Tommi Rossi väritti vanhan valokuvan lotista, ja pian yksi heistä soitti – Katso sota-ajan puhuttelevat kuvat väreissä
Sota-ajan kuvat heräävät eloon Tommi Rossin värittäminä. Henkilöt tuntuvat väritettyinä elävämmiltä, mutta yleensä he eivät kuitenkaan soita värittäjälleen.
Maire Rautakoski tunnisti itsensä tästä Tommi Rossin värittämästä valokuvasta, jossa hän on lottatovereineen Suomenlinnassa kesällä 1943. Kuvan muita tyttöjä ei ole tunnistettu.
Sota-ajan kuvat ovat jo pitkään olleet yksi siuntiolaisen kuvankäsittelijän Tommi Rossin väritysprojekteista. Hänen digitaalisesti värittämiään kuvia on julkaistu muun muassa Suomen Sotilas -lehdessä.
Rossi värittää vanhoja mustavalkokuvia sekä tilauksesta sivutyönään että harrastuksenaan. Lehtien lisäksi kuvia on julkaistu muun muassa hänen tekemissä kirjankansissa.
”Haen yleensä sota-ajaltakin sellaisia kuvia, joissa on jotain muuta kuin tappelua ja verta”, Tommi Rossi sanoo.
Siksi hän otti vajaa vuosi sitten työn alle Suomenlinnassa otetut kuvat pikkulotista. Yhdessä niistä oli hänen mielestään erityisen hyvä tunnelma. Kolme iloista tyttöä on asettunut poseeraamaan kivipaaden päälle Suomenlinnan kirkon edessä heinäkuussa 1943.
Keskimmäisellä tytöllä on jalassaan paperikengät. Rossi muisti nähneensä sellaiset Kansallismuseossa ja tarkisti niiden värin saadakseen sen kuvaan oikein.
Kun työ valmistui, Rossi julkaisi kuvan Historiaa väreissä -nimisellä Facebook-sivullaan, jolla on 25 000 seuraajaa. Pian hän sai viestin tutulta sotatieteiden tohtorilta, evp. komentaja Ove Enqvistiltä.
Kuvan keskimmäinen tyttö oli nähnyt Rossin värittämän kuvan ja ottanut yhteyttä Enqvistiin.
”Oli tietysti aikamoinen yllätys, että joku kuvissa olevista löytyy”, Rossi sanoo.
Hän oli aikaisemmin saanut viestejä värittämissään kuvissa olevien henkilöiden lapsilta tai lapsenlapsilta, mutta ei vielä kertaakaan kuvan kohteelta itseltään. Se johtuu tietysti siitä, että sota-ajan kuvien ihmiset ovat varsin iäkkäitä, jos ovat vielä elossa.
Suomenlinnassa otetun kuvan keskimmäinen tyttökin on jo ehtinyt kunnioitettavaan 93 vuoden ikään.
Maire Rautakoski, tuolloin Strömberg (vas.) ja hänen huonetoverinsa Maj-Lis lauttamatkalla Suomenlinnaan. Maj-Lisin tytär oli myös kuvan myötä yhteydessä Tommi Rossiin. © SA-Kuva – Väritys Tommi Rossi
Hän on kuopiolainen Maire Rautakoski, joka tuli pikkulotta-aikojensa jälkeen tunnetuksi suomalaiskeilailun ensimmäisenä huippunaisena.
”Maire soitti mulle itse sitten pari päivää myöhemmin. Hänellä oli juuri synttärit tulossa, ja kerkesin lähettää printatun kuvan synttärilahjaksi.”
Rautakoskea kuvassa ilahdutti erityisesti juuri se , että hänen paperikenkänsä oli väritetty oikein. Se on Rossin mielestä yksi kuvien jälkivärittämisen jujuista: yksityiskohdat tulevat paremmin esille.
Väritetyn kuvan tehon hän on saanut kokea hyvin omakohtaisestikin.
Kuolleesta siskosta ei ollut yhtään värikuvaa
Tommi Rossilla on digitaalisesta kuvankäsittelystä kolmenkymmenen vuoden kokemus – lähes koko siltä ajalta, kun Photoshop on ollut olemassa. Hän aloitti vanhojen kuvien korjailun vuonna 1990, kun isoäidin albumista haluttiin sukulaisille omat kopiot, ja osa kuvista oli huonolaatuisia.
Kymmenisen vuotta sitten Rossi oli tekemässä suurennosta isosiskonsa kuvasta, joka oli otettu 1960-luvulla kaksi viikkoa ennen tämän kuolemaa. Isosisko jäi seitsenvuotiaana rattijuopon kuljettaman auton alle.
Siskosta ei ollut olemassa yhtään värikuvaa.
