokralaisena, potilaat – ja potilasrekisteri – kuuluvat lääkärikeskukselle.
”Tällainen tulkinta on täysin kateissa potilaslaista”, Aarnio sanoo.
Viime aikoina linjausta on tarkennettu. Jos pois lähtevän lääkärin status on itsenäinen ammatinharjoittaja, hän saa viedä omat potilasrekisterit mukanaan. Joissain tapauksissa riita on ratkaistu siten, että toinen osapuoli saa potilasrekisteristä kopion.
Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan potilaslain uudistusta. Lopputulosta saadaan kuitenkin vielä odotella, sillä lain sisältöön vaikuttanee myös tekeillä oleva sote-uudistus.
Aiheeseen liittyy monia vaikeita asioita. Tällä hetkellä työn alla on yksityisestä terveydenhuollosta annettua lainsäädäntöä. Jonossa odottaa esimerkiksi työterveyshuollosta annettu lainsäädäntö.
”Joillakin työpaikan työterveyshuoltoon voi kuulua hammashoito. Mitä lakia siihen sovelletaan, kun se peruslaki on edelleen potilaslaki”, Aarnio kysyy.
Tästä on kyse: Potilastiedot mainittu kauppakirjassa
Seuran hallussa on kauppakirja, jolla PlusTerveys kaupittelee velatonta vastaanottoa entiselle työntekijälleen. Paperissa on kerrottu hinta kalusteille ja vastaanoton instrumenteille. Niiden lisäksi kauppahintaan on laskettu vastaanoton liikearvo, yli 50 000 euroa.
Kauppakirjassa ei sanota, mitä liikearvolla tarkoitetaan. Mutta sopimusliitteessä potilastiedot on mainittu osana liiketoiminnan kauppaa. Sairauskertomukset, lääkemääräykset, ajanvaraustiedot – PlusTerveys luovuttaa niistä kaikista kopion vastaanoton ostajalle.
Hammaslääkäriliiton lakimies Heikki Kuusela vahvistaa, että potilasrekisteriin liittyvät kiistat ovat alalla yleisiä. Kun hammaslääkäri irtautuu vanhan työnantajan palveluksesta ja lähtee perustamaan omaa vastaanottoa, hän haluaa potilasrekisterin mukaansa.
Kuusela ei kommentoi yksittäistapausta. Mutta lain henki on hänen mukaansa selvä.
”Jos potilasrekisteristä puhutaan kauppakirjassa, se on selvä peli. En ymmärrä, miksi ne potilastiedot mainitaan, elleivät ne ole osa kauppaa”, Kuusela sanoo.
PlusTerveyden markkinointipäällikkö Miina Pulkkinen on vaitonainen kaupan yksityiskohdista. Hän ei kerro, miksi potilastiedot ovat päätyneet kauppakirjaan.
”Yleisesti monet kauppakirjamme on molempien osapuolten toiveesta salaisia, joten kommentointimahdollisuudet ovat rajalliset. Liikearvoa määrittelemme yleisesti aineettomasta omaisuudesta, joka kauppaan liittyy, kuten brändiarvosta, henkilöstön osaamisesta ja asiakassuhteisiin ja liiketoimintaan liittyvästä potentiaalista.”