Onnettomuus aiheutti selkäydinvaurion

Tommi Auranen ajoi rallia, mutta ei koskaan uskonut joutuvansa onnettomuuteen. Kunnes äkkiä eräänä päivänä tie katosi.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Onnettomuus vei Tommin ankaraan kuntoutusputkeen. Sen ansiosta hän pystyy nykyään ajamaan automaattivaihteista autoa.

Tommi Auranen ajoi rallia, mutta ei koskaan uskonut joutuvansa onnettomuuteen. Kunnes äkkiä eräänä päivänä tie katosi.
(Päivitetty: )
Teksti:
Sanna-Kaisa Hongisto

Selkäydinvaurio aiheutuu usein tapaturmasta tai onnettomuudesta. Tommi Auranen, 35, oli ajanut rallia viitisentoista vuotta. Tottakai hän tiesi, että joskus voi tulla se päivä,­ jolloin tie katoaa alta.

Mutta ei hän koskaan olettanut, että onnettomuus sattuisi omalle kohdalle.

Aurasen kohtalokas kisa ajettiin Kankaanpäässä kaksi vuotta sitten. Tommi oli tällä kertaa kartanlukijana. Kuljettaja menetti hallinnan noin sadan kilometrin tuntinopeudessa, auto suistui ulos tieltä ja törmäsi puuhun.

Äkkipysäys sai Tommin niskan retkahtamaan.

Muutoin häneen ei tullut mustelmaakaan. Hän ei tuntenut kipua eikä menettänyt tajuntaansa. Auton kuljettaja selvisi suuritta vammoitta.

Tommille asetettiin niskatuki, ­ja autosta irrotettiin koko penkki, jotta hänet voitiin siirtää liikuttelematta selkärankaa. Jalat kihelmöivät, ja niitä oli vaikea liikuttaa. Hän tajusi, että pahasti kävi.

”Mutta siinä vaiheessa en vielä tiennyt, mihin päätyisin.”

Osittainen selkäydinvaurio

Tommi kiidätettiin ambulanssilla sairaalaan. Selvisi, että seitsemäs niskanikama oli murtunut. Hänet leikattiin pikimmiten.

”Murtunut nikama poistettiin kokonaan, ja tilalle laitettiin muovituki, joka tuettiin viereisiin nikamiin titaanilla.”

Heti leikkauksen jälkeen lääkäritkään eivät tienneet, miten paljon onnettomuus oli vaurioittanut selkäydintä. Siitä riippuisi Tommin liikuntakyky.

Varpaat liikkuivat vielä leikkauksen jälkeen. Mutta sitten tunto katosi.

Viikon kuluttua onnettomuudesta alkoi kuusi viikkoa kestänyt kuntoutus Tampereen yliopistollisen sairaalan kuntoutusosastolla.

Kävi ilmi, että Tommi oli rintakehästä alaspäin osittain halvaantunut. Koska halvaus oli osittainen, toivoa kuntoutumisesta oli. Selkäydinvaurio oli osittainen.

Ensin harjoiteltiin istuma-asentoa ja sen jälkeen pystyyn nousemista. Tommin tahto päästä jaloilleen oli kova.

Onneksi Tommilla oli pakollisen rallilisenssinsä ansiosta hyvä vakuutus. Sen turvin hän pääsi Helsingin Käpylään yksityiseen kuntoutuslaitokseen, joka on erikoistunut selkäydinvammaisten kuntoutukseen.

Helsingin-jakson jälkeen Tommi jatkoi kuntoutusta kotipaikkakunnallaan Kangasalla. Tällä hetkellä hän asuu kotonaan avovaimonsa kanssa ja käy kuntoutuksessa kahdesti viikossa.

Selkäydinvaurio hellittää jo hieman kovan harjoittelun ansiosta

Kahden vuoden kuntoutuksen jälkeen Tommin varpaissa on taas tuntoa, ja jalkojen, vatsan ja alaselän lihakset toimivat jonkin verran. Hän pystyy istumaan ja liikkumaan pyörätuolilla sekä ajamaan automaattivaihteista autoa. Oikea jalka toimii sen verran, että hän pystyy painamaan kaasua ja jarrua.

Hän on pikku hiljaa oppinut myös seisomaan ilman tukea ja kävelemään rollaattorin avulla kymmeniä metrejä.

Hänen omana tavoitteenaan on, että hän pystyisi kävelemään jotakuinkin sujuvasti, vaikka sitten keppien kanssa. Tällä hetkellä jokainen jalkaterän eteenpäin hivutus vaatii paljon keskittymistä, eikä hän pysty ottamaan askelta ilman keppiä tai muuta tukea.

Päivisin Tommi opiskelee ammattikorkeakoulussa auto- ja kuljetustekniikan insinööriksi. Onnettomuuden jälkeen hän ei ole enää pystynyt vanhaan työhönsä metsäkoneasentajana.

”Aina oli ollut mielessä, että lukisin insinööriksi. Nyt on pakko.”

Ralliharrastusta hän on jatkanut mekaanikkona. Siinä on paljon tietokonehommaa, jossa vammasta ei ole haittaa. Hän on ollut myös kehittämässä ja testaamassa käsihallintalaitteilla ajettavia kilpa-autoja.

Rallin ajaminen ei häntä kaduta.

”Olen sitä ikäni harrastanut, enkä olisi poiskaan jäänyt.”

Seura 49/2013

Selkäydinvauriosta voi kuntoutua

Kuntoutumisen mahdollisuuksia lisäävät säännöllinen harjoittelu, kyky ottaa haasteita vastaan, onnettomuutta edeltänyt hyvä peruskunto sekä se, että halvaus on osittainen, kertoo toimitusjohtaja ja aikuisneurologisen fysioterapian asiantuntija Pirjetta Taskinen kangasalalaiselta Premius-kuntoutusklinikalta. Osittaisesta halvauksesta kuntoutuvan realistinen tavoite voi olla esimerkiksi arjen askareiden vaivaton sujuminen seisten.

Kuntoutuksen olennainen osa ovat lihasharjoitukset, jotka vahvistavat kehoa kokonaisvaltaisesti. Esimerkiksi vatsalihasten vahvistuminen vaikuttaa olennaisesti tasapainoon. Kuntoutukseen kuuluu lisäksi hermoston toiminnan aktivointia sähkön avulla.

Suurin maksaja vaikeavammaisten ja alle 65-vuotiaiden kuntoutuksessa on Kela. Muita maksajia ovat vakuutusyhtiöt, veteraanijärjestöt ja kunnat.

X