Radio Jerevan vastaa taas: ”Kysykää meiltä mitä haluatte, me vastaamme teille mitä me haluamme”

Jaa artikkeliLähetä vinkki
© Anu Nieminen
© Anu Nieminen
Kysykää mitä haluatte, Radio Jerevan vastaa, mitä haluaa. Nyt myös Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa.

Vitseissä on usein rakenne, joka muistuttaa meitä luvusta kolme.

Tämä on tuttua esimerkiksi Pikku-Kalle-vitseissä ja niissä, joissa seikkailevat suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen.

Vitsin rakenteessa kaksi ensimmäistä pläjäystä muodostavat säännön, jonka vitsin kolmas rikkoo ja muuttaa sellaiseksi, että juttu on hauska. Näin teoriassa.

Käytännössä vitsi joko naurattaa tai ei naurata. Jos se ei naurata, silloin on turha yrittää vääntää rautalangasta, miksi juttu on hauska. Toisaalta vitsin selitysosa saattaa joskus olla erittäin hauska.

Vitsin lisäksi meillä on kasku, joka tarkoittaa hauskaa kertomusta.

Kaskun ja vitsin karkea ero on siinä, että kasku sijoittuu tiettyyn aikakauteen ja siinä esiintyvät usein todelliset ja tunnetut henkilöt.

Vitsi on riippumaton ajasta ja paikasta ja sen henkilöt ovat keksittyjä karikatyyrejä.

Radio Jerevan ja nerokas motto

Radio Jerevan oli Neuvostoliitossa ja itäblokin maissa esiintyvä kuvitteellinen radioasema, joka on vastaavinaan kuulijoiden lähettämiin kysymyksiin. Se on edelleen olemassa siellä jossain ja suoltaa tuutistaan nimenomaan kaskuja.

Neuvostoliitossa Radio Jerevan -kaskut käsittelivät kaikkia vitseille tyypillisiä aiheita: syöminen, juominen, seksi ja eri kansallisuuksien piirteet. Entisen Neuvostoliiton ulkopuolella Radio Jerevan -kaskut tunnetaan erityisesti poliittisesta huumoristaan.

Radioaseman motto on nerokas: kysykää meiltä mitä haluatte, me vastaamme teille mitä me haluamme. Tässä rakenteessa tarvitsee vain osata laskea kahteen.

© Anu Nieminen

© Anu Nieminen

Meiltä kysytään:

Olenko alkoholisti, kun juon pullon vodkaa päivässä?

Me vastaamme:

Periaatteessa kyllä. Mutta kertoisitteko meillekin, mistä saatte pullon vodkaa päivässä.

Karttaa katsomalla huomaa, että runsaan miljoonan asukkaan Jerevan on Arme­nian pääkaupunki. Ne, jotka muistavat niin sanotun rautaesiripun, saattavat muistaa myös sen, että Jerevan oli nimenomaan Armenian Neuvostoliiton sosialistisen tasavallan pääkaupunki.

Meiltä kysytään:

Voiko Aleksander Solženitsynin romaaneja lukea?

Me vastaamme:

Periaatteessa kyllä. Jos osaa suomea, englantia tai ranskaa tai ruotsia.

Ukrainan sota herätti radioaseman

Sota on organisoitua hulluutta. Ne, jotka eivät ole kokeneet sotaa, voivat vain kuvitella, mitä se todellisuudessa saattaa olla. Yhtä lailla hulluutta on niin sanottu erikoisoperaatio.

”Aatteleppa ite”, saattaisi Jope Ruonansuu todeta.

Sodan hirvittävien kauheuksien ja suolenpätkien keskellä naurulle jää niukasti tilaa, mutta nauru voi parhaimmillaan antaa toivoa valoisimmista ajoista.

Nyt Ukrainan sodan aikana Radio Jerevan on yhä voimissaan ja vastaa kysymyksiin, joita löytyy esimerkiksi internetistä, muun muassa Facebookista.

