Tunnelma Pyhäjoella kiristyy: ”Fennovoiman hanke on kuin kesäteatteri”

Ydinvoimalahanke jakaa kuntalaiset Pyhäjoella. Hanketta kannatetaan ja vastustetaan – tai sitten ei puhuta mitään.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Emma Karimaa ja Putin-naamarin taakse piiloutuva mies vastustavat ydinvoimaa.

Ydinvoimalahanke jakaa kuntalaiset Pyhäjoella. Hanketta kannatetaan ja vastustetaan – tai sitten ei puhuta mitään.
Teksti: Tuomas MacGilleon

Mereltä puhaltaa maanantai-iltana kipakka tuuli. Ranta on kivikkoa, hienoa hiekkaa ja tyrnipensaita.

Ritva Tuikkala ja Anita Bäckman istuvat kesämökkinsä portailla hitaasti laskevassa auringossa. Siskokset omistavat pienestä mökistä toisen puolen, serkut toisen.

Tai omistivat.

Nyt Pyhäjoen Hanhikivenniemellä sijaitsevan mökin omistaa Fennovoima, vaikka kauppoja ei ole vielä tehty.

”Katkeralta se tuntuu, kun on viettänyt täällä aikaa pikkutytöstä asti. Jokainen voi miettiä omalle kohdalleen, jos suvun rakentama mökki viedään alta”, Tuikkala sanoo.

Ydinvoimalaa Pyhäjoelle puuhaava Fennovoima on ostanut ja pakkolunastanut voimalan tarvitsemat maa-alueet. Siihen kuuluu myös rantakaistale, jolla Tuikkalan ja Bäckmanin mökki sijaitsee. Pakkolunastuksesta on valitettu Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Avaimet olisi pitänyt luovuttaa kesäkuun loppuun mennessä. Sisarukset ovat käyneet myyntineuvotteluja mökistään, mutta sopimusta ei ole syntynyt.

”Siihen vaikuttaa sekä erimielisyys hinnasta että koko tilanteen epävarmuus. Emmehän me mökistä luovu, jos voimalaa ei tulekaan”, Tuikkala toteaa.

Kesäteatteria

Fennovoima jätti selvityksen uudesta omistajastaan. Pyhäjoellakin on luettu aamun lehdet, Raahen seutu ja Kaleva.

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Risto Kittilä (kesk.) on ehtinyt jo juoda aamukahvinsa. Hän sanoo yhden asian olevan varma.

”Työllisyyden kannalta voimalan rakentaminen on todella tärkeää.”

Hänen mukaansa kunnan tulevaisuus itsenäisenä näyttää heikolta, jos uusia työpaikkoja ei synny.

Tv-uutisia ja lehtiä on seurattu Pyhäjoella viime aikoina erityisen tiiviisti. Fennovoima jätti ydinvoimalan rakentamislupahakemuksen viime tingassa kesäkuun lopussa. Yhtiöllä on ollut vaikeuksia löytää kotimaisia tai ainakin länsimaisia omistajia.

Fennovoima odotti omistajaksi Fortumia, mutta lupahakemuksen takarajan iskiessä vastaan se esitteli kroatialaisen aurinkoenergiayrityksen nimeltä Migrit Solarna Energija.

Valtakunnan tiedotusvälineet epäilevät sitä venäläisten sijoittajien bulvaaniksi, elinkeinoministeriön virkamiehet penkovat nyt tuntemattoman yrityksen taustoja. Migritillä ei näytä olevan juuri pääomaa eikä työntekijöitä.

Pyhäjokiset odottavat vastausta, kuten kaikki muutkin.

Näitä käänteitä on riittänyt hankkeen historian aikana.

”Tietysti se on aiheuttanut hämmennystä. Ehkä joku tekee vielä tästä kesäteatterinäytelmän. Käsikirjoitukseen on ainakin loistavia osia tarjolla”, Kittilä pamauttaa.

Tottelemattomat

Valtavan hakkuuaukean toisella puolella puut näyttävät pieniltä. Väliin jää kantoja ja vetistä maata.

Hakkuuaukean ja Tuikkalan sekä Bäckmanin mökin välissä on pieni metsäinen alue ja leiri. Banderollit viestivät ydinvoimaa vastaan: listaavat maailmalla sattuneita ydinonnettomuuksia.

Tynnyrissä palaa tuli, kasvonsa peittänyt mies tarjoaa pannukahvia.

Syyksi kommandopipon käyttöön tarjotaan sitä, ettei viranomaisille haluta esittäytyä. Ja että asia sinänsä on tärkeämpi kuin henkilöt.

