Koikkalainen: Presidentinvaalit jättävät isot saappaat täytettäväksi – ”Sauli Niinistön jalanjäljillä voi seuraajan päätä huimata”

Ennen viikon Baltian turneeta Koikkalainen ilmoitti, että matka-Mersu Helmin ikä on 44 vuotta.

Siinä oli hiukkasen klappia, mutta onneksi oikeaan suuntaan.
Helmin oikea ikä on kohta puoli vuosisataa. Ensi helmikuussa täyttyy 50 vuotta.

Helmi ei virheestä pahastunut. Päinvastoin.
Koko matkan halki Viron, Latvian ja Liettuan se hyrräsi tyytyväisyyttä. Se kulki kuin unelma.

Kyytiläisten turnauskestävyys sen sijaan horjui. Sen se korkea ikä teettää.

Köröttelyä rekkajonoissa

Elokuu enteilee jo syksyä, mutta Baltiassa se on vielä matkailukautta.
Se toki näkyy varsinkin Virossa, kun koulut alkavat Suomessa. Pohjoiset eurot ovat tärkeää valuuttatuloa.

Suuremmitta kommelluksitta tuli tällä kertaa eteläisiä naapureita kierrettyä.
Mätäkuu oli parhaimmillaan. Kuumia päiviä, ukkosta, tolkuttomasti ja tuntikaupalla vettä taivaalta.

Rekkajonoja riittää varsinkin pääteillä. Sitä se on, kun varastot ovat nyt logistiikkakeskusten lisäksi paljon pyörien päällä.
Loppumatkasta kaatuilivat puut ja meri möyri Pärnunlahdella. Suomenlahdella oli jo rauhallisempaa.

Suomen mittapuulla valtaisat viljapellot olivat jo tuleentuneet. Leikkuupuimurit tekivät töitään ja pelloilla koikkelehtivat kesän poikasineen kattohaikarat.

Näytti siltä, että jo vanhempiensa kokoisiksi varttuneet roikaleet tarvitsivat edelleen opastusta. Ei putoa haikaranpojallekaan sammakko puusta suoraan nokkaan. Sapuska on osattava itse etsiä.

Matkalla presidentinvaaleihin

Suomi alkaa pikkuhiljaa lämmetä presidentinvaaleihin.
Aikaa niihin on vähän, mutta kaikki ehdokkaatkaan eivät silti ole tiedossa.
Kokoomuksen ratkaisua odotellaan vielä.

Isot saappaat on nyt täytettävinä.
Sauli Niinistön jalanjäljillä voi seuraajan päätä huimata.
Ehdokkaista ei silti tule pulaa. Joskus heitä on ollut liiankin kanssa.

Myös eduskunta virittäytyy syksyyn. Alku on ollut hyvin riitaisa ja vasta nyt on oikeastaan tositoimien aika. Pöytä ei ole puhdas. Epäluulo hallituspuolueiden kesken hiertää yhteistoimintaa eivätkä henkilökemiatkaan toimi.

Koikkalainen ei ole vielä ehtinyt edes sienimetsään.
Kantarelleja siellä on varmasti, mutta tatteja ei kuulema ole vielä tarjolla. Ei ainakaan Hämeessä.

Nyt pannaan kuitenkin kieli keskelle suuta.
Jos jossain, niin sieniasioissa ei ole puheisiin mitään luottamista.

Lue kaikki Koikkalaisen kolumnit täältä.