Meiltä kysytään:

Kuinka paljon Venäjän maanmiehiä asuu Suomessa?

Me vastaamme:

Riittävästi, jotta kansanäänestys voidaan järjestää.

Meiltä kysytään:

Jos Putin, Lavrov, Šoigu, Medvedev ja Peskov olisivat kaikki uppoavassa laivassa, kuka todennäköisimmin pelastuisi?

Me vastaamme:

Venäjä.

Meiltä kysytään:

Muistuttaako Ukrainan tilanne urheiluhurmosta?

Me vastaamme:

Maailmanlaajuisella tasolla kyllä. Otetaan esimerkiksi ampumahiihto: venäläiset juoksevat ja ukrainalaiset ampuvat.

Meiltä kysytään:

Aiemmin Yhdysvallat ja Neuvostoliitto ovat kilpailleet jatkuvasti yhdessä asevarustelussa. Vieläkö tämä kilpailu jatkuu?

Me vastaamme:

Maailmanlaajuisella tasolla kyllä. Nyt Ukrainaan toimitettujen aseiden määrässä.

Meiltä kysytään:

Onko totta, että 300 000 miehen mobilisointi on käytännössä valmis?

Me vastaamme:

Maailmanlaajuisesti on totta, että 260 000 miestä on jo lähtenyt Venäjältä, mutta tämä ei ole varsinaisesti maan johdon ilmoittamaa mobilisointia.

Meiltä kysytään:

Onko totta, että Venäjän komennon ilmoittama Venäjän erikoisoperaatio etenee edelleen suunnitellusti?

Me vastaamme:

Maailmanlaajuisella tasolla kyllä. Ukrainan suunnitelman mukaan.

Radio Jerevan painettiin kansiin

Suomi on ollut Jerevan-kaskujen aallonharjalla. Otava julkaisi 1974 P. Koukelonniemen toimittaman kirjan Täällä Radio Jerevan.

Kuka ihmeen P. Koukelonniemi? Kyseessä on salanimi, jonka takaa paljastuu tuolloin Otavan tietokirjajohtajana toiminut Pentti Huovinen. Hän oli kirjailija Veikko Huovisen veli ja harrasti kaskujen keruuta. Leskeksi jäätyään Pentti Huovinen meni naimisiin toimittaja Maarit Tyrkön kanssa. Kihlajaisia vietettiin Frankfurtin kirjamessuilla. Salanimi on peräisin Joutsasta, siellä sijaitsi perheen kesäasunto, Koukelon­niemi.

Kirjan esipuheen mukaan parhaat Jerevan-jutut on kuultu Moskovassa ja usein henkilöiltä, joilla on ­vakiintunut ja huomattava asema yhteiskunnassa. Kai heitäkin maailmanmeno on joskus pikkuisen ahdis­tanut.

Meiltä kysytään:

Onko totta, että puolet Keskuskomitean jäsenistä on typeryksiä?

Me vastaamme:

Tehän mielettömiä kysytte! Puolet Keskuskomitean jäsenistä ei ole typeryksiä.

Naurulla on parantava voima. Parhaimmillaan se purkaa ahdistusta ja rentouttaa oloa. Sanonta ”Nauru pidentää ikää” lienee totta, varsinkin jos juttua ei kerro väärässä seurassa.

Kasku saa kuitenkin näyttämään maailman hetkeksi valoisalta paikalta. Hetki on joskus mikrosekunnin mittainen, mutta se saattaa pelastaa koko päivän.

Meiltä kysytään:

Onko totta, että neuvostoliittolaiset miehet ovat uskollisia vaimoilleen ollessaan virkamatkoilla?

Me vastaamme:

Ehdottomasti. Ajatelkaa nyt esimerkiksi avaruuslentäjiämme.

Narrit tulilinjalla

Nykyäänkin siellä täällä velloo kysymys, mitä saa enää sanoa. Joidenkin lajitovereidemme mielestä ei saa sanoa mitään. Selvää on, että sanoa saa mitä vaan, kuten sanotaankin. Kaskuissa on kyse siitä, miten voi sanoa siten, että osa lukijoista ei tajua juttua ja muilta se menee ohi.