Selitys vaikuttaa hämäräperäiseltä.

”Tavoitteemme on estää voimalan rakentaminen, hidastaa ja haitata töitä. Tämä on älytön, katastrofaalinen hanke”, Nokialta saapunut Emma Karimaa sanoo. Eikä peitä kasvojaan.

Karimaan mukaan ydinjätteelle ei ole olemassa turvallisia loppusijoituspaikkoja.

”Olkiluodon luola on vain puolen kilometrin syvyydessä. Se ei kestä seuraavaa jääkautta.”

”Ei voida olettaa edes, että nykyisillä viestintäkeinoilla tehdyt varoituskyltit ovat ymmärrettäviä 100 000 vuoden päästä. Kieli ja kirjoitusjärjestelmät muuttuvat”, informaatiotutkimusta opiskeleva Karimaa toteaa.

Hyökyaalto-nimisen liikkeen jäsenet järjestävät mielenilmauksia työmaa-alueella ja pyrkivät estämään työkoneiden käyttöä.

Työ seisahtuu, jos kauhakuormaajan päällä seisoo. Ainakin siihen asti, että poliisi tulee ja vie putkaan.

Karimaan mukaan heitä on muutaman kerran yritetty vahingoittaa.

”Tukkirekka yritti kerran ajaa mielenosoittajan päälle. Toisella kerralla kauhakuormaajan kuljettaja jatkoi ajamistaan ja heilutteli kauhaa ylös alas, vaikka siinä seisoi ihminen.”

Harmia työmaalla

Kivenheiton päässä Pyhäjoen kunnantalosta on Fennovoiman toimisto. Ovi on auki ydinvoimalahankkeesta kiinnostuneille. Kahvia saa täälläkin, mutta sen kanssa tarjotaan myös suklaata.

Työ toi rakentamisjohtaja Jouni Sipiläisen toista vuotta sitten Helsingistä reilun 3 000 asukkaan kuntaan.

”Kiipeäminen liikkuvaan koneeseen takaapäin on hengenvaarallista. Ja jos ojasta hyppää tukkirekan eteen, ei se pysähdy hetkessä.”

Ääni on tyyni, mutta mies on selvästi tuohtunut.

Sipiläisen mukaan aktivistit ovat rikkoneet luonnonsuojelualueiden ympärille rakennettuja aitoja, katkoneet kaivinkoneiden hydrauliikkaletkuja ja käyneet muutaman kerran käsiksi työmaa-alueen vartijoihin.

”Jokaisella on oikeus ilmaista mielipiteensä ja osoittaa mieltään. Mutta töiden haittaamista ja toisen hengen ja turvallisuuden uhkaamista emme suvaitse.”

Rakentamisjohtajan väitteet ovat kovia.

Hyökyaallon leirissä ilki- ja väkivallan käytöstä oli painokkaasti irtisanouduttu. Mutta sitten se lievennys: Ylilyöntejäkin on sattunut, mutta tekijät eivät välttämättä ole Hyökyaallon jäseniä.

Sipiläinen ei kerro, aiotaanko aktivistit häätää lopullisesti paikalta.

”Kun isommat työt, kuten kantojen poisto ja pintojen tasaus alkavat, heidän turvallisuuttaan ei voida enää taata.”

Lyömätön tarjous

Metallipylväiden rivi jatkuu silmänkantamattomiin, väliin pingotetaan verkkoa. Fennovoima on aloittanut aidan rakentamisen työmaan ympärille. Tavoitteena on saada se valmiiksi heinäkuun loppuun mennessä.

Mökeille vievän kapean ja pölisevän soratien poikki rakentuu upouusi, voimalalle vievä asfalttitie.

Yhteensä kapinallisia on viisi.

Sen verran on mökkejä, joiden avaimia ei ole vielä luovutettu yhtiölle. Sipiläinen kertoo, että Fennovoima haluaa saada aikaan kaupat vapaaehtoisesti.

Mikä siis on voimayhtiön vapaaehtoisuus?

”Kaikille on tehty ostotarjous. Kaupankäyntiä jatketaan lomakauden jälkeen.”

Kroatialainen selvitys

Ydinvoimalan rakentamislupahakemuksen käsittely kestää arviolta kaksi vuotta.

Tämä sillä ehdolla, että ministeriö hyväksyy uuden omistuspohjan.

Tällä välin Fennovoima myllää aluetta, tekee valmistelevia töitä. Niihin kuuluu esimerkiksi voimala-alueen korottaminen, merenpohjan louhinta ja hallintorakennusten pystyttäminen.