Kuvaa käsitellessään Rossi törmäsi ensi kertaa toimintoon, joka lisäsi kuvaan väriä. Hän jatkoi värien muokkaamista itse – esimerkiksi siskon päällä ollut mekko oli säästetty, joten sen väri oli tiedossa.
”Kun sain kuvan valmiiksi, näytin sen vanhemmille ja molemmille tuli tippa silmään. Silloin huomasin, että värillisellä kuvalla on aikamoinen teho verrattuna mustavalkoiseen”, Rossi sanoo.
Yksityiskohtien lisäksi väritys tuo myös kuvan henkilöt lähemmäksi, tekee heistä eläviä. Osa ihmisistä suhtautuu kuvien jälkivärittämiseen kuitenkin hyvin nihkeästi.
”On aika paljon sellaisia, jotka ei siedä sitä ollenkaan. Jotkut vihaa niitä yli kaiken, koska ne ovat heidän mielestään vääristettyjä. Mutta minun mielestäni mustavalkoinenkin kuva on vääristetty.”
Mustavalkoisesta kuvasta ei välttämättä välity lainkaan oikea tunnelma tai esimerkiksi kuvanottohetken säätila tai vuorokaudenaika.
”Väritettyjen kuvien vihaajille sanon aina, että alkuperäinen mustavalkoinen kuva säilyy muuttumattomana, ja väritetty tarjoaa vaihtoehdon.”
Sota-ajan raaimmat kuvat tulivat värittäjän uniin
Sota-ajan kuvat ovat jälkivärittäjälle haasteellisia, koska oikeiden värien etsiminen vaatii paljon työtä. Toisaalta se on palkitsevaa, koska kuvankäsittelyohjelman tekemä automaattiväritys ei sotakuvissa oikein toimi.
Tommi Rossia on hiukan harmittanut se, että ihmiset eivät tunnu välittävän esimerkiksi automaattiväritetyissä kaupunkikuvissa siitä, että rakennusten värit saattavat olla aivan väärät. Hän kun on itse saattanut viettää tuntikausia museoissa tai arkistoissa oikeita värejä metsästämässä.
© Helsingin kaupunginmuseo
Kluuvikatu jouluna 1937 mustavalkoisena sekä Tommi Rossin värittämänä. Rossi pyrkii löytämään kaupunkikuviinsa oikeat värit, vaikka se sitten vaatisi pitkää arkistojen penkomista. © Helsingin kaupunginmuseo – Väritys Tommi Rossi
Historian ja erityisesti sotahistorian suhteen kuvan värittämisellä on syvällinenkin merkitys. Rossi on tänä syksynä värittänyt kuvia ensi keväänä Mikkelissä avattavaan Sodan ja rauhan keskus Muistiin, jossa halutaan näyttää sodan todellisuus koko kauheudessaan. Osa Rossin käsittelemistä kuvista on ollut hyvinkin raakoja.
”Ei ollut helppoa tutkia niitä nenä ruudussa monta tuntia. Jossain vaiheessa ne meinasivat tunkea uniinkin”, Rossi kertoo.
Sota-ajan kuvat keräsivät aiemmin eniten yli viisikymppisiä miehiä Rossin Facebook-sivulle. Laajennettuaan kuvien aihepiiriä Rossi huomasi, että seuraajakunta on nuorentunut ja naisistunut.
”Yksi syy, miksi mua kiinnostaa tehdä näitä kuvia on just se, että olen huomannut, että nuoriso tykkää”, Rossi sanoo. ”Mustavalkoisen kuvan pistää helpommin sivuun, mutta kun se on värillinen, sitä rupeaa tutkimaan tarkemmin.”
© SA-kuva – Väritys Tommi Rossi
Lotta laittaa henkilöllisyystodistuksen taskuunsa Helsingin rautatieasemalla. Alkuperäinen sekä Tommi Rossin värittämä kuva. © SA-kuva – Väritys Tommi Rossi
Lotat leipovat pullaa itsenäisyyspäiväksi. © SA-kuva – Väritys Tommi Rossi
Naiset katsovat sodan aiheuttamaa hävitystä Heinolassa. © SA-kuva – Väritys Tommi Rossi
Lotta koristelemassa juhlapaikkoja jouluksi. © SA-kuva – Väritys Tommi Rossi
Tyypillisiä yöpartiomiehiä. © SA-kuva – Väritys Tommi Rossi
Sotalapsia laivassa lähdössä Ruotsiin vuonna 1942. © Forum Marinum – Väritys Tommi Rossi
Ilmatorjunnan alas pakottama saksalainen kone Lauttasaaren rannassa. © SA-kuva – Väritys Tommi Rossi
Korsuntuhoojapartio kuvattuna onnistuneen partioretken jälkeen. © SA-kuva – Väritys Tommi Rossi