Työtön it-ammattilainen uupui tukiviidakkoon: ”Byrokraattiset väännöt Kelan kanssa aiheuttavat unettomuutta”

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Kelan päätökset ahdistavat Teroa.
Kelan päätökset ahdistavat Teroa. ”Aikaani kuluu runsaasti virheellisten päätösten korjaamiseen.” © LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Tero on pitkäaikaistyötön, jonka mielestä Kelan tukiviidakko on niin ahdistava, että kokopäiväinen työ olisi kuin lomailua täystyöttömyyteen verrattuna. Hänen mielestään aktiivimalli on vain pahentanut tilannetta.

”Taas meni yksi yö Kelan päätökset ja byrokratia mielessä. Työttömänä oleminen on jatkuvaa selvitysten tekemistä. Selvitysten viivästyminen Kelan asettamista aikarajoista aiheuttaa tukien katkeamisen tai mene­tyksen.

Aikaani kuluu runsaasti, kun Kelan päätökset ovat virheellisiä ja niitä pitää korjata. Excel-jumppaan siitä, milloin voi tehdä työhön tai tukiin liittyviä ratkaisuja niin, ettei se koidu tukien menetykseksi.

Tein kolmentoista vuoden uran suuressa suomalaisessa it-alan yrityksessä ensin ohjelmistosuunnitte­lijana ja sitten projektipäällikkönä. Vuonna 2012 otin vastaan irtisanomispaketin, minkä jälkeen työelämäni on ollut katkonaista ja repaleista.

Toinen tutkinto ei helpottanut

Ennen työurani alkua valmistuin ammattikorkeakoulusta tietotekniikan insinööriksi. Kun jäin työttömäksi, lähdin vuonna 2014 opiskelemaan toista ammattikorkeakoulututkintoa, josta valmistuin vuonna 2017 hyvillä arvosanoilla medianomiksi.

Ajattelin, että työkokemuksellani ja arvosanoillani saisin helposti uuden alani töitä, mutta sen sijaan olinkin heti kaksi vuotta täysin työtön.

Sitten sain pestin media-alan töihin nollatuntisopimuksella. Siellä työtunnit olivat jatkuvasti vähissä, mutta tein keikkoja kaksi vuotta. Sitten sain toisesta paikasta puoleksi vuodeksi osa-aikatöitä, minkä jälkeen olen taas ollut työtön.

Silloin tällöin olen tehnyt muutaman päivän keikkatöitä esimerkiksi siivousalalla, jolloin työpäivästä on jäänyt käteen muutama kymppi.

Kelan päätökset uuvuttavat, tilanne vaikeutui aktiivimallin aikana

Byrokraattiset väännöt Kelan kanssa tulevat uniin ja toisaalta aiheuttavat myös unettomuutta. Joskus makaan yöllä sängyssä Kelan päätökset päässäni pyörien, kun mieleen tulee joku pointti, jonka sitten nousen kirjoittamaan ylös.

Pelkona on jatkuvasti, että tuet jonkin Kelan tekemän tulkinnan vuoksi katkeavat ja sitten olen jälleen viikkoja tai pahimmillaan kuukausia tuloton.

Kelan kanssa asiointi vaikeutui selvästi Juha Sipilän hallituksen luoman aktiivimallin aikana. Moni luulee yhä, että aktiivimallissa täyteen työttömyysetuuteen riitti työpaikkojen hakeminen, mutta ei se niin ollut. Sain Kelasta kirjeen, jossa sanasta sanaan todetaan, että aktiivimalli tarkoittaa sitä, että täyden työttömyysetuuden saaminen edellyttää työntekoa.

Toimin luottamustehtävässä ja saan puheenjohtajalle maksettavaa kokouspalkkiota, joka on sata euroa kokousta kohden. Työssäkäyvälle asiassa ei olisi mitään ongelmaa, mutta kun ilmoitin Kelalle saaneeni kokouspalkkion, he tulkitsivat, että saan satasen joka kuukausi. Siksi he leikkasivat asumistukeani sekä takautuvasti että seuraavalle vuodelle ja valituksenikin hylättiin.

Muitakin esimerkkejä Kelan kanssa asioinnista riittää. Jos kokoaikatyössä käyvä voittaa vaikka lotossa satasen tai saa mummoltaan syntymäpäivälahjaksi 50 euroa, niin hän voi pitää ne itsellään. Mutta kun Kelan tukia saava saa nuo samat rahat, ne vähentävät hänen toimeentulotukeaan.

Suurin haave on palkkatyö

Kelasta voi nostaa esiin myös kasvottomuuden ongelman. Tekemiini valituksiin saamissani vastauksissa allekirjoituksena on vain Kela. Sen sijaan esimerkiksi liiton työttömyyskassan kanssa asioidessa päätöksen lopussa lukee sen tehneen työntekijän nimi. Tuntuu, että Kelan kanssa asiointi on kuin kivimuurin kanssa keskustelisi. Työelämässä olen tottunut siihen, että ongelmista ja erimielisyyksistä voi keskustella ihmisten kanssa, mutta Kela ei ole lainkaan sellainen.

Kaiken kaikkiaan Kelasta tulee mieleen kafkamaisuus. Tässä byrokratiassa todellakin tuntee olevansa vain pieni hiekanjyvä koneistossa, joka jauhaa sinut.

Loppusyksystä 2022 tilanteeni helpottui hieman, sillä pääsin aiemman osa-aikatyön sekä muutaman työkeikan avulla ansiosidonnaiselle. Se helpottaa paitsi työn tekemisen kannattavuuden niin myös selvitysten osalta. Työttömyyskassan asiakkaana palkallinen osa-aika- tai keikkatyö leikkaa vain yhtä tukea eikä useaa samanaikaisesti niin kuin Kelassa.

Suurin haaveeni on löytää kokopäivätoiminen palkkatyö. Kokemuksesta tiedän, että pelkästään työmäärältään ja ahdistustasoltaan päivätyössä käyminen on kuin lomailua täystyöttömyyteen verrattuna. Kun työaika päättyy ei tarvitse kantaa töitä tai selvityksiä kotiin eikä tarvitse murehtia unettomana öitä.”

Haastateltavan nimi on muutettu.

OIKAISU: Juttua muokattu 19.1. kello 9.56. Jutussa kerrottiin aiemmin, että esimerkiksi isoäidiltä saatu syntymäpäiväraha ja lottovoitto pienentävät työttömyyskorvausta. Näin ei ole, vaan ne pienentävät toimeentulotukea. Ansiosidonnaisen yhteydestä poistettu liiton-sana 26.1. klo 9.00.

Juttua on muokattu 20.1. klo 13 ja lisätty tieto, että haastateltavan nimi on muutettu.

Tilastojen mukaan köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli 14,3 prosenttia kotitalousväestöstä vuonna 2020. Kaikkiaan heitä oli noin 770 000 henkilöä. Henkilö on köyhyys- tai syrjäytymisriskissä, jos ­hänen kotitaloutensa on pienituloinen, vajaa­työllinen tai kotitaloudessa esiintyy vakavaa aineellista ja sosiaalista puutetta. Vieressä oleva grafiikka kertoo, että naisten ­syrjäytymisriski oli yleisempää 18–24-vuotiaiden ja yli 64-vuo­tiaiden keskuudessa, miesten muissa ikäryhmissä.

X