Sipiläinen lupaa hankkeen tuovan työtä laajalle alueelle.

”Täällä tulee olemaan töitä koko talousalueen yrityksille, Vaasasta Rovaniemelle.”

Rakentamisjohtaja ei ota kantaa yhtiön omistukseen liittyviin asioihin. Entä jos Fennovoima ei saa rakentamislupaa?

”Kyllä hanke toteutuu, vaihtoehtoa ei ole olemassa”, Sipiläinen sanoo.

Iltauutisissa ministeri Olli Rehn (kesk.) pyörittelee vastauksiaan kieli keskellä suuta: Fennovoima on pyytänyt ministeriötä leimaamaan toimittamansa omistusselvityksen salaiseksi.

Osa selvityksestä on kroatian kielellä.

Lausunnosta potkut

Hakkuualueen toisella laidalla, metsän siimeksessä möllöttää kuusi metriä korkea Hanhikivi.

Muinaismuistolailla suojellun siirtolohkareen sanotaan olevan Pähkinäsaaren rauhan aikainen rajamerkki Ruotsin ja Novgorodin välillä.

Kansanedustaja Hanna Halmeenpäälle (vihr.) kivi on symboli ydinvoiman vastaisesta taistelusta.

Pro Hanhikivi -yhdistys perustettiin vuonna 2007. Sen tavoitteena on laillisin keinoin vaikuttamalla estää ydinvoimalan rakentaminen.

Naapurikunnassa Kalajoella asuva Halmeenpää on yhdistyksen varapuheenjohtaja. Häntä sapettaa, että Fennovoima on aloittanut työt alueella, vaikka kunnan myöntämästä maisematyöluvasta tehdyn valituksen käsittely on vielä kesken.

Jos valitus menee läpi, hakkuita ei saa tekemättömiksi.

”Hanke ja yhtiö on tarpeeksi iso, ettei kunnasta löydy viranomaista, joka uskaltaisi sitä vastustaa.”

Valio, Kesko, useat kunnat… Halmeenpää ihmettelee joukkopakoa ydinvoimayhtiön omistajakunnasta.

”Jos viiden vuoden aikana tämä kroatialainen yritys on ainoa eurooppalainen sijoittaja, joka saadaan mukaan, onhan se naurettavaa ja kertoo paljon hankkeen kannattavuudesta.”

Ydinvoimalan näkyvä vastustaminen siivitti Halmeenpään eduskuntaan. Toisaalta hänen perheelleen kriittisyys ydinvoimaa kohtaan on tuottanut myös vastoinkäymisiä.

Halmeenpään mies hoiti aiemmin Kalajoen kunnan ympäristötarkastajan viransijaisuutta. Vuonna 2009 Pyhäjoen naapurikunnilta pyydettiin lausunnot Fennovoiman hankkeen ympäristövaikutuksista.

”Mieheni kirjoitti kriittisen, mutta maltillisen lausunnon, jonka Kalajoen ympäristölautakunta hyväksyi yksimielisesti. Puoli tuntia sen jälkeen kunnasta ilmoitettiin, että viransijaisuutta ei jatketa.”

Potkuja perusteltiin taloudellisella tilanteella. Seuraavina vuosina ympäristötarkastajan työt ostettiin kunnassa konsulttipalveluina.

Eripura ahdistaa

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kittilä uskoo, että luonnontilaisen Hanhikivenniemen ja ydinvoimalan voisi yhdistää.

”Kävin keväällä siellä seuraamassa merikotkan pesintää ja luotan siihen, että niin voi tehdä myös jatkossa.”

Hän kertoo, että eriävät mielipiteet toki tuottavat pienessä kunnassa joskus ahdistavia tilanteita.

”Välillä esiintyy sellaista henkilökohtaista ja rumaa arvostelua. Vaikka tällä hankkeella yritetään kehittää kuntaa, eikä ajaa omia asioita.”

Ydinvoimalan vastustajat ovat vaatineet neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämistä Pyhäjoella.

Kittilän mukaan asia ratkaistiin jo kuntavaaleissa, joissa kaikki ehdokkaat kertoivat kantansa ydinvoimalan rakentamiseen paikkakunnalle.

Nykyisessä kunnanvaltuustossa selvä enemmistö kannattaa ydinvoimalan rakentamista.

”Vaikka hanketta vastustaa, niin demokraattisesti tehdyn päätöksen kanssa pitäisi voida elää”, Kittilä toteaa.

Hän näkee kiistassa myös hyviä puolia. Kuten sen, että ennen uinuva kunta on saanut paljon mediahuomiota. Ja sen, että sään sijaan kylänraitilla puhutaan nyt valtakunnan energiapolitiikasta.