Meiltä kysytään:

Miksi Monaco ei ole sosialistinen valtio?

Me vastaamme:

Niin suuri onnettomuus ei mahdu niin pieneen valtioon.

Radio Jerevanin kaskut riepottelevat sosialistisen maailman tapoja ja elämää. Vain täyspäinen tosikko on voinut väittää niitä neuvostovihamielisiksi.

Kansan suusta suuhun lentäviä kaskuja ei voi estää liikkumasta, eikä niitä voi pidättää, pamputtaa tai ampua alas.

Meiltä kysytään:

Onko venäläinen kirjailija vieläkin vaarassa joutua vankilaan, jos hän kirjoittaa liian vapaamielisesti?

Me vastaamme:

Miten niin vaarassa? Vankilamme ovat nykyisin erittäin viihtyisiä.

Taitava poliitikko tietää, että jos hän pääsee kaskun kohteeksi, kannattaa olla tyytyväinen. Tiedossa on, että presidentti Urho Kekkonen ei pannut pahakseen kekkoskaskuja.

Meiltä kysytään:

Onko totta, että toveri Stalin keräsi itsestään kerrottuja kaskuja?

Me vastaamme:

Periaatteessa kyllä. Lisäksi hän keräsi myös kaskujen kertojia.

Shakespearen näytelmien kuningasnäytelmien narrit ovat tulilinjalla, jos sutkautus ei kuningasta miellytä: naulatkaa narrin kieli pöytään! Silloin raahataan tilalle uusi narri. Tästä voisi rohkeasti päätellä, että hallitsijat ovat väkeä, joilla on niin sanottu rajoittunut huumorintaju. Huumori on vakava asia.

Huumori on asenne elämää ja kaikkea elollista kohtaan, siihen kuuluvat niin jänikset, puut kuin poliitikotkin. Jotkut huumorintajuttomat ihmiset saattavat olla empatiakyvyttömiä ja heidän toiminnallaan voi olla kohtalokkaita vaikutuksia muiden ihmisten elämänkulkuun.

Meiltä kysytään:

Kuinka selviäisin viikon yhdellä kanalla?

Me vastaamme:

Ostakaa kana maanantaina, paistakaa se keskiviikkona ja syökää sunnuntaina.

Muutamat esimerkit osoittavat sen, että vähintään yhtä tärkeää on se, mitä sanotaan kuin se, mitä ei sanota. Tällöin liikutaan satiirin ja ironia hetteisissä maastoissa, sillä kaskun tulkinta riippuu vastaanottajan sivistystasosta.

Meiltä kysytään:

Mitä eroa on 30-luvun natseilla ja meidän päiviemme uusnatseilla?

Me vastaamme:

Syntymäaika.

Palataan hetkeksi Täällä Radio Jerevan -kirjaan, joka löytyi varastokirjana Tampereen pääkirjasto Metsosta. Poimitaan vielä yksi 1970-luvun kasku, joka ei välttämättä paljoa naurata, mutta kenties kaikessa karmeudessaan hymyilyttää jonkin verran.

Meiltä kysytään:

Syttyykö uusi sota?

Me vastaamme:

Ei syty, mutta kylläkin niin kova taistelu rauhasta, että siinä ei jää kiveä kiven päälle.

Ja kerta kiellon päälle yksi kysymys ynnä lisäkysymys.

Meiltä kysytään:

Miten on toimittava atomisodan syttyessä?

Me vastaamme:

Pukeudutaan valkoisiin paitoihin ja madellaan kohti hautausmaata. Mutta hyvin hitaasti.

Lisäkysymys:

Miksi on ryömittävä hitaasti?

Me vastaamme:

Jotta ei syntyisi paniikkia.

Lue myös: Testaa tietosi: tunnetko takavuosien kotimaiset viihdeohjelmat? Katso, montako pistettä saat!

X