Suuret sotapäälliköt Hitler ja Putin käyttävät samaa pelottelutaktiikkaa – ”Pelko voi silti olla suurempi kuin hirmuvaltiaan käsky”

Syksy etenee niin kuin muinakin vuosina pauhaavasta sodasta huolimatta.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Koikkalainen on Seuran kolumnisti.

Syksy etenee niin kuin muinakin vuosina pauhaavasta sodasta huolimatta.
Teksti:
Koikkalainen

Syksy syvenee. Joka ilta ­aikaisemmin laskeutuu maisemien ylle pimeys. Viimeiset eksyneen oloiset kurjet huutelevat jo lähteneiden lajitovereidensa perään, muutaman yksilön hanhiparvet suhaavat törähdellen taivaalla.

Ruska värjää lehtipuut. Suoplänteillä piilottelevat punaiset karpalot, mättäät hehkuvat puolukkaryppäitä.

Syksy on hieno vuoden­aika. Paras.

Koikkalainen kirjoittaa näitä rivejä aamuyön tunteina maaseudun rikkumattomassa rauhassa. Eloa ei haittaa enää kesäisten mökkeilijöiden kohellus eikä perätuuppareiden ja mönkijöiden meteli.

Traktorien, leikkuupuimureiden ja motojen äänet eivät häiritse. Ne ovat luontoääniä.

Pandemioista mursuihin ja sotiin

Olosuhteisiin nähden maa makaa kuta kuinkin niin kuin ennenkin.

Sanna Marin on ollut pääministerinä 1 025 päivää, mutta ministeripäiviä ­hänellä ja isolla osalla hänen ­ministereistään on ­takana jo 1 212. Se on jo keskitasoa – ainakin vuorokausissa laskettuna.

Hyvä on kuitenkin muistaa, että lista­ykköselle ­Johannes ­Virolaiselle kertyi ­yhteensä 6 169 ministeri­päivää. Siihen sopii jo sanoa, että tähän ei eläin pysty.

Ongelmia on ­hallituksella riittänyt korona­viruksista kuolleisiin mursuihin ja ­lähellä riehuvan sodan ­melskeeseen saakka. Merkit ovat silti sellaiset, että se istuu ensi kevääseen saakka. Silloin ovat ­edessä normaalien aikataulujen mukaiset eduskuntavaalit.

Kun kaikki alkoi joulukuussa 2019, ilmapiiri oli vähintäänkin odottava. Jokainen arvioikoon itse, minkälaista jälkeä Marinilta on hallituksineen syntynyt.

Sotapäälliköt Hitler ja Putin

Ei päivää ilman Ukrainan sotaa. Venäjän sotatoimet ovat sujuneet niin surkeasti, että Vladimir Putin haalii rintamalle kaikki kynnelle kykenemättömätkin.

Putin on Adolf ­Hitlerin ­tavoin ottanut ylimmän ­vastuun myös sodan strate­gisista päätöksistä. Arvata ­sopii, mitä kenraalit siitä tykkäävät. ­Ääneen he eivät sitä sano.

Suuret sotapäälliköt Hitler ja Putin ovat olleet jyrkkiä. Oikea sotamies ei pakene. Oikea sotamies pysyy montussaan, vaikka henki menisi.

Pelko voi silti olla suurempi kuin hirmuvaltiaan käsky. Siihenkin Venäjä on varautunut. Verkkouutiset kertoi, että Venäjä on perustanut joukkoihinsa yksiköitä, joiden tehtävänä on estää omien sotilaiden perääntyminen taistelusta. Rangaistus on kuolema.

Kova on Venäjän pojan osa. Rintamalle hänet retuutetaan vastoin tahtoaan. Rintamalla kuolema uhkaa kahdesta suunnasta. Kuula voi tulla edestä, mutta se voi tulla myös takaa.

Revipä siitä.

Lue kaikki Koikkalaisen kolumnit tästä!

X