Moni vaikenee

Pyhäjoen kylänraitilla ollaan ydinvoimalahankkeesta lyhytsanaisia. Moni ei halua vastata kysymykseen lainkaan.

”Ihan hyvä, että tulee tänne.”

”En halua vastata tuohon.”

”En sano muuta, kuin että venäläiset eivät ole tervetulleita.”

”Ennen olin puolesta, nyt vastaan. Tutulla taas kävi toisin päin.”

Juuri muuta ei heru. Ihmisillä on kiire toisaalle, eikä kukaan halua vastata omalla nimellään.

Maanantai-iltana grillikioskin vierestä löytyy kunnan nuorempaa sukupolvea. 16-vuotiaat Tytti Karsikko, Elias Saari ja Julia Martin kertovat vanhempia asukkaita avoimemmin oman kantansa.

Tuloksena on kolme eri mielipidettä: vastaan, puolesta ja neutraali.

Jotain saatava

Yrittäjä Jaana Pehkonen tarjoaa cappucino-kahvin tiistaina mainostoimistossaan. Pyhäjoen Yrittäjien puheenjohtajana hän tietenkin kannattaa ydinvoimalan rakentamista.

Syntyperäinen pyhäjokinen tietää, ettei pienessä kylässä ole helppoa kertoa kantaansa mielipiteitä jakavaan asiaan.

”Monet eivät halua sanoa mitään, jotta tuttavuussuhteet säilyisivät”, Pehkonen sanoo.

Hän toteaa, että hankkeen monet käänteet ovat luoneet epävarmuutta. Siitä huolimatta yrittäjät uskovat ja toivovat, että ydinvoimalahanke toteutuu.

Pehkosen mukaan verkkokauppa on syönyt pienen kunnan palveluita. Ennen Pyhäjoella oli toinenkin vaatekauppa, kenkäkauppa ja R-kioski.

Entä, jos ydinvoimalaa ei tulekaan?

”Jotain tänne on pakko saada”, Pehkonen toteaa.

Luonnon puolella

Ritva Tuikkalalla on ollut monta vuotta aikaa totutella ajatukseen mökin menettämisestä.

”Kun sijoituspaikaksi aikoinaan selvisi Pyhäjoki, se ahdisti aivan älyttömästi. Siihen kyllä turtuu tietyllä tavalla, mutta ei se muuta mitään”, hän kertoo.

Kun Tuikkala ajoi hakkuiden jälkeen ensimmäisen kerran tuttua soratietä mökille, näky oli järkyttävä.

”Ei tiennyt, missä kohtaa on menossa. Kyllä tämä on sitä luonnon raiskausta”, hän toteaa.

Mökin menettäminen ei ole ainoa syy vastustaa voimalaa.

”Ydinjätteen sijoitus herättää huolta. Samoin se, mitä tämä tekee ympäröivälle luonnolle.”

Tuikkalan mielestä Fennovoima pitää päätöksentekijöitä pilkkanaan.

”Venäläisestä tuontisähköstä luopuminen oli alun perin syy, jolla voimalan rakentamista perusteltiin. Nyt se on kääntynyt nurin perin.”

Ydinvoimalan suuromistaja sekä myös laitostoimittaja on venäläinen Rosatom, jonka tytäryhtiön kanssa Fennovoima on tehnyt sopimuksen myös ydinpolttoaineen toimittamisesta.

Mutta mökkiläisen vuorosanat tässä näytelmässä eivät kuulu Moskovaan tai Zagrebiin asti, tuskin Helsinkiinkään.

Välinäytös

Jos ydinvoimalahanke kaatuu, ainakin Tuikkala on onnellinen. Hän huomauttaa, että sekä voimalan kannattajilla ja vastustajilla on jälkikasvua.

”Ei pitäisi ajatella vain tätä päivää ja rahaa. Me olemme saaneet nauttia puhtaasta luonnosta. Sitä pitäisi säästää myös jälkipolville.”

Jos ydinvoimalan rakennushanke taas toteutuu, Tuikkalan ja Bäckmanin mökin tienoille tulee satama ja voimalaan jäähdytysvettä tuova meritunneli.

Hanhikivenniemellä rantavesi on nyt tavallista matalammalla. Luodot pilkottavat merestä, lokit ja tiirat etsivät iltapalaa.

Keskiviikko-iltana elinkeinoministeri esiintyy jälleen tv-uutisissa. Hän kertoo, että Fortumille on sittenkin ovi auki osallistua ydinvoimalahankkeeseen.

X