Sota-ajan viihdesampo

Jaa kaverilleTilaa Seura
Piippua poltteleva Rymy-Eetu nousi sota-ajan sarjakuvissa sankarihahmoksi. Kuva: Sarjatulta!-kirja.

Sarjatulta!-kirjan tekijät ovat löytäneet arkistoista myös todellisia ennen julkaisemattomia piirrosaarteita. Monista niiden piirtäjistä tuli myöhemmin tunnettuja taiteilijoita.

Tove Jansson saattoi piirtää jopa toistakymmentä piirrosta Garm-pilalehteen, Kari Suomalainen oli tuottelias  TK-piirtäjä ennen uraansa Helsingin Sanomissa, Erkki Tanttu valjasti ennen sotia Hakkapeliitta-lehdessä esiintyneen Rymy-Eetu-sarjakuvan sotapropagandaan ja Uuden Suomen pakinoitsijan Ollin hovikuvaaja Erkki Koponen revitteli piirroksiaan Aseveli-lehdessä.

Jopa Kotiliedessä Asmo Alhon piirtämä legendaarinen Kieku  ja Kaiku sivusivat kotirintamalla sotatapahtumia. Ässä-rykmentissä taistellut Eeli Jaatinen ei tyytynyt pelkästään TK-piirtäjän rooliin.

”Kivääri toisessa kädessä ja lyijykynä toisessa kädessä”, kuvaili Jaatinen valintaansa osallistua myös taisteluihin.

Suomalaisista sarjakuvista on julkaistu paljon kirjoja, mutta sota-aika on jäänyt taka-alalle. Aukko on nyt täytetty.

”Jonkinlainen ihme, ettei aikaisemmin aiheesta ole tehty kirjaa ja aihetta on tutkittu äärimmäisen vähän”, toteaa Sarjatulta!-kirjan toinen tekijä Ville Hänninen.

Rintamalehdet aarreaittana

Hänninen löysi yhdessä kirjan toisen tekijän Jussi Karjalaisen kanssa piirrosaineistoa ennen kaikkea aikakauslehdistä mutta myös rintamilla tehdyistä lehdistä.

Niissä julkaistiin runsaasti myös amatöörien tekemiä piirroksia ja sarjakuvia. Kuva oli sotaoloissa aina tekstiä helpompi lukea. Rintamalehdet olivat suosittua lukemista taistelujen lomassa.

Kymmenen suurimman rintamalehden yhteislevikki oli jatkosodan vuosina lähes 90 000 kappaletta, kun esimerkiksi Hesarin levikki oli tuolloin noin 130 000 kappaletta.

Mannerheim ja saksalaiset tabuja

Sota-ajan pilapiirroksista ja sarjakuvista on turha etsiä humoristisia kuvia Mannerheimista tai saksalaissotilaista. Niitä ei julkaistu tai sotasensuuri on ne poistanut.

Saksalaisia uskallettiin ilkkua muutamassa piirroksessa vasta jatkosodan loppuvaiheissa, kun Saksan tappio häämötti.

”Ymmärrettiin olla piirtämättä”, Karjalainen toteaa.

Sodan jälkeen tuotteliaat taiteilijat siirtyivät sujuvasti työelämään. Töitä oli tarjolla riittämiin.

Lähde: Ville Hänninen & Jussi Karjalainen: Sarjatulta! (Jalava)

Lue lisää sota-ajan pilapiirroksista ja sarjakuvista tämän viikon Seurasta.

 

X